Hae Anna.fi-sivustolta

Yksipuolinen ihastuminen yksinhuoltajaan, vai jotain muuta?

Viestiketju osiossa 'Yksinhuoltajuus ja uusperheet' , käynnistäjänä vierailija, 01.06.2018.

  1. vierailija Vierailija

    Olen ihastunut yksinhuoltajaan. Tapasimme neljä kuukautta sitten ja viestittelimme heti joka päivä. Molemmat kertoivat olevansa ihastuneita ja kuinka paljon toisistamme tykkäämme. Olen tavannut lapsenkin useamman kerran.

    Sitten kuukausi sitten hän sanoi, että on paljon kiireitä ja ei ehdi tapaamaan tai kovinkaan paljon viestittelemään. Annoin tilaa, laitoin silloin tällöin viestiä, niin myös hän. Sydämiä ei enää häneltä tullut viesteihin. Nyt tapasin hänet viime viikolla todella lyhyesti ja hän sanoi, että ei oikein tiedä. Voisi parempi olla ystäviä. Mutta keskustelu jäi kesken, emmekä ole jutelleet oikein viesteissä aiheesta, koska halutaan jatkaa livenä. Odotan nyt että voisimme tavata.

    Nyt en tiedä miten jatkaa ja mitä viestejä laittaa. Itse olen ihastunut edelleen. Jos jatkaisin ystävänä, niin sen taka-ajatus olisi, että hän tykkäisi minusta enemmän joskus ja alkaisi seurustelemaan. Pelkään että karkoitan hänet liiallisilla kysymyksillä...
     
  2. tilaa Vierailija

    Eiköhän sinun olisi viisainta olla hiljaa ja antaa toisen ottaa kontaktia, jos hän on vielä kiinnostunut. Minusta vaikuttaa vahvasti siltä, että ensi ihastuminen on toisen puolelta lopahtanut.
     
  3. vierailija Vierailija

    Niin, kyllä hän laittaa edelleen viestejä arjestaan ja kuviakin melkein päivittäin. Kysymys on enemmänkin, että kun hänellä kiire lapsen kanssa ja muiden asioiden kanssa, niin onko painostamista puhua omista tunteistaan.
     
  4. vierailija Vierailija

    No eipä taida olla kiinnostunut kuin huomiostasi. Se hivelee yksinhuoltajaa. Niillä on siihen tarve, samalla tavalla kuin eronneilla. Se saa heidät tuntemaan itsensä halutuksi.Että kelpaavat jollekin.
     
  5. vierailija Vierailija

    Itse eronneena tiedostan markkina-arvoni ja sen, että kelpaan monellekin. En tarvitse ketään hivelemään minua ylinpalttisella huomiolla, vaan tavallista ihmistä viereen joka osaa ottaa muut huomioon tasavertaisena kumppanina.
     
  6. vierailija Vierailija

    Kokemuksella voin sanoa että tuollaisia tyyppejä riittää: ensin nopea ihastus, tyylillä joko heti muutetaan yhteen ja sitten nopea lopahdus ja suunnan kääntö. Todennäköisyys on aika iso sille, että hän on löytänyt uuden ihastuksen jonka kanssa se oikea ”kiire” on. Ei oikein tiedä mitä haluaa ja olet siellä mukavasti ”varalla”. Toiset tyypit ei enää osaa sitoutua vaikka ihastus aluksi olisi isoakin vaan vähän ajan päästä alkaa kukkimaan ajatus siitä, josko joku toinen olisi kuitenkin vielä vähän parempi ja jotkin pienetkin asiat teidän jutussa voi olla ”isoja juttuja” hänelle. Olen sitä mieltä, että jos oikeasti haluaa olla toisen kanssa ja kunnioittaa toista, niin sen ajan löytää olla hänen kanssaan.. Eihän sitä kaikki ihastumiset johda rakastumiseen, mutta minusta kuulostaa että olet törmännyt ihmissuhteilla pelailijaan. Kannattaa kunnioittaa itse itseään ja sanoa selkeästi mihin itse on valmis. Tuollaisten tyyppien kohdalla juoksisin itse jo kovaa vauhtia toiseen suuntaan..
     
