Yösyötöistä vieroittaminen, milloin ja miten?

[Jenis]

Siinäpä siis kysymys. Mulla on vähän reilu 5 kk:n ikäinen poika ja yöt on jo pari kk olleet sellaista hulinaa, että jotain tarttis tehdä. Aloiteltiin kiinteät 4 kk:n iässä siinä toivossa että niistä ois ollut apua uniin - ei ollut, paitsi että päikkärit piteni. Iltapuuro on rauhoittanut iltayötä jonkin verran, mutta edelleen heräillään ihan riittämiin klo 01 jälkeen.

Nyt poika syö pari kertaa yössä ja muut heräilyt on sitten jotain muuta - ja ainakin toinen noista syöntikerroistakin on varmaan enemmän tapa kuin nälkää. Jos siis lopettaisin yösyötöt kokonaan, tajuaisikohan ipana helpommin että yöllä on tarkoitus nukkua? Mistä tiedän että poika saa päivällä tarpeeksi sapuskaa? Miten olette jättäneet yösyötöt pois ja missä iässä? Oliko hankalaa?

Kiitokset avusta

 

[NPOK]

no, meillä kaikki 3 on lopettaneet yösyönnit 2kk iässä. meillä vaan loppu palvelu. viimeisimmän voin kertoa tarkemminkin, kun kerran vielä muistan. eli vauva joi pullosta kerran yössä jtn 50 ml ja minusta se näytti olevan tapa, ei ollu nälkäinen, lupsutti vaan. joten, me vain korvasimme tutilla sen homman. pari levotonta yötä ja that's it. nukkunu sen jälkeen yöt läpi. mutta, päivisin sitten söikin aluksi vähän tiheämpään, mutta minähän olin mammalomalla, joten aikaa oli syöttää. ei ole ollut minusta toi kertaakaan hankalaa, kun on ite jämynä. yöllä muuten ei kannata seurustella, vaihtaa vaippaa yms aktiviteettia, mutta sen varmaan jo tiesitkin.

 

[LEAL]

no, meillä kaikki 3 on lopettaneet yösyönnit 2kk iässä. meillä vaan loppu palvelu. viimeisimmän voin kertoa tarkemminkin, kun kerran vielä muistan. eli vauva joi pullosta kerran yössä jtn 50 ml ja minusta se näytti olevan tapa, ei ollu nälkäinen, lupsutti vaan. joten, me vain korvasimme tutilla sen homman. pari levotonta yötä ja that's it. nukkunu sen jälkeen yöt läpi. mutta, päivisin sitten söikin aluksi vähän tiheämpään, mutta minähän olin mammalomalla, joten aikaa oli syöttää. ei ole ollut minusta toi kertaakaan hankalaa, kun on ite jämynä. yöllä muuten ei kannata seurustella, vaihtaa vaippaa yms aktiviteettia, mutta sen varmaan jo tiesitkin.

Voi että, meilläkin tehois toi jos tyttö vaan osais pitää tutin suussaan :/ Jatkaa nukkumistaan heti kun saa tutin, mutta kun tutista irrottaa niin se tippuu saman tien pois

 

[minttumaaria]

Meillä poika vieroitettiin yösyötöistä 10 kk iässä. En tiedä tarkalleen, missä iässä vauva jaksaa koko yön syömättä, mielestäni silloin ainakin päivisin pitää mennä kiinteitä jo reilusti. Meillä päin neuvolan ohje oli, että 6 kk iässä voi alkaa vähentää tai lopettaa yösyötöt. 5 kk ikäinen tuntuu kyllä itsestäni vielä niin pieneltä, että tarvitsee ehkä ainakin sen yhden yötankkauksen. Jos sinusta tuntuu, että toinen yösyöttö on vain tapa, niin voithan kokeilla vähentää syötöt yhteen kertaan. Imetätkö öisin? Jos imetät, voihan olla, että yösyöminen on äidin läheisyyden kaipuuta, yö on pitkä pienelle vauvalle olla erossa äidistä.

Jos teillä kuitenkin osa heräilyistä on jotain muuta kuin syömään heräämistä, ei yösyöttöjen jättäminen näitä heräilyjä varmaankaan vähennä. Yölevottomuutta kun voi aiheuttaa niin moni asia (hampaat, mahavaivat, motorinen kehitys, päivän tapahtumat, pienen lapsen aivojen kehittymättömyys, minkä vuoksi lapsi ei ole vielä valmis nukkumaan koko yötä yhteen putkeen).

Meillä poika siis vieroitettiin yötissittelystä 10-kuisena, kun yöt alkoi olla todella rikkonaisia, heräsi itkemään 2 tunnin välein eikä rauhoittunut muulla kuin tissillä. Lopetus tehtiin niin, etä minä nukuin eri huoneessa ja mies kantoi, valvoi ja lohdutti itkevää ja huutavaa poikaa. Maitotarjoilu siis loppui kertarysäyksellä. Vettä mies antoi mukista, mutta se ei kelvannut juurikaan. Ensimmäinen yö meni pojalla huutaessa useamman tunnin, nukkui vain pienissä pätkissä. Toisena yönä ei itkenyt enää niin pitkiä pätkiä, kolmantena itkut väheni edelleen. Ja siitä se viikon mittaan jäi pois. Mutta vaikka yösyötöt loppuivat, ei yöheräilyt loppuneet. Pojalla kun oli tapana istua, seisoa, kontata, pyöriä ja kävellä sängyssä ja itkeä, kun ei osannut itse rauhoittua nukkumaan. Eli liikkumaan oppiminen häiritsi valtavasti unta. Mutta yösyöttöjen jättäminen kannatti, aikaisemmin en niitä halunnut lopettaa.

Voisiko teillä mies joskus hoitaa yöheräilyt (rauhoitella lasta, syöttää pullosta) niin saisit sinä nukkua pidemmän pätkän? Tuli pitkä sepustus, mutta oma mielipiteeni on, että en olisi vielä 5 kk yösyötöistä vieroittanut. Kyllä ne yöt ajan kanssa rauhoittuu, harvalla vauva jättää yösyötöt pois 2-kuisena niin kuin triplamama kirjoitti. Rankkaa se yöheräily on, voimia!

 

[Jenis]

Jahas, tällä kertaa puuttuu se Lainaa-nappi tuosta, että kommentoin sitten yhtä ja toista samaan viestiin

Minä tosiaan imetän, eli en tiedä tarkkaan paljonko poika yöllä syö (vrt. triplamaman 50 ml). Viime yönä venytin ekaa syöttöä puoli kahteen, ja silloin poika kyllä ihan söikin, ja toisen kerran puoli kuudelta. Oli erinomaisen rauhallinen yö, ei tarvinnut tassutella kuin kertaalleen ennen tuota puoli kahta, eli jospa annan näiden yösyöttöjen vielä olla kuten ovat

Tuttia poika ei syö, eikä myöskään pullosta juurikaan. Välillä ollaan tehty niin, että mies tai mummo hoitaa poikaa yön ja tuo hänet minulle vain syömään sen pari kertaa. Tuolla tavalla sitä saa itsekin ihan kohtuulliset unet.

minttumaarian läheisyyspointti varmaan pitää ihan paikkansa - vauvan sänky on toki meidän sängyn vieressä, mutta eihän se sama asia ole. Siksi olenkin yleensä ottanut poitsun viereen nukkumaan tuon toisen syötön jälkeen, ettei ainakaan kainalon kaipuuseen tartte aamuyöllä herätä. Kenenkään meistä Viime yö oli tosiaan jo rauhallisempi, eli ehkäpä tämä tästä... Tai sitten ens yönä herätään taas 5-15 kertaa. On se vaan kumma miten yksikin vähän paremmin nukuttu yö saa toivon heräämään

 

[rouvaii]

Meillä 5kk ikäinen poika ja nukkuu sillointällöin yöt issekseen putkeen. On siis valmis luopumaan yösyönnistä kun sen saattaa viikoksikin putkeen unohtaa. Siis kun heräilee yöllä, tulkitsen että kyse on muusta kuin nälästä.

Meillä kyllä yöt rauhottuivat sen mukaan kun poika meni omaan huoneeseen nukkumaan. Annan ähistä ja tuhista, ehkä vinkuakin himean rauhassa ennenkuin menen hätiin, joka toinen kerta nukahtaa itsekseen (harjoittelee siis sitäkin) vasta kun itkee menen tassuttelemaan/laulamaan/otan syliin/hätätapauksessa annan tissiä. Näin poju on tottunut paremmin nukahtamaan itse (kaikki lapset tosin oman aikataulunsa mukaisesti).

Välillä yöt ovat milloin mistäkin syystä rikkonaisia, nälkään ne eivätmeillä kuitenkaan perustu.