Yritys alkaa alkuvuodesta 4

Tervetuloa Tinde!

Heikku: Sul menee kierto jo noin pitkällä!? Nyt sitten kipin kapin sinne apteekkarin pakeille ja kuuri alkuun!! Toi on tosi inhottavaa. Myöhemmin oot tyytyväinen, että hoidit homman ajoissa. Varsinkin jos sitten joudut syömään vielä jotain muuta lääkettä.

Cami: Meillä kans sama ikäero, eli minä -82 ja mies -76!
Ja kaveriasiasta sen verran, että taitaa meillä jäädä miehenkin kaverit, jos lapsi tulee. He ovat kaikki yli kolmekymppisiä vanoutuneita poikamiehiä, jotka matkustelevat ja bilettävät kaiket vapaa-ajat.. Ei taida ymmärrykseen mahtua elämä pienokaisen kanssa.

Me ollaan oman parhaan ystäväni kanssa tunnettu ihan 5 vuotiaasta lähtien. Välillä on tosin ollut pidempiäkin pausseja, ettei olla nähty, mutta ikinä ei ole tullut sellaista vieraantuneisuuden tunnetta ja aina ollaan jatkettu siitä mihin viimeksi jäätiin! Meillä on erikoinen ystävyys ja tämän ystävyyden puolesta pelkäänkin eniten. Mutta ehkä se siitä..Onhan se kestänyt paljon muutakin.

Tiffany: Kyllä meilläkin oli miehellä ihmettelemistä, kun illasta toiseen hääräsin punaviinilasi toisessa kädessä! Kolmantena päivänä tokaisi, että oot sitten alkanut oikein ryyppään! Mä kun en edes juo ikinä viinejä. Siinä oli sitten sellainen esitelmän paikka...

 

Heipparallaa!

Tiffany: Kyllä se vaan mun appiukko on joka vängällä haluaa juhlistaa nuorenparin hääyötä tuppautumalla juhlaseuraan! Olen kyllä tosi vihanen jos sen tempun mulle tekee...Ja ukkoki kuulee kunniansa kun ei älyä varoitella sitä etukäteen!
Ja tiedä nyt siitä kokemuksesta lapsien suhteen...Ollaan tuon esikoisen kanssa saikattu miten on parhaalta tuntunut ja ihan kunnon kansalaista yritetään kasvattaa.
Jaa miten alkoi ja millä oireilla? Lyhyesti: Lopetettiin ehkäisy keskäkuussa03, mutta käytettiin keskeytysmenetelmää puolivuotta, kunnes ukkokulta yhteisellä päätöksellä antoi tulla sisälle saakka joulukuussa03 ja poika syntyi sitten syyskuussa04. Oireet: Pahoinvointi alkoi rv6, kesti muistaakseni 4vk ja loppu meni kuin vettä vaan! Voin aivan mainioisti koko raskauden ja painoakin tuli vaivaiset 8kg! Vai kultaako aika muistot tässäkin asiassa? Osittain saattaa olla niinkin

Mulle sopii hyvin tuo wish a baby - nimi, ja käy hyvin vaikka joka maanantai aloittaisi ketjun...Ja tuo viikon nro on ihan hyvä loppupääte nimeen niin ei mee sekaisin edellisten ketjujen kanssa.

Mulla on yks läheinen kaveri, joka odottaa itse nyt toista lastaan syntyväksi toukokussa, ja eilen nähtiin pitkästä aikaa muskarin merkeissä...Siellä kaikki muut äidit odottaa toista vauvaansa, paitsi minä. Samoin yhdessä neuvolan järjestämässä kerhossa jossa muuten käy eri äidit kuin muskarissa, niin sielläkin kaikki muut äidit odottaa toista lasta paitsi minä! Vähä ankeeta... No anywei, totesin sitten eilen muskarin jälkeen kaverilleni että saankohan minä tämän vuoden puolella vauvaa, johon kaveri vastasi että ei kannata liikaa toivoa, muuten ei takuulla tärppää...No tottahan minä sen ymmärrän että stressi voi pidentää yritysaikaa, mutta kyllä tämä kuume alkaa taas olla sen verran kova että ei voi olla ajattelematta mitään muuta kun VAUVAA!!!

