ylipaino vai ikä

Moi,

Olen reilusti ylipainoinen (bmi 32) ja ikää on 31 vuotta. Olemme nyt vasta alkaneet aviomieheni kanssa haaveilla lapsista. Mietinkin kovasti, että kannattaako ensin laihduttaa reilusti, vaikka ikää sitten tulisikin varmasti vuosi pari lisää, jos järkevästi(hitaasti) kiloja karistelisi vai jättää vain ehkäisy heti pois. Olen nyt tammikuun alusta kevennellyt ja sitä on tietenkin tarkoitus jatkaa, mutta jos kävisikin niin onnekkaasti, että heti tulisi raskaaksi, niin ei paino paljon ehtisi laskea. Toisaalta taas mielessä on ajatus, että jos raskaaksi tuleminen kestääkin vuosia, niin ei tällä iällä voi kovin kauaa odotella, jos vaikka haluaisi toisenkin lapsen vielä.

Onko kokemuksia tällaisesta ylipainosta ja kuinka paljon se on hankaloittanut raskautta?

 

Laihduta ensin. Vähintään niin, että olet enää "lievästi ylipainoinen" eli BMI 26-29. Ylipaino lisää verenpainetta jo entisestään raskauden aikana (mistä on haittaa sekä sinulle että sikiölle). Entä synnytys? Hyvästä kunnosta ja lihaksista on todellista apua synnytyksessä ja esim. nukutus (sectiossa) voi olla sinulle hengenvaarallista huomattavan ylipainon vuoksi.

Jaksat itse varmasti hoitaa lastakin paremmin (raskaudesta puhumattakaan), kun olet fyysisestikin paremmassa kunnossa. Yksi vuosi lisää tekee sinusta laihemman ja paremmin voivan, eiköhän se ole lapsenkin etu.

Muista nyrkkisääntönä, että kuluta enemmän kuin syöt.

Tsemppiä!

 

Kiitos mielipiteestäsi. Olen kyllä jo nyt ihan hyväkuntoinen, käyn jumpassa pari kertaa viikossa ja pyöräilen töihin joka päivä. Nämä kilot eivät ole kertyneet herkkuja sohvalla mässyttäen, vaan vuosien varrella pikku hiljaa. Mutta totta kyllä puhut, että onhan se varmasti parempi, että laihduttaisi ensin, niin on ainakin yksi stressi tekijä pois, kun varmaan on aika paljon kaikkea mietittävää, kun sitten raskaaksi itsensä saa Samaa olin myös miettinyt itse, että voisin tuohon lievään lievään ylipainoon tähdätä. Ei siihen lopulta niin paljon matkaa ole, ehkä voimme kesällä jo alkaa projektin

 

On myös sanottu että ylipainoisen saattaa olla vaikeaa tulla raskaaksi, joten laihduttaminen auttaa myös raskaaksi tuloa.

 

Mä olen sitä mieltä, että aloitatte lapsen yrittämisen heti, jos kerran lähtökohdat on muuten hyvät. Jos sä pistät itsellesi ehdon, et sun pitää laihtua ennen yritystä, niin
a) lataat itsellesi hirveät henkiset paineet, eikä se ole hyvä lähtökohta laihduttamiselle, vaan altistaa sut masennukselle
b) jos sä laihdutat paljon ja tulet sit raskaaksi, niin sun yleiskunto on väistämättä heikompi kuin nyt + sun elimistö nappaa ruuasta joka ikisen kalorin raskausaikana, ja sulla on iso riski että lihot nopeasti takaisin. Parempi olla raskaana ja hyvässä kunnossa ylipainosta huolimatta, kuin raskaana ja jo valmiiksi rasittunut.
c) laihduttaminen tekee monille sen, että ihminen alkaa elää "sitten kun"-elämää. Eli kun on laihdutettu, saa tehdä sitä ja tätä, vielä nyt ei saa, koska ei ole ansainnut sitä olemalla riittävän hoikka. Siinä ei ole mitään järkeä - sun elämä on tässä ja nyt. Elä sitä täysillä painosta riippumatta.

Mä neuvoisin, että menet ravintoterapeutille ja kartoitatte siellä miten sä syöt ja mikä on se arkipäivän juttu, mikä ruokailussasi mättää. Tärkeintä on nyt terveytesi, ei se, tippuuko paino vaiko eikö. Sitten kun olet raskaana, oletkin neuvolan seurannassa. Monilla, joilla on runsaasti ylipainoa, ei paino nouse juurikaan raskausaikana.