  7. vierailija Vierailija

    Olen kokenut vastaavaa useammankin kerran ja jäänyt ihmettelemään suhteen pikaista päättymistä ilman mitään selitystä. Kyllä nyt valitettavasti vaikuttaa siltä, että henkilön kiinnostus sinua kohtaan on loppunut. Sinun ei kannata uskoa hänen selityksiään Työ- tai lapsenhoito kiireillä. Häntä vain on lakannut kiinnostamasta, muttei hän saa sitä sanottua.
     
  8. vierailija Vierailija

    Mitä selityksiä siihen kukaan vielä kaipaa. Jos toinen ei enää ole kovin innokas tapaamaan ja on varautunut eikä laittele sydämiä ym., eikö nyt oma järki kerro että Ei Ole Kiinnostunut. Jos nyt joltakulta asiasta kannattaa kysyä niin kysy siltä tyypiltä suoraan. Mitä lyhyemmän alkuvaiheen jälkeen homma toppaa sen parempi. Turha jäädä vatvomaan ja takertumaan toiseen. Sellainen vain ärsyttää sitä toista. Kannattaa itsekin avoimesti toiselle sanoa että haluaa suhteelta muuta kuin jatkuvaa odottelua ja satunnaisia kohtaamisia, ja on parempi että suhde tai sen alku loppuu. Yhärillä on lapset jotka vie hänen elämässään paljon. Suhteen alkuvaiheessa se voi tietysti tuntua ikävältä kun itse haluaisi jakamattoman huomion. Toisille se sopii toisille ei, ja kysyjälle ilmeisesti ei. Mitä ilmeisimmin ei myöskään sille ihastuksen kohteelle sovi tapailu. Onhan se voinut tietysti tavata jonkun toisenkin, mutta se on hänen asiansa.
     
  9. vierailija Vierailija

    Itsekin yhärinä voin kertoa että kyllä se uusi suhteen alku on lapsiin nähden tasan toisella sijalla. Kolmannella, koska on vielä työ joka ei ole 8-16 liukuhihna. Kun joku ihastus on silloin tällöin elämään ilmaantunut (mies) niin ne vaan ymmärrettävästi haluaisi viettää kanssani aikaa enemmän kuin mihin on mahdollisuutta. Eikä auta vaikka sanoo miten asiat on. On suorastaan veemäistä kun sitten epäiållään että on joku toinen kenen kanssa on myös sutinaa. Perusteettomat epäilyt ei ole hyvä merkki suhteessa ja hyväkin että ne tulee esiin heti alussa. Suhde loppuu sitten siihen. Jos ei luota eikä usko mitä sanoo, en voi auttaa. Ihan suhteen alussa en edes halua sotkea lapsia kuvioon, että voitaisi tavata lasten juttujen yhteydessä.

    Eron jälkeen ihan ensimmäinen tyyppi ketä olin tapaillut pari kk oli just epäileväinen että onko muka lapsilla niin paljon menemisiä ja pitääkö niiden kanssa olla iltaisin ja viikonloppuisin niin paljon kuin olin. Mikä oli minusta vähän ihmeellistä. Kerran hän väitti ettei pojalla voi olla futispeliä vaikka olin kertonut, kun hän oli netistä katsonut eikä löytänyt tietoa. Pyysin hänet sitten siihen peliin mukaan että näkee. Siinä vaiheessa mulla oli jo epämukava olo, että hän kyttäilee mitä lapset tekee tai ei tee, koska ei luota sanaani. Pelin jälkeen esittelin häne pojalle "tuttavana" mistä mies loukkaantui ja myöhemmin ripitti että häpeänkö häntä kun en esitellyt miesystävänä. Seuraavana päivänä siitä tavattiin ja kerroin etten halua enää jatkaa suhdetta. Motkotti että pitikö sen takia tavata enkö olisi voinut puhelimessa kertoa, ettei hänellä olisi ollut niin suuria odotuksia tapaamisen suhteen. (Eli ei aina kasvokkain eroaminen olekaan se paras!!). Hänestä oli sitten hiukan hankala päästä lopullisesti eroon, kun ei ottanut uskoakseen. Pelkäsin lähinnä että stalkkailee poikaani.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti