Yli vuosi yritystä, osa 21

Manna pakko heti kommentoida, kun toi teksti on just niinkun mun suustani. Samalla lailla mäkin ajattelen välillä että olenko huonompi kuin muut, miksi juuri minä yms.. Ja töissä kanssa yksi työkaveri heittää kommentteja että ootko raskaana vähän väliä.
Tekis mieli huutaa että no voi helvetti kunpa olisinkin!
Etenkin menkka-aikaan nää ajatukset nostaa päätään. Manna mulla muuten toi kierron pituus on myös ton 24-26, saas nähdä mikä se täs kierros on.

 

Heei, missä kaikki on?

Kiitti kierronpituusinfosta. Annulle vielä megapeukutukset! Eihän tuhrut alkanut vielä tai mitään? Jospa...

Mulla ei oo vitskumerkki-vinkkejä, oon vaan popsinut niitä multitabs 2 + specialeja joskus enemmän tai vähemmän.

Mä en jotenkin osaa ajatella että olisin "lapsellisia" huonompi sen takia että meillä ei ole (vielä) lasta. Harmittaa kyllä juu, välillä enemmän välillä vähemmän, ja joskus pettymys, kateus ja katkeruus nostaa päätään - hyvin väliaikaisesti onneksi. Ja suoraan sanoen vituttaa aika ajoin kun ei onnistu. Tunteiden vuoristorataa. Mutta että huonompi? Ei kai, come on tytöt, ihmiset on vaan ajattelemattomia laukoessaan idioottimaisia kommentteja, itse sitä sitten päässä miettii toinen huonommuusjuttuja, toinen turpiinvetämistä Mutta ihan yhtä hyviä ihmisiä me kaikki ollaan!

Hei, onko kukaan teistä kärsinyt hiivasta? Minkälaiset oireet siinä on? Ite en oo koskaan mutta eilen olisin voinut raapia irman vereslihalle. Tänään tosin ok, joten luultavasti johtui simppojen sisälläpitämisestä yön yli tms. Anteeksi ällöt kuvailut...

Vippee! Tule piristämään jutuillasi

 

Hihhih, irma.. No, järkkyä kutinaa ja kökkäreistä valkkaria.. ne olis hiivan oireet meikäläisellä. Onneks ei oo ollu pitkään aikaan.. rasti seinään... Aika jännä ku pari kiertoa sitten jännäiltiin samoissa ja nyt mennää ihan eri tahtia. Mulla on kyllä niin heittelevät kierrot.. Nyt ne on ollu taas lyhyet, viimeks ja nyt taas 25pv.

Kp1 täällä juu. Eilen oli pientä raivarintynkää. Tai siis otin nokkiini ihme asioista ja pillitin nukkumaanmennessä.. Luin muuten (Emmikös sitä suositteli) sen Rakkaustesti-kirjan eilen. Oli kyllä hyvä munkin mielestä. Ja nopeasti luettu. Tuttuja juttuja siellä oli, vaikka sinänsä en ole plussaa tikkuun ikinä saanut. Sama tuskahan se silti on.

Työkaveri heitti eilen ku juteltiin tän duunin ankeudesta että sulla on sentään "äitiysloma-kortti" käyttämättä, hän on jo lapsensa tehny.. Teki mieli sanoa että sitä tässä on jo pari vuotta koitettu käyttää.. Mutta en sitte viittiny kumminka. Mutta NIIIIIN mielelläni sen kortin käyttäisin.

Juuh, mutta eipä tässä nyt sitten kummempia. Palaillaan..

 

Moi!
Tuhrut alkoi tänään. Paska paska paska! Vaikken mitään ihmeitä odotellutkaan niin kyllä se taas pistää vituttaan suoraan sanottuna. Nyt kyllä täytyy pistää tohon mieheen vauhtia et sais ne simpat tutkittua, että päästäis tässä jutussa eteenpäin.
Mites muuten te ootte toimineet tässä simppanäytetilanteessa; siis ootteko yhdessä hakeneet näytejutskat gyneltä ja mies sitten hoitanut asian kotona vais kuinka?
Ajattelin soittaa tonne treen gynekologikeskukseen ja kysästä asiasta. Lähete meillä on jo valmiina kirjoitettuna.
Siitä sinkistä piti vielä kysymäni; siis syöttekste sitä ja jos syötte niin minkä nimistä valmistetta?

 

Pakko taas tulla päivittään. Pahoittelut vielä Vippe ja Annu; sama juttu tääläkin hetkenä minä hyvänä. Kipuilu alkoi tänään ja "maha pystyssä" siihen malliin, että menkat alkaa. Kilahdin tänään talouspuolen pomollekin puhelimessa, mikä ei
ol-len-kaan ole mulle tyypillinen tapa toimia..Noh, toinen puhelu myöhemmin ja olimme taas "hyvissä väleissä." Töissä on kova kiire ja siksi pipokin vääntynyt fjongalle=) Ja niinhän se on, että v*tuttaa, vaikka meinasin, että en ota niin vakavasti, kun on ne häät. Ja vaivaisen yhden kylvön perusteella ei paljon toivotakaan. Pah!

Annu,mies sai purkin mukaan ja hoiti homman kotona itsekseen ja hurautti autolla viemään näytteen. Yksinkertaista=), mutta kyllä meilläkin tyhjä purkki jökötti pari kuukautta, mutta en viitsinyt oikein painostaa.. Toivottavasti saat miehen innostumaan tosta, sillä se on tärkeä juttu ja "helppo" tapa tutkia miehen simot.

Voih Vippe, toivottavasti aamulla oli perampi olla ja raivarintynkä tiessään. Sellasta sattuu täälläkin=) Mutta on se ok, kun saa päästää välillä ulos turhautumista itkun muodossa.Juu ja noi kommentit..en edes viitsi kommentoida. Ihmiset ON välillä niin lyhytnäköisiä kommentteineen!

Kiitti Molly faktasta; ei me olla sen huonompia, vaikka siltä välillä tuntuukin=) Joidenkin ihmisten seurassa mä vaan tunnen kutistuvani olemattomaksi ja teksisi mieli haihtua tuuletusluukusta ulos=) Ehkä se oma suru ja lapsenkaipuu saa aikaan kaikkia tunteita.

Jaksellaan taas..Täytyy tehdä välillä koulujuttuja..=(

 

Onkohan mulla elämäni ensimmäinen hiivatulehdus? Eilen illalla taas kutisi niin maanperusteellisesti ja vähän sellaista kokkareista se valkkari on. Mitä asialle pitää tehdä? Voiko se mennä itsestään ohi (kannattaako odottaa muutaman päivän) vai onko pakko lääkitä? Kertokaa nyt mulle viisaammat ja kokeneemmat. Nyt ei tietty oo taas mitään aamusta, mutta mistä sitä tietää jos taas illalla alkaa vaivaa.

Äh Vippe Ei muuta kun porskutellaan etiäppäin... Miten saatais vaikka yhdessä ajatukset nyt muualle? Varsinkin siinä oviksen aikoihin. En tiedä mitä pitäisi keksiä ettei mukamas muistaisi tai ajattelisi asiaa ollenkaan. Mä haluun kans ottaa äitiyslomakortin nyt käyttöön. Pakko olla meidän vuosi tää 2007!

Annulle kans pahoittelut, plääh. Toivottavasti saatte ne simpat tutkittua pian. Meillä mies hoiti homman kotona ja mä kiikutin purkin klinikalle kun on työpaikan lähellä. Kyllä se purnukka meilläkin pari kuukautta laatikossa odotteli ennenkuin mitään tapahtui, mutta ei tarvinnut sen kummemin painostaa enkä olisi halunnutkaan. Huumoriksi me heitettiin se koko juttu. Repikää tilannekomiikkaa hommasta.