Mä itse olen ollut aina ylipainoinen enkä niin välittänyt siitä paljonko painan. Mut raskausaikana kaikki muuttui. Ensinnäkin mulla oli motivaatio huipussaan syödä superterveellisesti lapsen takia. Toisekseen, neuvolakäynnit olivat mun elämän ensimmäinen myönteinen ja keskusteleva kontakti terveydenhuoltoon. Olikin yllättäen ihan mukavaa, että jotakuta kiinnosti minun terveyteni, vaikkakin siis virkansa puolesta ja vain vartin kuussa, mut kuitenkin.

Mä siis pistin heti raskauden alussa ruokavalion remonttiin (eikä se retuperällä ollut ennenkään, mut pienet asiat merkkaa paljon) ja paino nousi raskausaikana 8 kiloa, mikä ei ole mitenkään mahdottomasti. Mitään ylipainosta johtuvia terveysongelmia minulla ei ollut koko raskausaikana. Ja nyt on motivaatiota elää terveellisesti siksi, että kaikki minkä minä opetan lapselleni ruokailusta, hyvässä ja pahassa, seuraa häntä loppuelämän. En halua että hänestä tulee ylipainoinen. Mä en ole edelleenkään normaalipainoinen (164/71) mut ero on siinä, et mä olen oppinut syömään ja liikkumaan oikein, ja paino putoaa koko ajan, ihan huomaamatta. Koska muutokset on pieniä ja tulee pitkällä aikavälillä, niitä on helppo noudattaa.

Joten tsemppiä sulle vauvan yritykseen. Kohtele itseäsi hyvin, se antaa sulle jonain päivänä elämän suurimman ilon ja onnen tuojan - oman lapsen.

 

Itsellä on kanssa kunnolla kiloja ennestäänkin, ja aina oli tarkoitus laihduttaa, ennen häitä, ennen lasta jne jne. Bmi on (oli) 34 eli suomeks 175/104 ja ikää juurikin tuo 31, kun syksyllä jätettiin ehkäisy pois. Heti ekasta yhdynnästä ekassa kierrossa nappasi ja nyt on viikkoja vajaat parikymmentä, kiloja tullut pari lisää, alussa ne putosikin. mitään ongelmia ei ole ollut, "suurimpana" kuvotus alussa. Toki alkuahan tämä vieläkin on, kun en juuri edes koe olevani raskaana, vaikka kessi hieman kasvanut onkin.

Juurikin tuon iän takia aloitettiin jo nyt, koska ei voi tietää kuinka kauan kestää raskautua. kautta aikojen on kuitenkin kaiken kokoiset tehneet/saaneet lapsia ja kaiken kokoisilla voi olla pahojakin ongelmia. Itsellä on ollut nyt tosi helppo jättää kaikki karkki yms epäterveellinen pois. kasvis ja proteiinipitoisesti olen koittanut syödä, aiemman karppauksen perintönä, esim keitot on tosi hyviä kun tulee paljon eri rehuja (perunaa en käytä), ja sitä myötä kaikenlaisia vitamiineja. myös lisätty rasva on noissa aika minimaalista, vaikken luonnollista rasvaa kammoakkaan. lisäksi nyt tulen täyteen paljon pienemmistä annoksista. lisäksi liikun jonkin verran ihan arkiliikuntana ja työssäkin.

Lisäksi täytyy raadollisesti sanoa että projektin ajoitukseen vaikutti isosti myös vuoden 2008 hyvät tuloni, ja vastaavasti niiden pudotus viime vuonna. äitiyspäiväraha kun tulee aina edellisen vahvistetun verotuksen mukaan, eli tänä vuonna on minulle hyvä vuosi jäädä äitiyslomalle. Kyse on kuitenkin satasista kuussa.

Mä kehoittaisin tekeen niinkuin hyvältä tuntuu, ja oleen stressaamatta ylipainosta ja keskittymään terveelliseen ja kohtuulliseen ruokavalioon, mukavaan liikuntaan ja parisuhteesta nauttimiseen. Silloin se raskautuminenkin on todennäköisempää, oli niitä kiloja sitten enemmän tai vähemmän.

Iloista vuotta ja perhesuunnittelua sinulle!

