ylipainoinen odottaja?

Itse en ole vielä raskaana, ja mieltäni askarruttaa ylipainon vaikutus raskauteen. Oma BMI:ni on yli 35, joten ylipainoa on selvästi. Laihdutan tällä hetkellä, ja olenkin saanut hyvin painoa jo alaspäin.

Mutta entäs jos tulen nyt raskaaksi, miten käy painonhallinnan?? Tästä toivoisin nyt kokemuksia teiltä Miten olet pystynyt hallitsemaan painoasi raskauden aikana, jos olet jo raskauden alussa ollut ylipainoinen? Raskausaikana ei saa laihduttaa, sen tiedän, mutta kai neuvolasta saa jotain ohjausta tähän asiaan?

Onko kenellekään käynyt niin, että olisit jopa laihtunut odotusaikana, vaikka ei olisi ollut tarkoitus?

Kaikki aiheeseen liittyvät kommentit olisivat nyt tervetulleita!

beata34

 

Mikäli odottaja on reilusti ylipainoinen niin yleensä tavoitteena on että paino ei raskausaikana ainakaan paljon nousisi. Jos ajatellaan että keskiverto painonnousu raskausaikana on tuollaiset 15 kiloa 40 viikon aikana niin samaan tahtiinhan pystyy helpostikin laihduttamaan. Eli siis raskaus tuo kiloja (vauva, lapsivesi, kohtu, kasvanut verimäärä jne.) mutta rasvaa katoaa kuitenkin samalla. Tämän pitäisi onnistua suht helposti mikäli ylipaino on johtunut vääränlaisesta ruokavaliosta. Eli raskaaksi tullessa (ja mieluusti tietenkin jo aikaisemmin) muutetaan ruokavaliota ideaaliin suuntaan ja kiloja alkaa tippua. Mitään dieettiä ei tosiaan suositella, mutta terveellinen ruokavalio ja liikunta kyllä mahdollistavat sen ettei paino hirveästi ylipainoisella raskausaikana nouse. Tietysti tämä edellyttää normaalia raskautta jossa äiti pystyy syömään hyvin ja pääsee liikkumaan. Vähän vaikeampaahan on jos vaikka pahoinvoinnin takia sekä ruokailu että liikunta heittää häränpyllyä.

Niin, ja olen tavannut niitäkin naisia joilla paino on tippunut raskausaikana.

 

onnea vauvantekohaaveille ja haaveista totta..
mulla oli lähtöpaino kolminumetoinen. 40 viikkoa raskautta ja paino nousi raskausaikana 600 grammaa. ruokavalio oli siis terveellisempi. jälkitarkastuksessa puntari näyttin -12kg. tyttö on 3kk ja paino on tippunu jonku verran vieläki.

 

Mulla oli raskauden alkaessa painoindeksi 26,5. Painoa tuli raskauden aikana 2kg. En ole koskaan ollut makean perään, eikä raskausaikanakaan tullut herkuteltua sen enempää. Mitään hampurilaisia tai kebabia ei odotusaikana tehnyt yhtään mieli, vaan ihan tavallista kotiruokaa. Sen huomasin, että vatsa tuli täyteen puolet pienemmästä määrästä, kuin yleensä. Minulla ei ollut raskausaikana mitään mielitekoja. Pyrin koko raskausajan syömään säännöllisesti normaalia kotiruokaa, hedelmiä, tummaa leipää ja paljon maitotuotteita.

 

Jos olisin sinun kengissä, niin aloittaisin sen terveen elämän nyt, kun mieli lasta tekee. Itsellä painoindeksi ennen raskautta oli 25 ja nyt raskauden puolivälissä maha on jo tiellä, joten ei tässä ylimääräistä muuten tarvita! Yrittää raskautta tietenkin kannattaa samalla.

