Yksin synnyttämään?

[Allapäin]

Siinäpä tuo jo tulikin... Olisi tehnyt mieli kirjoittaa, että mistä saa muksulle hoitajan, mutta ei mua taida muiden vinkit auttaa kun on niin tarkkaan kartoitettu kaikki hoitomahdollisuudet. Yksi autoileva MLL:n hoitaja on luvannut olla varalla ja hänelle saadaan soittaa yölläkin, mutta hän tekee myös päivisin lastenhoitohommia ja joskus öisinkin, joten on aika tuuri jos hän sattuu olemaan vapaalla. Sukulaiset asuu kaukana (toisella puolella Suomea), naapurit vanhuksia. Maalla asutaan ja joka paikkaan on pitkä matka.

Nyt olen siis yrittänyt asennoitua siihen, että menen synnyttämään yksin. Jotenkin vaan tuntuu niin pahalta. Viimeksi olin niin kipeä synnärille saavuttuamme, etten enää saanut puhutuksi mitään järkevää ja miehen läsnäolo oli kyllä suoraan sanottuna lähes välttämätöntä. Jakkaralla en varmaan olisi voinut ponnistaa, jos ei mies olisi ollut mukana pitämässä kiinni, koska toinen kätilö kerkisi paikalle vasta noin minuutti ennen vauvan syntymää.

Miten te äidit, jotka olette joutuneet/halunneet synnyttää ilman miehenne tai muun tukihenkilön läsnäoloa, olette kokeneet synnytyksen? Rohkaisevia kommentteja kiitos...

 

[Tiheän palstailun kausi]

Ensin luulin, että myös odotat yksin. Eiköhän hoitaja jostain järjesty, kun miehesi tuki tuntuu olevan sinulle tärkeä (ja niin oli minullekin).

Olisiko sairaalan kautta saatavilla vapaaehtoista tukihenkilöä (doulaa) synnytykseen?

 

[yksinäni olin]

Jos meet yksin synnyttämään, niin kyllä ne kätilöt sillon on enemmän sun kanssa, kun että jos sulla on tukihenkilö mukana. Älä siis pelkää kyllä susta huolta pidetään. Eikö sulla oon ketään likka kaveria, joka vois tulla tueksi?

Synnytin ekan yksinäni ja selvisin, vaikka ei se kivaa ollu. Huolta tosiaan ainakin tyksissä pidettiin koko ajan viran puolesta. Tsemppiä vaan !

 

[Tipu Topakka]

No mulla oli puolet synnytyksestä ilman miestä (kerkes se siihen itse "syntymään"). Ja minusta tuo oli kiva synnytys. Höpöteltiin kätilöiden kanssa (sen minkä supistusten lomasta kykeni ) ja oli kivan rento synnytysfiilis. Eipähän tullut sellanen olo, että mies ramppaa ympäri huonetta ja odottaa vauvaa syntyväksi.
Onko sulla vielä pitkä aika synnytykseen. Jos susta tuntuu pahalle ajatus yksin synnyttämisestä, niin ota doula.

 

[nättitähti]

onhan se kurjaa jos miehen tahtoisit mukaasi. itse olisin voinut hyvin olla myös yksin. mutta onhan se isälle ihanaa kun näkee oman lapsensa syntyvän. mutta tuen puolesta olisin voinut olla yksin.

 

[viiden äiti]

Aikaa on ensimmäisestä lapsesta, silloin ei edes saanut mukaan.Hyvin pärjäin, toisellekaan ei bvielä isät päässyt.
Kolmannelle olisi päässyt mutta joutui hoitamaan isompasa. kaukana asuimme suvusta.
Neljännelle pääsi isä mukaan kun tuttu naapuri tuli lapsenvahdiksi. Viidennestä oli yksin sektiossa.

 

[syli täynnä kultaa]

Mä synnytin meidän toisen vauvan yksin.
Synnytys meni hyvin. Koko ajan oli kätilö seurana. Yksin en joutunut oleen hetkeekään. Ei ollenkaan huonoa sanottavaa siitäkään synnytyksestä. =)

 

[Allapäin]

Kiitos vastauksista. Nykyään vissiin aika harvinaista, että joku synnyttää ilman miestä/tukihenkilöä. Tai ainakin tuntuu, että kaikilla pääsee mies mukaan. Jotenkin vierastan sitä doula-ajatusta. Mulla on nyt 35. raskausviikko menossa, kohta vaihtuu 36. raskausviikoksi. Vauva on vielä napakasti perätilassa, ja sectiosta on puhuttu, jos ei pikapuoliin ala kääntymään. Se olisikin helpompaa siinä mielessä, että tietäisi ajankohdan etukäteen ja voisi esikoiselle saada hoitajan sovittua. Mutta mieluummin synnyttäisin kyllä ihan alakautta, jos vaan mahdollista.

 

[vieras]

Eikö sulla oon ketään likka kaveria, joka vois tulla tueksi?

Varmaan ottaisi tuon kaverin ennemmin hoitamaan kotona olevaa lastaan ja ottaisi mieluummin miehensä mukaan.

Asioilla on tapana järjestyä, itsekin epäilin kolmosen kanssa, että joudunko yksin lähtemään, juhannuksen tietämillä kun hoitajan järjestäminen ei ole aina niin yksinkertaista. Minullakin oli pari MLL:n hoitajaa varalla, mutta äitini pääsi hoitamaan ennakoidusta poiketen kun lapsi päätti syntyä vasta reilusti yliajalla.

 

[molemmista kokemusta]

Minä luulin eka synnytyksen jälkeen, että miehen läsnäolo on synnytyksessä välttämätön. Muuten ei minun synnytyksestä tulisi mitään (tosi kivulias oli). Mutta ei se sitten niin ollutkaan.

Toisella kertaa mies ehti paikalle vain 10 minuuttia ennen vauvan syntymää. Minusta näin oli parempi. Sain omassa rauhassa keskittyä synnytykseen eikä tarvinnut vastailla miehen kysymyksiin - mies oli eka kerralla aika kauhuissaan ja huolissaan - eikä muutenkaan tarvinnut huolehtia miehestä ja sen tunteista. Kaipa se miehestä olikin aika kauheaa seurattavaa, kun joutui vain olemaan sivussa ja katsomaan, kun toinen kärsii. Kosketusta en sietänyt synnytyksen aikana enkä myöskään tykännyt miehen ehdotuksista keinutuolista istumisesta yms, sillä paikallaan olo oli mahdotonta muutoin kuin pakosta.

Hyvin se sujuu ilman miestäkin. Todennäköisesti jopa paremmin.

 

[RangaTanga]

Mulla syntyi toinen lapsi niin että mies ei ehtinyt mukaan. Ihan hyvin kaikki meni, oli siellä kätilö kuitenkin mukana

 

[ahdistaa myös]

Mua ahdistaa samainen asia, sillä viimeksi mies ehti alle tunniksi(kunnes sai esikon hoitoon) ja mua ei kyllä kätilöt viihdyttäneet vaan hoitivat vain asiansa ja muuten olin tuskissani. Jos halusin jotain, jouduin kyllä kelloa soittamaan. Meillä oikeastaan mun äiti on ainoa mahdollinen lastenhoitaja ja hänkin vain tuumannut, että ei hänelläkään ole miestä ollut mukana. ja mun mieskin ottaa asian niin vakavasti, että sanoo, että eihän hänen tarvitse siellä olla, kun ei synnytäkään. Mua ahdistaa ihan sairaasti, sillä viime kertainen yksin olo ei ollut järin mukavaa... Eli ap, mä ymmärrän sun fiiliksen täysin!!

 

[CorpseBride]

Mulla mies ois ollu vaan tiellä! En ottanut ekaan mukaan enkä ota nytkään...