Heikulle tervetuloa takaisin! Varmaan huomasit, että sinua on kyselty

Meillä on miehen kanssa tapana ottaa yömyssyt melkein jokailta, vaikkei yritystä edes vielä ole! Siis ihan vaan pieni lasillinen, ei ees kahta!

Nyt pitää kyllä joutua, niin ja uusille tervetuloa! Íästä viis, kaikilla meillä taitaa olla sama tavoite tällä hetkellä: vauva. Terv. vm84!

 

Anna: Kiva kun on samaa ikäluokkaa

Kk: Miten sitä vauvaa muka voisi olla miettimäti? Ei multa onnistu ainakaan. Eri asia jos siitä tekee kamalan stressin, mutta jos nyt miettiminen on normaali kouhkaamisen tasolla, niin ei se varmaankaan haittaa .

Laitoin osotus puolella kyselyä näistä oviksen jälkeisistä säryistä, mutta kukaan ei vastannut. Sitten löysin ensioireet-ketjun, jossa jotkut sanoivat että plussakierrossa alkoi nipistely tuntua heti oviksen jälkeen. Toivoa siis on!

 

Cami: Lueskelin odotuspuolella samaa ketjua ja kovin samanlaisilta vaikutti oireet, kuin mitä itsellä on! Se vaan on harmi, että menkkakivut on niin paljon samanlaisia, joten vois sekottua.. Mutta ei kai menkkakivut ala heti oviksen jälkeen?

Mulla vihloo mahaa ihan koko ajan jostain puolelta. On vihlonut oletetusta ovisajankohdasta lähtien. Olisipa tämä nyt sitä itseään!! Koska sulla pitäis alkaa menkat jos on alkaakseen?

 

Anna, mulla pitäisi alkaa 9.2 jos kierto on sama 27pv kun viimeksi. Parin päivän heittoa voi tietenkin olla. Millos sulla? Ja samaa olen itsekin miettinyt, että ei menkkakivut nyt oviksesta lähtien luulisi tuntuvan.. Mulla yleensä särkee päivää ennen menkkoja jos särkee ollenkaan, yleensä särkee sitten kun menkat on alkaneet.

Pidetään peukut pystyssä!

 

Anna, tosta yläpuolelta pongasinkin sun kiertopäivät. Aika samoihin menee!!

 

Anna ja Cami. Minäkin luulen, että ei nuo oireet ole menkkakipuja. Vaikka ovat samanlaisia, niin tuskin vielä tässä vaiheessa. Eikös ne ala enintään viikkoa aikaisemmin menkkoja, tai ihan paria päivää ennen? Minulla on kaikki peukut ja varpaat pystyssä!!!

Tiffany, vai että munajohtimet tukossa..? Kyllä kyllä.. Just just.. Miksiköhän sitä aina luulee pahinta? Ei pitäisi ollenkaan leikkiä kotilääkäriä, koska yleensä menee pieleen. Tänään käyn ostamassa sen kuurin. Olen vaan odotellut, että menkat alkaisi luonnostaan, etten olisi ""erilainen nuori"". Mies on myös jostain lukenut juttuja (liekkö tällä palstalla) ja eilen se sanoi, että unohdetaan ne lapsihaaveet, ei meillä ole varaa lapsettomuushoitoihin. Vaikka minäkin (aina heikkona hetkenä) ajattelen noin, niin kylläpä sanat kirpaisi. Mieheni on aina ollut positiivinen, mutta olen tainnut oman negatiivisuuden tartuttaa siihen. Hänkään ei ollut kuulema patistellut minua kuurin ostoon, koska on halunnut että menkat alkaisi omin avuin. Koska ei ala, hän on nyt sitä mieltä, ettei meillä tule onnistumaan. No, ehkä hänellä oli nyt sitten heikko hetki, mutta oli siinä minulla aika lailla sulattelemista.

