Kovasti tsemppiä teille molemmille ja muillekin samassa tilanteessa oleville!!
Meillä olivat yöt tosi vaikeita, kun poika oli 7-11kk. Siihen päälle vielä nukutusongelmat, niin johan on äiti väsynyt! Ongelmat alkoivat ensimmäisistä hampaista, jotka puhkesi 6kk iässä, alettiin heräilemään 1-2 kertaa yössä ja mä kuvittelin pääseväni helpolla ja imetin pojan aina kun heräs--> nukahti nopeasti. Mutta tämähän jäi päälle... :stick: 7-8kk iässä alkoi vaivaamaan seuraavat hampaat yläleuassa, joita "tehtiinkin" lähes 2kk ja lisäksi eroahdistus ja liikkumaan opettelut jne.!! Pojan nukuttaminen kesti joka ilta 2 tuntia, tavasta riippumatta. Kokeiltiin unikoulut, tassutukset ja melkein huudatustakin (äiti ei tähän oikein pystynyt...), imettämällä aina lopulta nukahti, mutta siihenkään ei tosiaan heti vaan vaati sen tunnin parin huudot... Joskus kävi kivasti ja poika nukahti nopeasti, mutta ne parin tunnin huudot vaan siirty puolen yön paikkeille...
Näihin aikoihin poika heräsi 4-5 kertaa yössä. Joo ei kuullosta kovin paljolta, mutta joka yö valvoi 1-2,5 tuntia aamuyöstä joskus klo 4-6 aikoihin. Muuten yöherätykset oli kuitattu noin puolessa tunnissa. Päivä unia oli kahdet, noin 1-2 tunnin mittaisia kerrallaan, vaihteli tosi paljon. Ulkona nukkui paremmin, mutta kovan tuulen ja pakkasen takia ei voinut ulkona juuri nukkua.
Meidän pojalla unikoulu tuntui vain pahentavan tilannetta, kun oli eroahdituskausi pahimmillaan. Huuto alkoi heti kun lapsen laski sänkyyn ja kännyin ovelle päin... Eipä auttanut muukuin istua sängyn vieressä tms. Makkarista ei ikinä tultu pois, jotta lapsi oppii ymmärtämään, että nyt kuuluis nukkua ja piste, valona oli pieni pöytävalo makkarin nurkassa. Särkylääkettä annoin hampaiden takia lähes 2kk joka ilta, mutta kerran jäi vahingossa antamatta eikä muutosta ollut, joten sen jätin turhana pois. Nukkumisongelmaa lisäsi myös pojan röyhtäilytaipumus, ilmaa oli vatsassa tosi paljon ja se selkeästi vaivasi. Joka ilta tulikin useammat isot röyhtäisyt ja suurin huuto tuntui hiukan helpottavan tällä tavalla... Yöimetyksen lopettamista yritin useamman kerran--> ei toiminut, ei! vettä ja korviketta koitin antaa ja peri yötä meni ihan ok, ja sen jälkeen ei enää kelvannut kumpikaan. Joten oli pakko imettää, jos aikoi nukkua. Koitin jopa oikeasti olla parikin tuntia imettämättä ja saada poikaa ilman nukkumaan, mutta eipä sitä jaksa kaikkia öitä valvoa, kun päivätkin pitäis jaksaa pojan kanssa...
Neuvolasta neuvoivat noin 6kk iässä unikoulua ja 8-10kk iässä taas tukivat mua mun omissa mielipiteissä ja sanoivat, että kannattaa nyt vaan mennä sillä miten itse jaksaa. Eli imettämällä...! Noh, niinhän mä sitten tein, imetin jopa 6 kertaa yössä, jos oli pakko, mutta saipa hiukan paremmin nukuttua.
Ekan kerran kun poika alkuyöstä herättyään nukahti lähes samantien kun näki mut/mä vähän silittelin poskesta/selästä, niin aloin pikku hiljaa vähentämään imetystä alkuun vähensin tosiaan alku illan/yön imetyksiä ja imetin vain aamuyöstä. Tämä vaihe alkoi reilun 10 kuukauden iässä. Samoihin aikoihin alkoi nukahtaminen olemaan satunnaisesti melko nopeaa. Ja lähes yht'äkkiä alkoi nukahtamaan tyyliin puolessa tunnissa ja heräilytkin väheni ja yölläkin nukahti helpommin. Tarpeen vaatiessa annoin alkuyöllä vettä tai jopa korviketta, jos ei muuten nukkunut. Siitä aloin sitten siirtämään korviketta aamuyöhön jne.
Nyt poika on pari viikkoa vaille 1 vuotta ja parisen viikkoa on ollut yöt ihanan rauhallisia. Nukahtaa yleensä noin 10 minuutissa (tosin edelleen tissille...) joskus satunnaisesti voi mennä tunti ennen kuin nukahtaa. Yöllä ei heräile enää juuri lainkaan. Jos herää alkuyöstä (oikeastaan illalla, ennen kuin itse ehdin ees nukkumaan), nukahtaa ihan 10 minuutissa hyssyttelyyn. Aamuyöheräämiset saattaa olla edelleen vaikeita. Viime yönäkin heräsi neljän jälkeen, alkuun mentiin vedellä ja hyssyttelyllä, mutta lähes tunnin päästä luovutin ja annoin korviketta ja pian jo nukahtikin ja nukkui ihan kahdeksaan asti. Toisinaan herää 6-7 aikaan ja silloin onkin enää vaikea saada nukahtamaan, mutta kokonaan nukutun yön jälkeen ei niin haittaa...
Tiedän todellakin, ettei se nyt teidän tilanteessa helpota yhtään, mutta aika viimeistään helpottaa tuohon ongelmaan! Ainakin meillä. Oman kokemukseni mukaan kannattaa mennä sillä, mikä helpoimmalta tuntuu, eikä väkisin pyrkiä pitämään unikoulua tms., jos se ei vaan itselle tai lapselle sovi lainkaan! Lastansa oppii myös tuntemaan aika nopeasti, että mikä milloinkin auttaa ja muutokset suuntaan tai toiseen näkee kyllä, luottaa vain omaan tuntemukseen, niin eiköhän se siitä. :hug:
no, saatiin nyt 4viikoksi kokeiluluonteisesti vatsansuojalääkkettä annettavaksi iltapäivisin öitä rauhoittamaan ja JOHAN HELPOTTI!!