Tsau.
Hengissä ollaan juu ja eka lomapäivä menossa ;D Lauantaina karautamme pohjoiseen viikoksi lapin lumille. Tämä päivä mennyt ostoksilla ja parin kaverin luona kahvitellen.
Täällä on hirveesti tapahtumia. Mä luin tuolta kauempaa ja jännäsin aina mukana, mutta sitten lukeminen ja toiveikkuus tyssähti Mollyn tuhruihin
Voi dääm!"#¤!!
Jotenkin niin tajuttomasti toivoo plussaa tänne! Mä voi kilistää punkkua illalla sun kanssa ja voin skålata suklaallakin =)Sovitaanko klo:20.00, kun Idols alkaa, niin pullo aukeaa? Tsemppiä menkkojen kanssa. Ja hei, aina jotain positiivista; sun kierrot pysyy kurissa ja se on just hyvä juttu jatkoa ajatellen.
Tanger; kuumeisesti mä odotin myös sun viestiä. Onko tää hiljaisuus nyt merkki hyvästä vai huonosta, sen kun tietäisi. Jokatapauksessa; kaikissa tilanteissa me tuetaan!Ja jos vuoto on sulle "tuttua", niin toivotaan, että siellä nyt olisi plussa tikussa kuitenkin.
Emmi; sulle kanssa pidän peukkuja! Kerrohan kuulumisia sitten! Ehkei ihan vaihdevuosia vielä ;D
Pellasta oli kiva kuulla. Siis kuulostaa uskomattoman hyvin menneen sulla. Mulla on lähtötilanne (siis, mikä lähtötilanne..nykyinen tilanne) mittojen mukaan lähes sama kuin sulla. Ihana kuulla, että kaikki on hyvin, muutto takana ja viimeisiä viikkoja viedään. Tsemppiä ja voimia ja kaikkea muutakin hyvää
Vippe, samaa kakkaa munkin tilanne tahtoo olla kuin sun ja Mollyn
Siis että luomuplussa tuntuu jo epäluonnolliselta vaihtoehdolta lähes tulla raskaaksi ja jotenkin sitä ajattelee vaan sitä ivf:ää. Muistan, kun se ivf heitettiin ilmaan ja laitettiin jonoon, niin itkin masentuneena, että "miten näin voidaan tehdä" ja kaikki tuntui niin lopullisen toivottomalta.Nyt jotenkin kun on saanut etäisyyttä asiaan ja saanut sitä rauhassa pohtia, niin se tuntuu ihan ok-vaihtoehdolta. Toiveet on vaan aika korkealla, vaikkakin yritän koko ajan hokee, ettei sekään välttämättä toimi. Mulla on yks kaveri, jonka lapsettomuus on jatkunut jo kauan ja tilanne on ns. huonompi, kuin meillä kellään, koska heillä on tosi paljon pielessä ja ivf:t on koetettu jo. Hänestä paistaa se katkeruus tosi hyvin välillä ja itsekin pelkään, että entä jos mäkin muutun sellaiseksi. Ymmärrän kyllä hänen tilannettaan, mutta toisaalta en saa mitään tukea häneltä, vaan pikemminkin pelottelua ja pessimistisyyttä. Mutta on se kova paikka hänelle aina, kun jollakin muulla tärppää.No, vaikeita juttuja. Toivotaan kuitenkin Vippe ja Molly, että ivf toisi meille(kin) avun, niinkuin monelle muullekin.
Ketjujen yhdistämisestä.. Mulle käy. Täytyy vaan tutustua ihmisiin, kun mä en paljoo käy Tahkoojissa lukemassa. Oltaisko me sitten "Liian kauan tahkoneet?" Vai mikä uudeksi nimeksi?
Mutta..Mä alan nyt silityshommiin..Pyykkivuori kutsuu luokseen ja täytyy olla hippavaatteet ojennuksessa, kun lauantaina on lähtö
Manna