Sitten kun neuvolan aika on, niin kannattaa varautua, että siihen painoon kiinnitetään huomiota. Ja osa neuvolatädeistä ja lääkäreistä ei ole kovin hienovaraisia. Niitä keskusteluja täältä kyllä löytyy... Kyllä minullekin tuli sellainen olo neuvolassa ekakerralla, että olen paha ihminen kun olen vähän pullukka. Valtava määrä vaan ohjeita, miten pitää syödä ja paljonko saa tulla painoa jne... Mutta hyväähän ne tarkoittaa ja totta puhuu...

Minulle raskaana olo on ollut vähän niinkuin laihis, eli ruuan terveellisyys on vaikuttanut siihen, että ilmeisesti rasvaakin on jostain kohtaa palanut (vaikkakaan ei siltä tunnu). Saa nähdä mikä on lopputulos, herkut minulle kuitenkin maistuu, vaikka raskausajan diabeeteksestä varoitellaankin... Mutta kaikki on yksillölllistä!

 

Jos olisin sinun kengissä, niin aloittaisin sen terveen elämän nyt, kun mieli lasta tekee. Itsellä painoindeksi ennen raskautta oli 25 ja nyt raskauden puolivälissä maha on jo tiellä, joten ei tässä ylimääräistä muuten tarvita! Yrittää raskautta tietenkin kannattaa samalla.

Sitten kun neuvolan aika on, niin kannattaa varautua, että siihen painoon kiinnitetään huomiota. Ja osa neuvolatädeistä ja lääkäreistä ei ole kovin hienovaraisia. Niitä keskusteluja täältä kyllä löytyy... Kyllä minullekin tuli sellainen olo neuvolassa ekakerralla, että olen paha ihminen kun olen vähän pullukka. Valtava määrä vaan ohjeita, miten pitää syödä ja paljonko saa tulla painoa jne... Mutta hyväähän ne tarkoittaa ja totta puhuu...

Minulle raskaana olo on ollut vähän niinkuin laihis, eli ruuan terveellisyys on vaikuttanut siihen, että ilmeisesti rasvaakin on jostain kohtaa palanut (vaikkakaan ei siltä tunnu). Saa nähdä mikä on lopputulos, herkut minulle kuitenkin maistuu, vaikka raskausajan diabeeteksestä varoitellaankin... Mutta kaikki on yksillölllistä!

Ei niistä ruokaohjeista kannata pahastua, samat jutut nimittäin puhutaan myös hoikille naisille. Ideana ei suinkaan ole puuttua kenenkään laihduttamiseen vaan turvata vauvalle ihanteellinen ravinnonsaanti.

 

Beata; multa taas tulis sellainen neuvo, että jos aiot laihduttaa, laihduta vaan se 10% painosta, ja pidä sitten tasapainoiluvaihe, jolloin sitä vauvaa alatte harkita. Ainakin mulla on laihduttamisen jälkeen ollut keho jotenkin niin shokissa, että se on suorastaan imenyt ruuasta kaikki kalorit. Alkuraskaudessa kun muutenkin voi olla tajuton nälkä, niin vaarana on, että lihot sitten alkuraskaudessa - koska silloin on vaan pakko syödä, siinä ei itsekurilla ole mitään merkitystä. Ylipainokaan ei ole niin suuri rasitus, kuin ensin laihduttaminen ja sitten raskaus heti siihen päälle.

Raskaana on aika helppo noudattaa terveellisiä elämäntapoja, koska motivaatio on niin suuri - vauvan hyvinvointi. Itse kun en ole kiloistani kärsinyt, niin eipä niihin jaksanut kiinnittää huomiota. Mut sitten kun vatsassa polskii toinen ihminen, tuntui minusta, että äitiys alkoi jo siitä, että ruokkii sen pienen monipuolisesti ja terveellisesti, että saadaan hyvä yhteisen elämän alku.

