S
Sissi_M
Vieras
Kohta 4-vuotias poika tietää mikä on oikein ja mikä väärin. Tietää, ettei saa satuttaa tai ottaa toisen omaa. Käytössä on aresti jos lyö tai ei lopeta kiusantekoa, kun käsketään. Kun huudon ja kiukkuamisen saa loppumaan, poika myös kuuntelee mitä sanottavaa minulla asiasta on ja keskusteluyhteyden auettua myös 'kärsii' nätisti arestinsa molemmin puolisen ymmärryksen vallitessa. MUTTA...
... otteet pikkusiskoa kohtaan ovat järkyttävät jo heti seuraavana päivänä. Eilen hakkasi kaksin käsin pikkuista niin kovaa, että selkään tuli punaiset läiskät. Tänään läimi kämmenellä päälakea. Syy on aina jotain aivan idioottia: "yritti ottaa lelun" tai "ei anna rauhassa lukea" jne. Eihän se ole syy satuttaa ja olen monet kerran kertonut, kuinka sellaisessa tilanteessa pitäisi toimia. Ottaa lelu ja mennä leikkimään sellaiseen paikkaan, mihin pienempi ei pääse tai muuttaa leikkiä niin, että pienempikin voi jotenkin osallistua, tai tulla sanomaan äidille, että vien pikkuisen kauemmas. Ei tunnu auttavan.
Kysymys kuuluu: mikä on tuon ikäiselle normaalia käytöstä? Mikä on normaalin ja häiriökäytöksen ero? Ei tätä tapahdu jatkuvalla syötöllä, mutta toistuvasti kyllä. Useimmiten kerran päivässä poika on arestissa satuttamisen tai kiusanteon takia. Kuinka monesti te joudutte puhuttelemaan tai rankaisemaan (jos käytössä on esim. lelun hyllyttäminen tms. rankaisu) isoveljeä/siskoa pienemmän sisaruksen satuttamisesta?
Poika ei katso televisiosta mitään väkivaltaista, on vieraiden lasten kanssa vain valvotusti, enkä ole huomannut saaneen mitään vastaavaa kohtelua itse osakseen, lasta ei lyödä kotona, sensuroin jopa tv-mainokset väkivallan pelossa. Toki annan leikkiä talvella lumisotaa, mutta siihen nämä "taistelulajit" sitten jäävätkin. Mikä jätkää riivaa??? Minua rankaistiin fyysisesti, kun itse olin pieni, joten olen todella tarkka sen suhteen, ettei toista saa satuttaa. Olenko kiinnittänyt asiaan niin paljon huomiota, että se kääntyy jo itseään vastaan?
... otteet pikkusiskoa kohtaan ovat järkyttävät jo heti seuraavana päivänä. Eilen hakkasi kaksin käsin pikkuista niin kovaa, että selkään tuli punaiset läiskät. Tänään läimi kämmenellä päälakea. Syy on aina jotain aivan idioottia: "yritti ottaa lelun" tai "ei anna rauhassa lukea" jne. Eihän se ole syy satuttaa ja olen monet kerran kertonut, kuinka sellaisessa tilanteessa pitäisi toimia. Ottaa lelu ja mennä leikkimään sellaiseen paikkaan, mihin pienempi ei pääse tai muuttaa leikkiä niin, että pienempikin voi jotenkin osallistua, tai tulla sanomaan äidille, että vien pikkuisen kauemmas. Ei tunnu auttavan.
Kysymys kuuluu: mikä on tuon ikäiselle normaalia käytöstä? Mikä on normaalin ja häiriökäytöksen ero? Ei tätä tapahdu jatkuvalla syötöllä, mutta toistuvasti kyllä. Useimmiten kerran päivässä poika on arestissa satuttamisen tai kiusanteon takia. Kuinka monesti te joudutte puhuttelemaan tai rankaisemaan (jos käytössä on esim. lelun hyllyttäminen tms. rankaisu) isoveljeä/siskoa pienemmän sisaruksen satuttamisesta?
Poika ei katso televisiosta mitään väkivaltaista, on vieraiden lasten kanssa vain valvotusti, enkä ole huomannut saaneen mitään vastaavaa kohtelua itse osakseen, lasta ei lyödä kotona, sensuroin jopa tv-mainokset väkivallan pelossa. Toki annan leikkiä talvella lumisotaa, mutta siihen nämä "taistelulajit" sitten jäävätkin. Mikä jätkää riivaa??? Minua rankaistiin fyysisesti, kun itse olin pieni, joten olen todella tarkka sen suhteen, ettei toista saa satuttaa. Olenko kiinnittänyt asiaan niin paljon huomiota, että se kääntyy jo itseään vastaan?