Ylitsepääsemätön VÄSYMYS

Hei! Odotan toista lastani, ihan alkumetreillä vasta ja minulla on aivan kaamea väsymyskausi. Onneksi olen kotona esikoisen kanssa, ei tulisi varmaan töissäkäynnistä yhtään mitään. olen niin kertakaikkisen uupunut etten jaksa edes ulkoilla lapsen kanssa, mistä koen aivan hirveää syyllisyyttä. Kotikin on rempallaan enkä saa itseäni liikkeelle vaikka miten yritän tsempata.

esikostakin minulla oli väsymystä jonkin aikaa mutta en muista oliko se ihan näin pahana, tai miten kauan sitä jatkui. kertokaa hyvät ihmiset miten kauan teillä on tätä alun väsymystä ollut ja sanokaa että se menee pian ohi!? Olen kuin unissakävelijä, kaamean näköinen eikä mikään minua piristä. Beroccaa otan jo niin paljon kuin uskallan... 10 tunnin yöunien jälkeenkin tuntuu sille että en jaksa nousta sängystä ylös.

Ruokahalu on tietysti kuin sialla, suorastaan sellainen pakottava tarve syödä vaikkei olisi oikeastaan nälkäkään. Kuvottaa pitkin päivää mikä sekin antaa oman mukavan lisänsä olotilaan. Viikkoja minulla on kasassa vasta n. 7, ja muistaisin että esikoisen kohdalla oksetti vielä joskus viikolla 16...

 

Ei sille väsymykselle vaan voi mitään. Minulla se kesti noin kuukauden enkä sinä aikana saanut tehtyä yhtään mitään. Pyykkikoneen päälle laittaminenkin vaati monen päivän harkinta ajan.
Yritä vaan lehvähtää. Varmaan kroppa on nyt päättänyt että se on hyväksi sikiölle.

 

Minulla ei ole ollut kauheaa väsymystä, hyvin olen töissä jaksanut. Huomaan kyllä, että päiväunet maistuisivat päivittäin ja nukkumaan menen viimeistään klo 22.00. Töissä pystyn onneksi tekemään vaihtelevaa työtä ja näin helpottamaan raskaimpia askareita. Toivon kovasti, että olo pysyisikin näin hyvänä alkuun.

Älä kuitenkaan huoli, väsymys on todella yleistä. Eikä se koti mihinkään räjähdä, vaikk ajoskus hommien tekeminen kestäisikin. Pyydä rohkeasti miestäsi tai muita jeesaamaan. Jaksamista!

 

Kyllä se alkuajan väsymys menee ohi, mulla loppui vissiin jotain rv 14-16, keskiraskaus meni hyvin ja nyt on pari viikkoa ollut taas jumalatonta väsymystä (nyt rv 32). Ei siinä auta muu kuin huilata tarpeeksi ja muistaa, että kyllä se jossain vaiheessa menee ohi. Niin ja sulkea silmät sotkulta tai pyytää apua muilta, kun ei itse jaksa. Voimia!

 

Mulla oli hirmuinen väsymys viikot 6-10. Töissä meinasin nukkua pystyyn ja puhuin oppilailleni mitä sattuu, koska väsymys oli niin valtava. Osalla väsymys alkuraskaudessa on niin totaalista, ettei sitä muut tajua kuin itse kokeneet.

Nyt on alkanut helpottamaan. Olen viikolla 11. Tosin vieläkin nukun kymmenen tuntia yössä ja päikkärit päällä. Odotan innolla pirteämpää jaksoa, jota kätilö lupaili. Kuulemma koti kiiltää ja vanhat ikkunaverhot saavat kyytiä. )