 

Mä sanoisin kanssa että aloitatte yrittämisen heti ja samalla ruokavalioon tarkennusta. Minusta on todella väärin ajatella, että ylipainoiset eivät saisi saada lapsia. ( kukaan ei siis ole vielä niin tässä ketjussa väittänytkään, mutta siis ylipäätään..)Sittenhän eivät saisi alipainoisetkaan, eivätkä astmaatikot, likinäköiset, näkövammaiset, liikuntarajoitteiset, puhumattakaan masennuksesta tai muista mielenterveydellisistä ongelmista kärsivät. Kuka sen siis määrittelee kenellä on oikeat edellytykset lisääntyä??!! Toki oman jaksamisen kannalta olisi ihanteellista ettei olisi kauheasti ylimääräisiä kiloja kannettavana raskauden tuomien vaivojen/muutosten lisäksi. Tosin raskausaika voi olla todella vaikea, vaikka olisi ihannepainossa tai vastaavasti hyvin helppo, vaikka olisi reilummin painoakin..
Pari kolme kuukautta voi mennä helposti, ennen kuin tärppää ja siinä samalla ehtii karistaa kymmenenkin kiloa jos oikein on motivaatio huipussaan. Mun painoindeksi oli 27 kun aloin ensimmäistä odottaa ja painoa tuli koko raskausaikana 500g! Painoin 2kk synnytyksestä 10kg vähemmän kuin odotuksen alussa. Sitä tulee syömisten suhteen tosi kriittiseksi, kun on vastuussa masuasukistakin. Paino ei noussut koskaan lähtölukemiin. Toisessa raskaudessa painoa tuli 2kg ja taas 2kk synnytyksestä painoa oli 6kg vähemmän. Juuri lopetin imetyksen ja painoindeksi nyt 25. Nyt keskityn pitämään painon näissä lukemissa ja haaveilen kolmannesta lapsesta. Seuraavassa raskaudessa voi painoa vaikka vähän tullakin jos on tullakseen ja varmaan tuleekin. Mikäli siis koskaan raskaudun..
En siis ole kummassakaan raskaudessa laihduttanut, vaan panostanut ruuan laatuun ja ennen kaikkea määrään. Itsellä tosin se etu, että raskausaikana vatsa täyttyi tosi pienistä määristä. Mulla ei pahoinvointi vaivannut jos vatsa oli tyhjä, vaan enemminkin äklö olo yllätti jos söi itsensä liian täyteen. Meillä syödään viisi ateriaa päivässä, joista kaksi lämpimiä. Eli aina syön kun lapsetkin ja samaa kuin lapsetkin, joten entiseen elämään verrattuna herkkuja ja ravintolaruokaa (ja juomaa) hyvin vähän..
Rakastan ruokaa ja olen huomannut, että ateriakoot meinaa helposti olla liian suuria. Suu söisi vielä vaikka kuinka, vaikka maha on jo ikään kuin täysi. Tätä ongelmaa ei onneksi ole ollut raskausaikoina.
Meni osaksi vähän aiheen vierestäkin, mutta anyways, onnea yritykseen ja mahdolliseen elämäntapa muutokseen!

 

Jostain saamani käsityksen mukaan ensisynnyttäjän riskit kasvaa koko ajan naisen täytettyä 25 vuotta. Et siis ole enää nuori. Fakta on myös, että ylipaino voi vaikeuttaa raskaaksi tuloa. Sinuna jättäisin ehkäisyn pois heti, mikäli se miehellesi sopii. Ja samalla voit huolehtia, että saat syömästäsi ruoasta kaikki tarpeelliset hivenaineet ja vitamiinit. Siis lisää kasviksia ja hedelmiä. Jonkun kokemuksen mukaan foolihappo on tärkeä raskautumiselle ja raskauden aikana, samoin D-vitamiini. Toisia on auttanut se, että jättää pois kaiken näkyvän sokerin ja valkoisen vehnäjauhon.

Onnea yritykseen!

 

Ollaan nyt miehen kanssa sovittu, että jätetään ehkäisy pois maaliskuun alusta. Laihdun sitä ennen tai en. Siihen asti opettelen jo terveellisempiä tapoja, kävin työterveydessä puhumassa terveydenhoitajan kanssa ja pidän nyt ruokapäiväkirjaa. Yksi mitä heti huomattiin on, että en syö aamupalaa/iltapalaa ollenkaan ja näin ollen keho on ilman energiaa pitkään ja saattaa pitää lujasti kiinni siitä energiasta mitä sitten päivän ruuista saa.