Manna, heh heh mä nauroin vääränä sun pipolle joka on vääntynyt fjongalle Niinhän se vähän kiristää yhdellä jos toisella välillä. Se tiukkapipojen ketju on aika hauska, ootteko käynyt lukasemassa? Mites Manna teidän häähuuma ja suunnitelmat etenee? Onko uusia käänteitä viime ajoilta? Teettekö juhlapaikalle istumajärjestyksen? Mä muistan omista häistä, että aloin sitä istumajärjestystä innoissani suunnittelemaan varmaan monta kuukautta ennen häitä. Meidän häissä oli valtavasti kavereita (molemmilla pieni suku) eikä lapsia koska harvalla niitä vielä silloin edes oli, ja laitettiin pariskunnat vastakkain ja jokatoinen mies/nainen vierekkäin. Jotkut pöydät oli täysin "omaa vakiosakkiaan" ja toisissa istui vähän sekalaista, kuitenkin silleen että joku linkki niillä aina oli keskenäänkin ja katottiin että huumoriltaan sopii yhteen. Meillä oli kyllä niin onnistuneet häät, ai että kun niitä on kiva muistella nyt jälkeenpäin!

Missä Emmi?

Tahkooja-Tiitun tilanne on huisin jännä! Keijulle hermoja ensiviikkoon!

Muistakaa hei pliis kommentoida vielä sitä hiivajuttua jos on tietoa

 

Niin joo, siitähän mä aloin selittämään sitä istumajärjestysjuttua, että oon nimittäin ollut sellaisissakin häissä missä pariskunnat laitettiin eri puolille salia ja jouduin harmikseni ihan urpon miehen viereen. Sitä piti sit kuunnella, hoh hoh. Tais jopa vähän ihastua muhun, huuuoooooh. Tiättekö kun ei ollenkaan jaksais sellaista. Toisella puolella istui joku outo mimmi joka ei paljoo jutellut. Molemmat täysin tuntemattomia mulle. Muutenhan sellainenkin voi olla aika hauskaa varsinkin jos hääpari on mätsänny vieruskaverit hyvin yhteen ja on ajatusta takana. Luulen, että mitä "vanhempi pari" sitä enemmän ok tuollainen on, varsinkin jos hääpari on läheinen ja fiilis hyvä. Jos on aivan vastarakastunut eikä tunne muita vieraita yhtään, niin on ehkä vähän ärsyttävääkin joutua eroon miehestään koko illaksi. Vaikka uusiakin ihmisiä on toki kiva tavata. Äh, ymmärsitte varmaan mun pointin

 

Heis, pikaiset tähän väliin.

Annulle pahoittelut.. Kyllähän se aina kirpasee, vaikka ei odotukset (muka) olisikaan korkealla... Haleja täältä!

(oon kyllä kyllästyny näihin pahoitteluihin. PLUSSATKAA HYVÄT IHMISET JO!)



Molly, apteekkiin mars, siellä on ah-niin-ihania emätinpuikkoja tuohon vaivaan. Se ei valitettavasti mene itellään ohi.. (nimim. kerran kokeillut) Tosin jotkut suosittelee että ekan hiivaepäilyn sattuessa kannattais mennä gynelle, ku se voi olla myös joku toinen emätintulehdus. Semmoinenkin on joskus meikällä ollu.. Melko samat oireet kuitenkin.

 

Kiitos Vippe nopsasta viestistä! Voih eei. Mä en nyt jaksa tällaista. Jos ei oo maanantaihin mennessä parempi niin menen gynelle. Mistä sitä voi olla varma, että mikään tulehdus ylipäänsä onkaan. Jos on vaan muutenvaanjotainohimenevää *toivoo*... Nyt ei kyllä yhtään kutia taaskaan *hmm, tahdonvoimalla paranee, hus hus*

 

Heip! Mollylle pikaisesti: mä oon saanut enemmän kuin osani hiivatulehduksista ja mun kokemus on, että kun kunnon tulehdus on oikeesti päällä, niin sen kanssa ei pysty elämään, kutina on niin helv*tillistä ja nuo Vipen mainitsemat ah-niin-ihanat emätinpuikot tuovat ainoan helpotuksen. Mutta tosi usein mulla on vaan lievää kutinaa, jota oon hoitanut sillä canesten-voiteella, jota suositellaan käytettäväksi emätinpuikkojen kanssa. Monesti on yksikin kerta "voitelua" auttanut, enkä ole tarvinnut mitään puikkoja.