Nythän mä muistankin. Mun kummipojan nimmarit oli viime lauantaina. Pitäs käydä nyt viikonloppuna kylässä ja haluaisin viedä jotain lahjaa. Olen ostanut sille vaatteita, joten niitä en nyt haluaisi viedä. Poika on 4 kk. Mulla ei ole hajuakaan mitä sen ikäinen osaa tehdä ja mitä tarvitsee. Antakaa ideoita. Teillä ainakin Aurora, Kk ja Tuutikki on joku haju mitä sen ikäinen tarvitsee. Haluaisin mielellään jonkun kehittävän jutun tai muuten tarpeellisen, en pelkkää nallea (sekin muuten ostettu). Kelläs ""uusista"" oli myös lapsi? Sori muistamattomuuteni.. Poika on varmaan kasvanut hirveesti, viimeksi näin hänet jouluna. Kuulin vaan, että kampeaa itsensä mahalleen, jos saa tukea jostakin, muuten on käsi kierähdyksen tiellä. Tiedän, että hänen näkeminen saa minut ihan pilviin sillä hetkellä, mutta kun lähdetään kotiin, paha olo yllättää varmasti. Mutta silloin vaan pitää harjoittaa sitä postiivista ajattelua, että kohta itselläkin on samanlainen ja ihmetellään miehen kanssa yhdessä sen hurjaa kehitymistä.

Kiitos muuten kannustamisesta kaikille. Ihana nähdä, että ventovieraat aidosti välittävät, lohduttavat ja kannustavat. Se jo kertoo, miten valtava ja yhdistävä juttu lapsi on. Omat kaverit varmaan vain katsoisivat kieroon, jos kertoisin heille huoleni tai edes sen, että jätin pillerit pois.

Minäpä kipaisen tässä palaveriin. Mukavaa päivää!

 

Heikku: Kiitos peukutteluista! Mulla on tyttö 11/04. Aika kyllä kuultaa muistot niin nopeaan, mutta taidettiin me tossa vaiheessa olla vielä ihan helistintasolla mitä tuli leluihin. Jos tosiaan oikein muistan, kaikki kun unohtuu niin nopeaan.. Tyttären neuvolakortissa lukee, että tarttuu esineeseen 2.5kk. Eli eiköhän ne helistimet ja muut lempeää ääntä tuottavat lelut olleet aika ok.
Tai sitten voitte kysyä vanhemmilta olisiko jotain mitä he tarvitsisivat. Meillä oli tuossa vaiheessa helistimiä kymmenittäin ja sitten taas vaatteita olin itse ostanut vinot pinot .

Tänä aamuna ei ole vielä tuntunut mitään särkyä eikä nippailua. Onko se sitten hyvä vai huono? Toisaalta toivon, ettei särkisi niin tietäisin oviksen jo olleen, mutta toisaalta mietin että siellä tapahtuu jotain kun särkee ja toivin sen ""jonkun"" olevan tietenkin pieni.. Huah. Viikko tasan vielä..

 

Huomenta! Eilen enää kerennyt kirjoittelemaan, mutta kävin lukemassa teidän juttujanne.
Kiva tuntea itsensä tervetulleeks pähkäilemään näitä asioita teidän kirjavaan joukkoonne Ihanaa kun on jokin paikka missä voi vapaasti kysellä hölmöjä ja jakaa toisten tuntemuksia/kokemuksia.

Mulla on kans vähän sama juttu kuin Liinulla, taidan olla ihan viimeisiä meidän nuoruuden ajan ystäväpiireistä jolla ei ole vielä lasta ja näin tunnen itseni ulkopuoliseksi. Tosin nykyisellä ”parhaalla” ystävälläni on lapsia. Meidän tutustuessa oli jo yksi ja nyt jo kolme, joista keskimmäisen kummi olen. Totta sekin, ettei näin vanhemmiten ystävysty niin helposti. Vanhoista ystävistä parin kanssa pidetään edelleen enemmän ja vähemmän yhteyttä, mutta siinä mielestäni punnitaankin todellinen ystävyys, että se säilyy vaikka välillä tulisi pidempiäkin taukoja yhteyden pitoon. Meilläkin juttu jatkuu samanlailla kuin eilen oltais nähty vaikka todellisuudessa on voinut mennä useampikin kuukausi. Toisten kanssa taas suunnilleen vaan moikataan kaupungilla nähdessä. Mutta minunkin mielestäni laatu korvaa määrän.

