Ylireagoinko?!

[ap]

Mulla on ollut hyvä lapsuus ja olen ollut tosi etuoikeutettu monessakin mielessä. Kuitenkin suhde vanhempiini (lähinnä äitiini) on vähän ristiriitainen. Alakoulussa ollessani hän kerran kilahti ja antoi avokämmenellä paukkua. olin tosi järkyttynyt tapauksesta, mutta on kamalasti katunut tekoaan. Hänellä oli burn out silloin.

Lukiossa ollessani äiti pimeni eräänä päivänä niin, ettei ollut tässä maailmassa. Kesti n. tunnin. Korkealla äänellä kiikasi, että tappaa itsensä, kun kaikki vain syyttää häntä. Kuin ihmeen kaupalla kuitenkin hän selvisi eikä muistanut jälkeen päin mtn. Aina välillä silti uhkaili itsemurhalla.

Nyt aikuisena on väittänyt, että mieheni käyttää tytärtämme seks. hyväksi. Hänen pyynnöstään selvitimme psykologin kanssa asiaa, mutta todenperäisyyttä ei löytynyt. Tuumasi sitten, että unohda koko juttu. Mies ei tästä tiedä. En voi/saa kertoa kellekään...

Välillä tuntuu, että halkean näiden asioiden kanssa, mutta olenko vain turhan heikko? Pelkäsin/pelkään yhä äidin itsemurhaa kun jossain sivulauseessa ottaa sen välillä esiin. Ulkoisesti hänellä kaikki loistavasti, eikä kukaan näitä asioita uskoisi ainakaan helpolla.

 

[ap]

up

 

[jo on]

Et ylireagoi. Onko hänellä hoitoa tuohon ongelmaan?

 

[vieras]

On aika manipuloivaa touhua äidiltäsi, mielestäni et yliragoi yhtään. Uhkailu itsemurhalla on jonkinlaista huomionhakua ja tuo sinun miehesi syyttely. Oletteko keskustelleet noista hänen uhkailuista ym. Itse yrittäisin puhua ja mielestäni hän tarvitsisi ammattiapua . Voimia sinulle.

 

[jo on]

....Sais nimittäin olla. Sais väkisin olla jonkun juttusilla ettei sepustas omiaan ja saisi purkaa paineitaan. Lääkityskään ei tekisi pahaa..

 

[-.-]

et saanut kertoa kenellekään ja nyt kerroit sen koko suomen kansalle?

 

[no]

Näetkö äitiäsi useinkin?

Olen sitä mieltä, ettei vanhemmat voi kovinkaan paljoa puuttua aikuisten lastensa tekemisiin. Miehesi kanssa sinun olisi keskusteltava rehellisesti, tunnet kai miehesi, luotatko häneen vai äitiisi enemmän.

Varovaisesti näin ulkopuolisena sanon, mutta kuulostaa siltä ettei äitisi mielenterveys ole vakaa. Jos aina aika ajoin kilahtaa, kuvitteleeko hän kenties asioita, joihin itse uskoo ja saa sinut uskomaan..

Ottaisin ehkä hieman etäisyyttä, mutta en hylkäämällä ja vihassa, koska sillä on huonot seuraukset, jos mieli järkkyy muutenkin. Mutta sen sanon ettet sinä ole äidistäsi vastuussa, jokainen aikuinen on vastuussa itsestään.

Voimia.

 

[jo on]

et saanut kertoa kenellekään ja nyt kerroit sen koko suomen kansalle?

Entä sitten? Hyvä ihme, asetu ap:n tilalle ja käytä empaattisia kykyjäsi jos sellaisia sinulla on. Ei varmasti ole helppoa! Voimahali ap:lle!!

 

[ap]

Kiitos vastauksistanne. Jotenkin tuntuu, että sokeudun tässä tilanteessa. äitini on ihana ihminen, rakastan häntä kovin, mutta joku persoonall.häiriö täytyy olla. Hän ei trunnusta ongelmiaan, selittää ne fyysisillä vaivoilla tms. Mainostaa kovasti, kun sai psykiatriltsa terveen paperit.

Ahdistaa vaan niin kovasti. Miehelleni en voi kertoa noista häneen hohd epäilyistä. Anoppi saisi kyllä varmaan häädön elämästämme ja ehkä syystä...

 

[-]

Siis lastanne on käytetty psykologin luona ja mies ei tiedä asiasta mitään? Ilmeisesti kertakäynti.

Ihme, että lapsi ei ole asiasta puhunut mitään.

 

[ap]

Siis lastanne on käytetty psykologin luona ja mies ei tiedä asiasta mitään? Ilmeisesti kertakäynti.

Ihme, että lapsi ei ole asiasta puhunut mitään.

Psykologilla käyntejä oli useita ja tietysti mies niistä tiesi. Kävi vähän eri asian tiimoilta, mutta samalla pyysin kartoittamaan myös hyväksikäytön mahdollisuutta. Psykologin mukaan viitteitä siihen suuntaan ei ollut.