Peittojen pöllyttely ainakin meikäläisellä aiheuttaa hiivaa, erityisesti jos nukkuu simpat sisällä. Enpä sitä juurikaan tee enää, koska se aiheuttaa mulle myös virtsiksen. Ei oo helppoa ei

Toivottavasti saat hiivan kuriin! Tiesithän, että se voi olla raskausoirekin..?

 

Voi kiitti Nasuppi vinkistä kans! Tuskinpa vaan hiiva raskausoireena ilmenisi 2 päivää oviksen jälkeen vielä Mutta voihan sitä aina toivoa! Jään seuraamaan tilannetta, jospa olisi lievää ja jotenkin ihmeellisesti häviäisi itsestään, jos ei siis olekaan hiivaa vaan joku muu pienoinen tulehdus. Ihan järkkyä tämä ei oo, että hyvin pystyn elämään ainakin loppuviikon tämän kanssa, nyt ei tunnu missään.

 

Heissan!!
Voi kökkimys kaikille tuhruaville ja jo ennakoiville!! on tää niiiiin syvältä! Tätä ketjua nyt koetellaan!!
Joo niinpä minäkin päätin, ettei tässä kierrossa stressata ja lasketa päiviä. Mutta pirskale ku toi kroppa näyttää ja antaa ton oviksen tuntee niin totaalisesti, niin pakkohan sitä on yrittää. Eli kp varmaan jotain 12 (en suostu laskee), mutta oikeelta taas jomottaa , totaaliset oviskivut ja limat sellaset, et ovis päällä nyt. Eli isännälle illalla taas pakkokellitykset, vaikka niin olin päättänyt, että en stressaa ja tjotilla mennään...Ne niistä lupauksista....
Mollyko kysys hiivasta! Mulla on piilevä hiiva, eli aktivoituu aina jossain vaiheessa kiertoa esim. menkkojen jälkeen ja juuri ennen menkkoja. Ei joka kierrossa, mutta aikas usein. Tosi kiusallinen..Gynen kanssa joskus juttelin aiheesta, ja kuulema joillain ihan normaalia..Omalla kohdalla menee ohi ilman lääkityksiä, pari päivää kutisee ja kirvelee ja ohi on. Mutta osta ihmeessä apteekin hiivaan takoitettuja emätinpuikkoja, et tarvii reseptiä..jos ees epäilet. Pari päivää "lotiset" ja kunnolla, niitten jälkeen mutta auttavat. Toi on tosi kiusallinen vaiva, mutta apua saat!!=)
Viikonjatkoja!!!!

 

Moi!
Joo, kyllä nää tuhrutukset on niiiiiin syvältä. Alkais kunnon vuoto heti, eikä olis tällasta piinaa. Mikä kumma siinä on että sillon kun oli e-pillerit vuoto alkoi heti, mutta kun ei oo hormonaalista ehkäisyä on tällasta tuhruilua.
Mulla on ollut joskus varmaan 10 vuotta sitten muutama hiivatulehdus ja sen koommin ei onneks ole ollut. Ne taiskin olla antibioottikuurin aikaan.
Onneksi viikonloppu on tulossa, ei muuta kun lohdutussyömistä ja peiton alle telkkaria katteleen. Näillä keinoilla ne menkat lusitaan ja sitten taas nokka kohti uutta yritystä. Periksi ei anneta!