Mä lähdin opiskelemaan uudestaan ”vanhemalla” iällä ja vielä toiselta paikkakunnalta käsin päivittäin, joten tää vaikeutti ystävystymistä opiskelukavereihin. Meidän kaveripiirissä olen ainut vakavasti seurusteleva ja kun alkuun meillä oli omakotitalo hoidettavana sekä koira ja kissa ja mies reissuhommissa niin ei sitä noin vaan jääty bilettää muiden kanssa. Nyt loppusuoralla (jippii valmistuminen tän kuun 24. päivä) tiedän, että opiskelukavereistakin minulle jäi pari, joitten kanssa varmasti tulen olemaan tekemisessä edelleen.

Heikku älä vielä luovuta, en tiedä sinun tilannettasi tarkemmin kuin mitä luin nuo kaksi viimeisintä juttuasi, mutta ei siinä mielestäni ole mitään pahaa, jos joutuu vähän avittaa teroilla niitä menkkojen tuloa. Itselläni oli muuten vaan tauko pillereitten välillä, niin jouduin ottaa avuksi terot kun menkkoja ei ollut kuulunut neljään kuukauteen ja niitten avulla sain kierrot taas pyörimään. Hormonit vaan todella sekaisin pillereiden jäliltä. Nyt olen onnellinen, että tuli sentään noinkin ajoissa (kp42) ja toivon todella, että lähtevät pyörimään omin avuin, mutta en epäröi ottaa avustusta teroilta, jos niin ei käy. Ja kyllä se mieskin siitä vielä innostuu, kaikillahan meillä on välillä epätoivoa ja masennusta, kyllä ne asiat siitä järjestyy. Ja pidän peukkuja työpaikan suhteen!

Mitä itseeni tulee, niin taisinpa löytää syyn näihin ”raskausoireisiini”, pari luokkakaveriani oli ollut eilen mahataudissa, joten sehän se varmaan minullekin sitä kuvotusta aiheutti.

Ihan mielenkiinnosta kyselen näin uutena, olette varmaan jo käyneet nämä läpi, mutta mistäpäin olette ja miten kauan seurutellut miehenne kanssa jne..

Päivän jatkoja ja plussasäteitä =))

 

Tindelle vähän päivitystä omista tiedoista ja miksei muillekin vähän kertausta:

eli minä vm. -80, aviomies vm.-79, naimisissa syksystä 05 lähtien, yhdessä nyt 4½ vuotta ja täällä Turun seudulla asustellaan.
yritys on tarkoitus aloittaa tuossa huhtikuussa, ollaan lähdössä ""honeymoonille"" ja mikäs sen ihanampaa kuin laittaa mahd oma perheenjäsen alulleen siellä

Heikulle pidetään täälläkin peukkuja työpaikan suhteen. Sen jos saat, niin olisi ainakin yksi murhe vähemmän.
Itselläni siis se tilanne, että vakipaikka löytyi heti valmistumisen jälkeen, mutta paikka ei välttämättä ole se mun elämäni paras... uutta siis etsin koko ajan, mutta koska olen juuri se ""lapseton, vasta-avioitunut, alle 30-vuotias"", ei varmasti ole työnantajat riemusta kiljuen minua töihin ottamassa, kun ""se sitten heti jää mammalomalle..."" kyllä te tiedätte, mitä se on. Ikävää, mutta totta Siispä nyt olisikin oiva tilaisuus tehdä tuota suvunjatkajaa, kun on kiinteät tulot ja paikka odottamassa myös mahdollisen ä-loman jälkeen. Tai voishan sitä vaikka silloin etsiä uutta paikka...

Voih, täällä on jo aivan selviä (?!?) raskausoireita ilmassa, laittakaapas naiset muuten välillä tuo kp näkyviin, että tietää sitten koska ""jännätään"". Itsellä siis kp 15 (kait), mutta mullahan ei tuota yritystä ole päällä vielä, vaikka siippa kyllä joka ilta haluaa ""harjoitella tuota vauvantekoa"" hyvinkin ahkerasti. Ikävää vaan, ettei lopputulos ole ihan sitä, mitä haluaisi, siis 9 kk:n päästä

 

Moro,

Heikku, kipin kapin apteekkiin! Mitä nopeammin saat menkat käyntiin, sen nopeammin pääset taas normaalikiertoon. Ei tuollaista asiaa kannata surra, jos tilanne kerran on korjattavissa!