Kyllähän tästä on jo nyt ihan innoissaan, vaikka vielä ei edes yritetä! Kiitos kovasti teille kannustavista viesteistä ja onnea omiin yrityksiinne! Ja hyvää alkanutta vuotta.

 

Mun mielipiteeni on että voihan sitä alkaa heti yrittämään....koskaanhan ei tiedä milloin tärppää. Itse olin raskauden aikana 8sekä sitä ennen ja jälkeen) ylipainoinen, enkä kylä kokenut että se nyt niin kamalaa olisi ollut, eikä siitä aiheutunut mitään ongelmia.

Tietysti aina on paremmat mahdollisuudet tullakin raskaaksi jos painoa vähemmin, näin olen kuullut. Ja onhan se muutenkin tietty hyvä laihtua.

Mutta, se on ikävää että heti oletetaan että jos on ylipainoa, on huonokuntoinen...se ei mielestäni kyllä pidä paikkaansa... Ylipainoinenkin voi käydä kyllä jumpilla ja lenkeillä ihan siinä kuin muutkin, on vaan painoa vähän enemmin.

Tsemppiä teille yritykseen, toivottavasti tärppää pian.

 

Sisareni on reilusti ylipainoinen, ollut ihan lapsesta alkaen ja hän tuli neljästi raskaaksi tyyliin pum-pum-pum-pum lähes ensi yrittämällä. Synnytykset olivat helppoja, lyhimmillään puolisen tuntia siitä, kun hän lähti sairaalaan, oli lapsi jo syntynyt...

Itse olen lievästi ylipainoinen (painoindeksi hieman yli 25) ja vuosien yrittämisen jälkeen todettiin, että luultavasti en luonnollisin keinoin raskaaksi edes tule :-/ Nyt alkaa olla ikää sen verran, että en tiedä, uskaltautuuko tässä enää hoitohin. 30-vuotiaana aloimme yrittämisen. Hoitojahan tehdään maksutta muistaakseni 43-vuotiaiksi asti, joten siinä mielessä aikaa vielä olisi.

Eli summa summarum, ylipaino tai sen puute eivät toki ole ainoita asioita, jotka vaikuttavat raskautumiseen, synnytykseen ja sen jälkeiseen elämään. Eli yrittämään vaan ja onnea matkaan

 

Joo, heti hommiin vaan. Se on hauskaa kun aina ajatellaan, että ylipainoinen olisi huonokuntoinen ja hormonihäiriöinen.

Minä olen tosi ylipainoinen ja ollut vielä enemmänkin joskus. Kunto on kuitenkin hyvä, koska käyn salilla ja harrastan myös aerobista liikuntaa. Verenpainekin on tosi hyvä (viimeksi mitattu tammikuussa). Minulla ei myöskään ole koskaan ollut hormonihäiriötä. Menkat siis tulevat normaalisti ja todistetusti ovuloin säännöllisesti. Yhdellä ystävälläni taas on ollut lapsesta asti epäsäännölliset menkat ja aina jotain hormonihäikkää. Hän on normaalipainoinen.

Hommiin siis vaan. Eihän tästä enää kukaan nuorene.

 

Itselläni painoa ollut vielä enemmän. Ei mitään ongelmia ollut raskausaikana. Ei kipeytynyt selkäkään yhtään. Ja ihan alakautta ponnistin lapsen ulos. Ei ollut mahamakkarat, eikä reisimakkarat haitolla siinä urakassa, vaikka toisin alkuun ajattelin.

Verensokerin ja verenpaineen kanssa ei ollut mitään ongelmia raskausaikana. Että kyllä se on niin, ettei kaikilla ylipainoisilla ole ongelmia, vaikka sitä niin kovasti pelotellaan.

 

Hei! onko eräs kaverini ylipainoinen jos hän on 152cm pitkä ja painaa 54,2kg?? Hän pyysi minua selvittämään enkä oikein tiedä miksi hän itse ei selvitä. Sanoin että hyvä on mutta hän ei halunnut itse selvittää pelkää varmaan kuulla totuuden ja jos laittaisi itse niin jotkut hempeilisivät..




Terv.Tyyppi

 

Hei! Monta vuotta kuukautiset kestävät ja kuinka monta päivää yleensä???? Huomaako sitä.. Tunnen yhden tyypin joka tunkee vessapaperia!!!! (alapäähän) Onko se vaarallista???