 

No niin, surffailin eilen illalla noita hiiva ym. emätintulehduksia ja tulin siihen tulokseen, että parempi mennä gynelle kun tää on eka kerta kun tällaista ilmenee, että jos onkin joku hemmetin tulehdus kohdussa tai syöpä munanjohtimissa tai jotain muuta yhtä todennäköistä Kävin sit heti aamusta lääkärissä, vakuutus kuitenkin korvaa kulut. Sanoi että ihan tosi lievä hiiva mutta määräs niitä ihania puikkoja ja jotain voidetta. Tänään ei kutise yhtään (eilen illalla paljon vähemmän kuin toissailtana) mutta eihän siitä oo pahitteeksikaan jos sen nyt varmuuden vuoksi hoitaa pois noilla tököteillä. Inhottavaa Emmi jos joudut useinkin kärsimään tällaisesta

Vähän on ollut myös sellaista menkkamaista särkyä/kohdun supistelua aika ajoin tässä pari päivää. Arvatkaa oonko tyhmänä taas kiipeämässä sinne korkeelle, mistä ei oo yhtään kiva tippua alas. Hoh hoijaa tätä typerää ihmismieltä. Täytyy nyt yrittää vaan pitää pää kylmänä ja ajatella ihan muita juttuja. Silloin kun söi clomeja tai jos on muita uusia kikkoja/apuja pelissä niin on nyt edes jotain toivoa, mutta näin ihan luomuna (ja piru ilman niitä vitamiinejakaan kun en oo saanu aikaiseksi) niin mikä on todennäköisyys. Zero. Onhan se jo nähty suunnilleen 25 samanlaisessa kierrossa aikaisemminkin.

Manna ei kirjoitellutkaan eilen, heti tuli ikävä.

Mitä viikonloppusuunnitelmia naisilla? Meillä rauhallinen vkl tiedossa, ihanaa.

 

Piti tulla tsemppaamaan, toivottavasti en kovin häiritse tai/ja loukkaa ketään. Sain plussan 18 kk:n yrittämisen jälkeen luomuna! oltiin tutkimuksissa juuri tärppikierrossa ja tarkoituksena oli aloittaa clomit (välillä ollut pitkiä kiertoja), mutta ei sitten tarvinnut. Tietenkin nyt sitten pelottaa, että meneekö kaikki hyvin, kun on niin alussa, mutta toivotaan parasta. 3 kk sitten lopetin tupakoinnin, mutta käytin kyllä nikotiinipurkkaa. Tässä tärppikierrossa rupesin syömään multitabs familya (siinä on foolihapot, sinkit, seleenit, e-vitamiinit ja b-vitamiineja) ja plussa tuli. En tiedä, oliko sitten noiden vitamiinien ansiota vaiko sattumaa.

 

Moro

menkat alkaa olla loppusuoralla ja olo ihan taas hyvä. Mieli virkeä ja toivoa täynnä.
Just varasin äsken lomareissun (tosin vasta kesälle), mutta nyt päätin olla hyvissä ajoin liikkeellä. Ja tulee oikeesti lähdettyä kun suunnittelee ajoissa.

Ja toiseksi, me miehen kanssa teimme eilen ison päätöksen. Meinaamme mennä nyt lähitulevaisuudessa adoptio-neuvontaan. Ajatus on pyöriny päässä jo kauemmin ja eilen tartuin härkää sarvista ja ehdotin asiaa. Netistä luin illalla asiaan liittyviä sivustoja ja prosessi on pitkä (vähintään kaksi vuotta), mutta luultavasti jotain 4 vuotta. Siinä ajassa toki ennättää tapahtua vaikka mitä. Keskustelimme siitä, että menisimme suoraan adoptioon, ja jättäisimme kaikista rankimmat hoidot väliin. Mua ei nimittäin oo yhtään halua lähtee hoito-rumbaan ja vikojen etsintään. Riittää että mussa on varmasti vikaa (endo) ja sillä sipuli. Jos nimittäin simoissa ois jotain tosi pahasti vialla, en halua tuottaa miehelle sitä samaa epäonnistumisen tuskaa mitä itse välillä koen. Hän on täydellinen sellaisena kuin on ja jos ei "luomu-plussaa" meille suoda niin sit valitaan vaihtoehdoista adoptio. Näin ainakin seuraavat vuodet.