Teen oikein listan siitä mistä piti kirjoittaa, etten unohda. Taitaa silti jäädä jokin asia väliin... *raapii päätään*

Lahjavinkkejä 4 kk:n ikäiselle:
Kuten Cami taisi vinkkaista, niin kannattaa kysellä vanhemmilta mitä tarvitsevat. Heti ei välttämättä keksi mitään, mutta pyydä heitä miettimään asiaa ja kysy uudestaan. Ite oon kirjafriikki. Ihan pienelle etsisisin kovakantisen pienen kirjan, jossa kivoja värejä mutta myös jokin tarina = mahdollisimman pitkäikäinen.

4 kk:n ikäinen aloittelee ehkä jo kiinteiden syömistä, joten voit ostaa jonkun ensilusikan, ns. taikamukin (sellainen erityinen nokkamuki, käy tosin vasta myöhemmin), muovikippoja tai vaikka muovisen pöydänalustan. Jos perheessä ei ole allergioita joita pitää varoa, uskallat ehkä ostaa pari sosepurkkiakin kyytipojaksi. Ainakin luumu ja mustikka on hyödyksi kun soseet pistävät vauvan vatsan kovaksi. =)

Taustaa meistä:
Pääkaupunkiseudulla asutaan, opiskelijoita kumpikin. Keväämmällä ollaan oltu 7 vuotta yhdessä ja 2 vuotta naimisissa. Esikoistytär nyt 10 kk (häntä yritettiin aikoinaan puoli vuotta jos kiinnostaa ) ja ekaa yrityskiertoa elellään parhaillaan. Nyt kyllä tututkin tunnistavat, mutta olkoon. Oon jo Ellien vakiokalustoa vauva-aiheisilla sivuilla... =/

Raskausoireita:
Kyselikö joku alkuajan raskausoireita, kun Kk niistä kirjoitteli? Voin kai kertoa omista kokemuksista, jos jotakuta vaikka kiinnostaisi...

Mulla oli pari päivää ennen testausta (n. kp 25-28/28) hieman huono olo ja vatsa kipeä, luulin syöneeni jotain pilaantunutta. En tajunnut lainkaan sen johtuvan raskaudesta, sillä oli täsmälleen pms-oireinen olo: selkää jomotti, turvotti, v-tutti jne. Testasinkin ihan ""rutiinilla"" kp 27/28 (eli oikeastaan liian aikaisin), ja meinasin pudota pöntöltä kun testiin ilmestyikin haamuviiva! Seuraavana päivänä tein kontrollitestin, jossa näkyi haalea viiva vasta vartin päästä. Onneksi säästin!

Varsinainen raskauspahoinvointi alkoi vasta muistaakseni rv 7-8, luulin jo säästyneeni siltä... =(

Nyt opintojen kimppuun...

 

Mulla oli oireina ellotusta,rintojen arkuutta,väsymystä ja tiheentynyttä virtsaamisen tarvetta.Tyttöä odottaessani olin ekat kuukaudet niin väsynyt,että tuntui kuin jyrällä olis yli ajettu.Jos heittäydyin pitkäkseen,en meinannut ylös päästä.

Mulla on kyssäri jo lapsia saaneille:
mitä mielitekoja teillä oli?
Mulla oli ekaa odottaessa mansikat ja kiivit(hiukka kalliita talvella!!!).Kahvin ja tupakan haju oksetti ylettömästi.Oli paettava huoneesta,jos joku avasi kahvipaketinkin samassa tilassa!Myös Carrolsin suklaa sunday oli saatava päivittäin.Lisäksi mun teki mieli hulluna kreikkalaista salaattia ja perunamuussia!Tilasin tutussa ravintolassa aina ison salaatin ja pikkulautaselle kökkäreen muussia=)

Tyttöä oottaessa himosin pakastevadelmia.söin niitä pari pussia päivässä.

Saa nähdä miten mun luomukierto lähtee käyntiin....Nyt on kp 7.Pilsujen aikana kierto oli 28pvää,mutta saa nähdä ny...

Pakkasplussia kaikille!

