Yksin kotona

[Jurppii]

Taas vaihteeksi yksin kotona (tai lapsen kaa). Mies sanoi menevänsä ostamaan tupakkaa ja on kohta ollut taas 2 tuntia tupakkaa ostamassa!
Siis on tääkin yks liitto. Mies on viikolla muualla töissä ja mä hoidan lapset ym. jutut. Ja kun mies tulee kotiin viikonlopuksi niin aina kaikki illat/yöt luuhaa jossakin kavereidensa kaa. Eli mä joka ilta nukutan lapsetkin. Päivällä se sentään hoitaa niitä (ainakin kun olen töissä ja sen on ""pakko"") ja välillä siivoo ja laittaa ruokaa.
Mutta sen mielestä tää on vissiin ihan normaalijuttu tää, että se aina vain menee, kun en jaksa koko ajan valittaa tästä samasta asiasta. Eilen kun olin töissä ja jäin vähän töiden jälkeen kaupungille, niin koko ajan sen soitti että milloin tulen kotiin ja kun tulin hänen mielestään myöhässä niin ei puhunut mulle sanaakaan vaan lähti taas heti jonnekin.
Onneksi saan olla viikot täällä rauhassa ilman sitä. Eipä ole mitään odotuksia ja pettymisiä silloin. Olen varmaan tuhat kertaa jo halunnut erota mutta koska tää on jo toinen liittoni, niin en enää haluais lapselle eroa yms. Koitan vain kestää, vaikka itse en saa tästä liitosta lähellekään sitä mitä haluaisin parisuhteelta. Ei ole kovinkaan montaa asiaa mitkä on kunnossa. P:stä tää touhu!

 

[Kassandra]

Teillä ei taida vuorovaikutus toimia. Jonkinlainen keskusteluyhteys, jossa toista kuunnellaan pitisi luoda, muuten ajaudutte vaan kauemmas toisistanne ja katkeruus kasvaa. Toimiiko läheisyys ja seksi kuitenkin? Silloin kai toivoa on.

 

[ex]

Myös minun toinen liittoni oli vähän samanlainen.kesti 10 vuotta.Mies oli muualla töissä viikot.Minä hoidin kodin,lapset ja muut.Kävin myös töissä.Viikonloppuina,kun hän tuli kotiin.luulin,että hän olisi miedän kanssa.Mitä vielä aamusta ilta myöhäiseen kavereiden kanssa:usein koko viikonlopun pois.
Yritin monet kerran puhua,miten paha minulla on olla jo lasten vuoksi.Hän uhkasi nyrkillä,jos vielä ""räksytän"".sinnitellin 10 vuotta,sitten erosin.Nyt olen vieläkin aika maassa,vaikka erosta on jo aikaa.Kauan on mennyt,että olen saanut itseni kuntoon avioliiton jättämistä arvista.

 

[Jurppii]

Ei paljon keskustelut auta. Tilanne jatkuu vuodesta toiseen samanlaisena. Eikä pahemmin ole tuota läheisyyttäkään. Ei edes kiinnosta nukkua samassa sängyssä. Ärsyttää koko tyyppi, alkaa olla ymmärrys lähes kokonaan loppu. Mitä se oikein haluaa meidän suhteelta? Vastausta kun ei saa siihenkään.

Ja seksihommistakin tulee mulle yleensä vain paska olo, ainakin viimeksi kun tuntui siltä että sitä ei kiinnostanut yhtään se että mä nauttisin. Mieluummin olen ilman kuin saan pahan mielen!