Toivotaan et Mollyn mahassa supistelee hyvästä syystä =) Kyllä me se plussa tarvittas tähän ketjuun..

Ohikulkijalle onnea! Ei mua ainakaan häirinnyt et kävit kertomassa plussastasi. Se antaa vaan toivoa onnistumisesta pitkänkin yrittämisen jälkeen. Toivotaan et teillä menee kaikki hyvin.

Viikonloppu tosiaan taas eessä. Suunnitelmia ei oo mitään, remonttia pitäs ehkä tehdä.. Tuntuu et tääkin on ikuisuusprojekti, huh. Mutta mukavaa viikonloppua kaikille ketjulaisille ja ohikulkeville!

 

Moi!
Ihanaa viikonloppu edessä, pääsin tänään ajoissa töistä ja ajattelin siivota oikein kunnolla koko kämpän ja sitten vaan laiskotella koko lopun viikonlopun. Mieskin on koko viikonlopun töissä.
Voi vitsit alkais nyt jo ne menkat, ärsyttää kun vieläkin vaan tuhruttaa. Molly mikä kp sulla on menossa? Ei muuta kun peukutuksia sinne suuntaan!
Totta on Peppi toi remontointi on ikuisuusprojekti. Onneksi meillä keittiö kohta kunnossa. Keväämmällä rempataan vielä wc ja makkarit. Voi kun olis ihanaa samalla remontoida yksi makuuhuoneista vauvelille mutta kun ei niin ei!!
Kyllä tähän meiänkin ketjuun luulis tupsahtavan edes yhden plussan nyt alkaa pikkuhiljaa riittään nää pahoittelut ja tuhruttelut.
Mukavaa viikonloppua kaikille, ei heitetä kirvestä kaivoon (vai miten se sanonta meni).

 

Heippa! Olen jonkun aikaa käynyt lukemassa pinoanne, mutta en ole vielä uskaltautunut mukaan; halusin vaan neuvoa teitä hiivaongelmaisia. Itse muutama vuosi sitten kärsin hiivasta aina esim. uinnin jälkeen tuli heti hiiva, menkkojen molemmin puolin tuli lähes joka kk hiiva jne. Puikkoja ja voiteita kului, ja hermot meni. Viime vuoden keväällä aloin syödä maitohappobakteereita (Ido-jotain muistaakseni, apteekista saa) 2 kpl päivässä. Eikä hiivan hiivaa sen jälkeen. Suosittelen! Muutenkin ovat auttaneet esim. vatsan toiminnassa ja silleen.
Ja mulla muuten esikoisen yritystä 05/05 alkaen... Olen 31-v ja mies on 34-v. Itse asiassa kuuluisin kai tuonne Lapsettomuus-puolelle.
Tsemppiä kaikille yrittäjille kovasti! Ja positiivista viikonloppua.

 

Hei taas! Mä aina intoudun vastailemaan jonkun yksittäiseen viestiin, tällä kertaa Pepille Mekin ilmoittauduttiin adoptioneuvontaan viime syksynä, kun alkoi ahdistamaan tämä tilanne. Olet oikeassa, prosessi on tosiaan pitkä, suunnilleen 3 vuotta. Pelkkään neuvontaan pääsemiseen joutuu täällä Helsingissä odottamaan 1-1,5 vuotta. Ajattelin vain tulla kertomaan, että jos asutte täällä Helsingissä ja haluatte pistää asiaa eteenpäin, niin tuohon neuvontaankaan ei pääse noin vain, vaan edessä on pitkä odotus siihenkin Siksi mekin laitoimme paperit jo jokin aika sitten, jotta ei tarvitsisi sitten vielä jonottaa siihen neuvontaan puoltatoista vuotta sitten, kun kaikki muut keinot on jo käytetty. Tuli ainakin meille yllätyksenä tuo jonotusaika, luulin, että neuvonnan voi aloittaa suht pian ilmoittautumisen jälkeen. Tsemppiä teille!