 

Syysmarja, tiedän tunteesi tuon työpaikan suhteen. En ole minäkään kovin haluttua tavaraa työmarkkinoilla juuri samojen asioiden suhteen. Siksi tämä paikka olisi oikea lottovoitto. Palkka nousisi ja sitä kautta saisi paremmat äityiskorvaukset. Työ on jotakin jota vihaan yli kaiken eli äityilomalle jääminen ei haittaisi ollenkaan. Harmi vaan, että tässä vuoden aikana, jolloin olen etsinyt töitä, mitään kivempaa paikkaa ei ole tullut. Sen takia olen jumissa tämän suoraan sanottuna paskan paikan kanssa.

Tinde, ei se mitään vatsatautia ole! Kiva tietää, että sullakin on joskus ollut menkkavaikeuksia. No okei, ei nyt kiva, mutta tiedät mitä tarkoitan. Mäkin lopetin muutama vuosi sitten pilsut ja silloinkin menkat jäi pois. Vuoden aikana tuli kahdet menkat terolutilla. Pilsujen lopettamisen jälkeen odotin 6 kuukautta ekoja menkkoja, sitten hain kuurin. Kuurin jälkeen odotin 4 kuukautta menkkoja ja sitten hain toisen kuurin. Sitten siitä kolmen kuukauden jälkeen alkoivat menkat normaalisti. Silloin aloitin pillerit uudestaan eli sitten tietysti kierto oli säännöllinen. Eli terolutit silloin eivät tuoneet säännöllisyyttä kiertoon. Sen takia en usko niiden nytkään toimivan.

Kiitti vinkeistä! Mä olin ajatellut sitä nokkamukia, mutta en osannut yhtään arvoida minkä ikäisenä sitä on järkevä ostaa. Kohta kai se alkaa olla ajankohtaista. Siihen päälle vielä joku söpö ruokalappu. Mä käyn usein hypistelemässä H&M:llä vauvanvaatteita ja sieltä varmaan löytyy joku kiva. Osastolle vaan aina jumittaa ja siellä sitä sitten haahuilee ympäriinsä ja huokailee pienille vaatteille. Sitten minä ostan aina joskus jotain sieltä kummipojalle (jotka periytyy sitten omalle lapselle). Mies naureskelee, että me oltas varmaan vararikossa oman lapsen takia, kun minä aina ostaisin joka kauppareissulla jotakin vaatetta tai tavaraa

Taustoista: Olen 26 vuotta ja mieheni 27. Naimisiin mentiin viime kesänä, yhdessä 4 vuotta. Miehellä 8 vuotias tyttö joka asuu meillä joka toinen viikonloppu. Asutaan Kuopiossa. Valmistuin koulusta vuosi sitten ja siitä lähtien tehnyt puuduttavaa toimistohommaa työnvälitysfirman kautta. Tässä kuussa paikka vakinaistetaan (palkka nousisi ja sain talon edut, joita ilman nyt elän) ja kävin juuri soveltuvuustestissä ja toivon saavani paikan, mutta aika epätodennököiseltä näyttää syistä jotka eivät johdu minusta vaan esimiehen oikuista ja ihmeellisestä järjen juoksusta. Lisäksi kiireellisenä pitää kaverit, kuntosali ja latinotanssit. Ja talvella lumilautailu.

Juu, ja se kiertopäivä. Kellään ei varmaan ole epäselvää, että se huitelee korkeuksissa eli on 86. Mun mielestä välillä kiertopäivien ilmoittaminen on hyvä idea, että muutkin tietää missä mennään.

Minäpä lähden syömään!

 

Veljen vaimolla oli himot mandariineihin. Hän söi niitä niin paljon, että hänen iho alkoi kellertää. Veljen exä (jonka kanssa 11 vuotias tyttö) söi puuroa puolukkahillon kanssa (ei normaalisti syönyt ikinä kaurapuuroa), dippasi suolakurkkuja myös puolukkahillossa ja oli valmis tappamaan, jos ei saanut jäätelöä silloin kun halusi. Monet kerrat veli oli lähtenyt yöllä hakemaan huoltoasemalta jäätelöä. Kaikkea se raskaus teettääkin

 

Mulla olli oireina pelkästään menkkasärky, joka alkoi viikko ennenkun tein testin. Muut oireet kuten pahoinvointi (jota muuten kesti ihan koko raskauden ajan) ja pissalla ravaaminen tulivat sitten pari viikkoa myöhemmin. Himoina ei ollut oikeastaan muu kun suklaa. Sitä kyllä himoitsen muutenkin niin kovasti .