 

Kiitos tosi paljon kommenteista! Löysinkin tuon toisen aiheeseen liittyvän ketjun, jota mielenkiinnolla luin eilisen illan

Me ei varsinaisesti yrittämällä yritetä vauvaa (siis tuijoteta ovulaatio-aikaan ym), vaan asenne on lähinnä että tulee jos on tullakseen. En halua stressata tällä asialla. Olen itse pian 35-vuotias, joten kauheasti ei ole kyllä oikein aikaakaan alkaa harkitsemaan näitä vauva-juttuja.

Ajattelen samalla tavalla kuin Miiru sinä, että motivaatiota terveelliseen ruokavalioon löytyy taatusti paremmin sitten kun täytyy vauvakin huomioida. Tietenkin on hyvä jo nyt tehdä "pohjatyötä", ja kuten kerroinkin, olen saanut painoa pois jo ihan mukavasti. En usko että pahastun, jos neuvolassa painoasiaan puututaan, koska tiedän tasan tarkkaan että olen ylipainoinen ja tarvitsen tähän asiaan varmaan ulkopuolisen henkilönkin neuvoja ja kannustusta. Toki jos tyyli on kovin tyly, eihän se kivaa ole...

Sinänsä hyvä kuulla, että on mahdollista hallita painoa raskaudenkin aikana. Omassa lähipiirissäni on äitejä, jotka ovat vielä vuosien jälkeenkin isokokoisia ja he "pelottelevat" tällä painoasialla ja vähän vähättelevätkin, ettei nyt kannata laihduttaa koska lihoo kuitenkin!!? En kyllä itse ole tuota mieltä ollenkaan.

Kiitoksia vielä kovasti kommenteista, jatkan tän mielenkiintoisen palstan lueskelua

 

Mun tuttavapiirissä se menee näin, että monet lihoo raskausaikana ensimmäistä kertaa elämässään,joten he joutuvat ekaa kertaa kunnolla laihduttamaankin, lukuun ottamatta satunnaisia "nyt rantakuntoon" -kuureja. Silloin laihduttamisen opettelukin on oma hommansa vauvan hoidon ohella. Jos on jo valmiiksi ylipainoinen, ja ollut sitä pitkään, kuten minä olen, tää homma on jo tuttua. Nyt siihen vaan tuli se kunnon motivaatio päälle. Eikä henkistä energiaa mene sen murehtimiseen, että herranjumala, miltä näytän, koska ylipainoisen kehossa vauvamasu ei ole suurensuuri muutos. Mulla vatsan koko ei edes ole juurikaan kasvanut, kun läski on pikkuhiljaa johonkin tuosta päältä häipynyt.

Raskausajan painonhallinta on omasta mielestäni ollut kyllä monta kertaa helpompaa kuin ennen raskautta. Ei tarvitse kuin syödä kuten aina ennenkin, niin jatkuvasti on päällä pieni kalorivaje energiantarpeen lisääntyessä, mutta nälkää ei tunne alkuaikojen jälkeen. Koska toi verensokeri on neuvolassa sellainen peikko, ei pullaakaan ja muuta makeaa haluta - ei vaan halua altistaa vauvaa sille. Näin loppuraskaudesta tosin alkaa tulla pahaksi tavaksi lipsua ruokarytmistä, ja saa olla tarkkana, ettei päivittäiset kalorit ylity. Mut muuten, jos tää homma ei ihan karkaa käsistä, niin synnytyksen jälkeen mulla on ihan vaan vanhat tutut läskit mua odottamassa, mut muuten tää "pääoma" ei ole päässyt kasvamaan.

 

Se vielä, että onnea yritykseen, kun vauva kerran teille on tervetullut! Ei mitään ihmeitä kuumeiluja ja laskemisia tarvi ollakkaan, kun tietää, että lapsen haluaa. Mun vauvakuume on roihahtanut vasta nyt, kun lapsi tuntuu jo omalta, tutulta ihmiseltä, jonka kohta pääsen näkemään ja jonka kasvua seuraamaan. Tähän mennessä tää vatsa vaan on tullut mukana joka paikkaan, en useimmiten ole edes muistanut olevani raskaana.