Lupsakkaa lauantaita kaikille!

 

Kiitti Nasupille! Kiva kuulla et muutkin on asiaa ajatellu ja laittanu rattaita jo pyörimäänkin. Me asutaan kaukana pääkaupunkiseudusta, joten tiedossa ei oo minkälaiset odotukset täällä on edessä. Voi olla että paikkakunnan pienuuden vuoksi, ei asiat lähde ihan heti tapahtumaan. Saa nähdä. Ootteko te muuten ajatellu sen enempää vielä, että valitsetteko kotimaan- vai ulkomaanadoption, jos tulee tarvis tehdä valinta. Itseäni kiehtoo todella paljon ajatus ulkomaanadoptiosta. Ja jonotkin on sillä puolen lyhyemmät.

Tää päivä on ollu ihana. Pitkästä aikaa mieli on todella ollut levollinen. Oon ollu tosi virkeä ja ajatukset tulevaisuudesta ovat olleet tosi positiivisia. Hyvä että välillä näin. On noita synkkiä päiviä jo ollukin ihan tarpeeksi. =)

 

Lauantai-iltaa vain kaikille. Oli paljon luettavaa, kun olin pari pvää poissa. Kiitos Molly kaipailusta=)

Miten Molly sun hiivaoireet? Joko helpottaa? Toisilla sitä esiintyy usein ja esim mulla ei koskaan, mutta saattaapa sekin vielä olla edessä, kun kaikennäköistä kremppaa on=) Mä kanssa pohdin tossa, että mikä kp sulla on menossa? Infoo, kun kerkeet..
Vastaus häähumukyssäriin..Mulla on iiiiihana puku ostettuna. Maksoin itseni ihanan kipeäksi, mutta tää on "once in a lifetime-juttu" ja haluan sen puvun, mikä on just mulle paras. Puvussa on paljon pitsiä ja alusmateriaali taftia=D Oih, kun kaunis puku!
Häähommat on ihan kivalla mallilla; virallinen kuvaus on varaamatta ja miehen puku hommaamatta, muuten kaikki peruspalikat on paikoillaan. Meillä on videokuvaaja ja sitten puoliammattilainen/aktiivinen kuvausharrastaja hoitamassa kuvauksen muuten. Tää on ihanaa aikaa ja uskon, että tulee kivat, miedän näköiset, häät.

Peppi, tuo adoptioasia on iso askel. Mutta miten ihanasti puhut miehestäsi ja muutenkin tuosta yhteisestä päätöksestä. Jonottamisen lomassa voi tapahtua luomuplussakin, mutta on hienoa, että olette ajatelleet asiaa jo pitkälle. Pidän peukkuja teille joka rintamalla.

Emmi, "pökkyä pesään" ja onnea taas plussan kalastukselle! Kroppa ilmoittaa, vaikka päiviä ei laske

Ohilulkija; onnea! Ja kiitos toivon herättämisestä!Kaikki menee varmasti hyvin ja varmasti monella on pelkoja alkuraskaudessa.

Minnuli, olete tervetullut joukkoon. Älä kainostele. Meillä yritystä syksy 05 asti. Tuetaan täällä toinen toistamme. Täällä on välillä hiljaisempaa, joten ilomielin uusia haaveilijoita mukaan!

Väliaikatietoa..Lauantai vaihtu sunnuntaiksi ja jatkan juttua, kun jäi illalla kesken.

Annu..Joko alkoi kunnon vuoto? vai vieläkö ne pir...skaleen tuhrut vaivaa?

Nyt on pakko mennä ulkoilemaan ihanaan auringonpaisteeseen=) Mukavaa sunnuntaita naikkoset!

 

Moi!