Ihan vaan sivuhuomautuksena, että ennenkun menee ostamaan kiinteitä purkkeja ja lusikoita, niin kannattaa tarkistaa (jos ei ole tiedossa) lapsen äidin suhtautuminen imetykseen ja kiinteiden antoon. Jotkut ovat hyvinkin tarkkoja 6kk täysimetyksestä ja suorastaan loukkaantuvat jos joku tulee tuputtamaan vihjeitä kiinteiden annosta. Tämä riippuu tietenkin täysin henkilöstä, mutta voin sanoa valmiiksi varoituksen sanan, että sitten oman vauvan synnyttyä semmoiset asiat kun imetys/kiinteiden aloitus ja muiden siihen puuttuminen ovat aika tulenarkoja asioita :/. Tätä en siis millään pahalla sano kenellekkään teistä, itse vaan tuon olen monen monta kertaa huomannut - välillä kantanpäänkautta.

Plh, masu ei särje tänään ollenkaan :/. Onko se sitten hyvä vai huono, en tiedä.. mutta kuitenkin salaa toivon, että alkaisi särkemään .

 

Niin ja raskausaikana oli pakko saada joka päivä Mäkin suklaa sunday. Sitä haettiin vaikka keskellä yötä drive-in:stä jos siltä tuntui, heh

 

Mäkin olen kuullut, että tuo imettäminen on todella arka juttu joillekin äideille. Siitä on kuulema tullut anoppien ja miniöiden välillä kunnonkin riitoja. Kummipoika ei ole saanut rintaa kuin sairaalassa ja pari päivää kotona. Sen jälkeen on tuttelia mennyt. Poika on niin iso (ja oli jo syntyessään), että rintamaito ei vie nälkää. Tuttelia menee kunnolla ja sitten poika nukkuukin vaikka 11 tuntia yössä. Kiinteästä ruoasta ei ole tietoa vielä.

Vatsakipuja Camille! (Aika outo toivotus, heh)

 

Moikka Tytöt!

hitsiläinen, tänään oli lämmöt jo ihan menny alhaiseksi, kp 18. Taisipa tosiaan jäädä tässä kierrossa ovis tulematta, vaikka limoja bongailinkin jo viime viikolla ja ovisnippailuita sunnuntaina. Eli jos menkat ei tulekaan silloin kuin pitäisi, niin enpä heti kiljukaan riemusta :-(

Mies kysy eilen että kittaanko minä sen takia punaviiniä että tulisin helpommin raskaaksi. Vitsi että se kyllä keksii kaiken. Osaa ihan liian hyvin lukea minun ajatuksiani. Sanoin että joo se edistää kohdun limakalvon verenkiertoa. Ei ole hyvä hänen mielestään. Minun pitäisi näet tulla raskaaksi ihan tavallisesti, eikä minkään vippaskonstien voimalla. Lasillisen punaviiniä saan mielelläni nautiskella, mutta en sillä taka-ajatuksella, että se saattaisi edistää raskautumista...

Lisäksi tuli kritiikkiä että seksiäkin kuulemma haluan nykyisin vaan siksi että saisin siittiöitä. Hoh hoijaa. Sanoin että senkun laittaa kortsun päälle, kyllä minä sitä silti haluan.

Vähän aikaa sitten ostin suolakurkkupurkin. Siitäkin tuli kommenttia että raskauttako varten niitä harjoittelen syömään. No haloo ei kyllä poikkeuksellisesti ollut siinä tilanteessa yhtään vauva-ajatukset mukana.

Mutta ukolla tuli tänä aamuna mutru huuleen kuitenkin, kun sanoin että ovista ei tainnut ollakaan. Kyllä on monimutkaista tuo kaksilahkeisten ajatuksen juoksu! Onkohan kultsilla mennyt vauvahaaveistä vähän pää sekaisin ;-)

 

Kiitos Heikku toivotuksesta! heh heh!