Ihania hääsuunnitelmia Mannalla. Varmasti tulee myös ihanat häät. Tuollainen hääsuunnittelu varmasti pitää mielen positiivisena.
Mulla alkoi siis kunnon vuoto eilen eli tänään on siis kp2. Laskeskelin että ystävänpäivän tienoilla vois olla ovis.
Nyt täytyy kyllä ottaa itteensä niskasta kiinni ja saada painoo putoon se 5 kiloo. Meillä on tulossa mukavia tapahtumia (työkaverin häät , vanhojen kavereiden tapaaminen ym) ja olis kiva saada ostettua vähän istuvampia vaatteita.
Jospa se painonpudotus auttais vähän tähän vauvajuttuunkin.
Mites Manna sun kierto, missä vaiheessa meet?

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

 

Hei tytsyt, maanantai taas...

Viikonloppu meni tosi rauhallisissa merkeissä, mukavaa. Ja hiiva on selätetty Kiitos Manna vaan kysymästä. Meinasin jättää hoitamatta kun näytti paranevan itsestäänkin mutta sitten ajattelin että jos jääkin joku minitulehdus jylläämään sinne mun tietämättä niin ties vaikka se äityis sit pahemmaks taas jossain vaiheessa. Hoidin siis pois ja helpolla pääsin.

Koopeet on jotain 20+ mäkään en oo nyt laskenut niitä (eiköhän se pms-kiukku pian kerro missä mennään, heh). Oviksen aikoihin katsoin kalenterista, että tulevana sunnuntaina luultavasti alkaa menkat, joten tää on nyt se kuuluisa piinaviikko sit jos joku muu haluaa jännätä mun puolesta. Mä kiipesin takaisin alas ja itseäni ei paljo jännitä, olen melko varma että plussaa ei taaskaan tule (ja miksi tulisi), missään ei tunnu siltä eikä mistään voisi vetää sellaisia johtopäätöksiä. Se pieni ajoittainen menkkamainen särkykin häipyi tuon hiivan mukana, eli johtui varmaan siitä.

Hyvältä kuullostaa suunnitelmat Peppi. Itse aiotaan katsoa se ivf kortti ensin, mutta adoptio ei olisi mitenkään poissuljettu vaihtoehto. Kerrohan sitten lisää aiheesta kun sitä lähdette selvittämään.

Ihanaa Manna että on hääpuku ja muutkin asiat hyvällä mallilla! Muakin kiinnostaa muuten sun kiertovaihe, etkö kuitenkin ollut edellä mua aika paljon, eli pitäisi olla kriittiset päivät nyt? Onko raivareita ollut?

Ohikulkijalta kivat tsempit. Minnuli, kiitos vinkistä! Tarvii varmaan ottaa käyttöön jos tästä ekasta hiivasta nyt tulee riesa tulevaisuudessakin. Toivottavasti ei kuitenkaan. Saman ikäisiä muuten ollaan kuin te ja meillä esikoisen yritystä takana loppukesästä -04 asti...

Mitä Kaislalle kuuluu?

 

Mun täytyy kyllä pian taas rientää eteenpäin toimistolta, mutta tulkaa nyt ihmiset linjoille silti! Tahkoojatkin on hävinnyt kartalta... Missä kaikki?

 

Hei Peppi! Kv-adoptiota olemme ajatelleet, sillä puolella niitä kotia tarvitsevia lapsia on kuitenkin hurjasti enemmän. Suomessa ottajia taas olisi enemmän kuin lapsia... Maata emme ole vielä valinneet, uskon, että se selkiytyy neuvonnan aikana. Olemme mieheni kanssa todella iloisia, että teimme päätöksen lähteä tähän prosessiin jo nyt, koska näyttäisi siltä, että ajoitus menee hyvin ivf:än kannalta. Ehdimme katsoa sen kortin ennen neuvonnan alkamista, eikä mahdollinen hoidoissa pettyminen tunnu ehkä niin toivottomalta, kun voi sitten edetä adoption kanssa heti. Me olemme kyllä harkinneet adoptoivamme siitäkin huolimatta, että omiakin lapsia meille suotaisiin. Siksipä asiassa etenemisen kynnys ei ollut meille kovin korkea. Ja hyvältä se tuntuu

Iloista viikon alkua!