Juu tuo imetys on joillekkin todella arka paikka. Itselläni homma meni niin, että aloin vuotaa maitoa jo heinäkuussa (la oli marraskuussa) ja tietenkin pidin itsestäänselvyytenä, että imetys onnistuu ja maitoa tulee. No olinpa sitten synnytyksen jälkeen niin heikossa hapessa, ettei imetys onnistunut ja kotona aloettiin sitten vasta harjoittelemaan - kivikoiden kautta. Osittaisimetyksellä mentiin 6kk asti, jonka jälkeen ryhdyttiin kiinteisiin. Imetin lopulta tuonne noin 1v1kk asti. Rosoisen ja hankalan imetystaipaleen vuoksi ymmärrän niin hyvin niitä, joilla imetys ei syystä tai toisesta onnistu, tai jotka eivät edes halua imettää. Sitten on niitä herkkänahkaisempia, jotka eivät halua edes keskustella asiasta loukkaantumatta..
Ehkä se on juuri niin, että imetys on semmoinen asia, mikä sattaa yllättää vaikeudellaan. Se on niin henkilökohtainen ja tunteita nostattava asia, että sen vuoksi on myöskin erittäin tulenarka joillekkin henkilöille.

No, mitäpäs mä näitä täällä kuumeilupuolella. Sori!

Ei ole särkenyt vieläkään..pyh pyh ja pöh.

Tiffany: Mun mies on heittänyt ihan samanlaista juttua mun seksihalukkuudesta. Kuulema hän on mulle vain siitosori .

 

Cami,
oot ihan oikeassa tuon kiinteiden ja imetyksen suhteen. Tietenkään ei kannata tuputtaa sosepurkkeja ja nokkamukeja jos ei tiedä yhtään kyseisen vauvan ruokailutottumuksista tai äidin herkkyydestä! Kannattaa siis kysellä vanhemmilta hieman ennen ostoksille lähtöä.

Itselläni imetys alkoi todella hyvin, mutta sairastuin tytön ollessa 5 viikkoa. Sen jälkeen maidontuotanto hiipui, ja jo ennestään hoikan vauvan kasvukäyrä notkahti. N. 1½ kk jaksoin ensin imettää ja antaa lisämaitoa, sitten annoin periksi kun maito vaan väheni ja siirryttiin kokonaan korvikkeeseen. Hänen kasvunsa on edelleen herkkä paikka mulle (todella hoikka tyttö), mutta ei olisi tullut mieleenkään loukkaantua jos joku olisi tuonut meille ruokailuvälineitä 4 kk:n kohdalla!

(sori, minäkin taas jorisen ihan hölmöjä)

 

Nyt kyllä hormonit heittelee. Takaraivossa on peukalon pään kokoinen kipeä finni. Onneksi ei ole naamassa!! Niskassa on tulossa pari lisää. Ennen ei ole ollut kuin muutama pikkuinen menkkojen aikana, ja vielä harvemmin joskus oviksen aikaan. Nyt ei pitäisi olla kumpaakaan meneillään. Pitänee toivoa että se on se myöhästynyt ovis, ja heilua pikkuhepenissä tänä iltana kotona, niin että mies unohtaa vauvan teon ja kampeaa mut peiton alle silkasta halittelun riemusta
Mukavaa päivän jatkoa kaikille ja flaksia illalla - let's get lucky!

 

Terve kaikille!

Me asustelemme Pirkanmaalla. Minä -82 ja mies -76. Yhdessä oloa tulee keväällä 7 vuotta. Ei kihloissa tai naimisissa. Oma asunto ostettu vähän aikaa sitten.. Ja tosiaan ensimmäistä lasta yritetään ja ensimmäistä kiertoa mennään! Kp27/31-34.

Hui! Näin pitkällä jo mennään ja oireita on ollut jo jonkunlaisia.. Mahaa siis särkee oudosti joka puolelta, välillä lujastikin. Tänään töissä alkoi särkeä välittömästi selkää kun nostin painavia laatikoita. Pissattaa välillä jopa puolen tunnin välein (!) Väsytä ei yhtään! Päinvastoin, olen pirteämpi kuin aikoihin! Päätä on särkenyt viikon verran joka ikinen päivä. Saattaa hyvin olla myös menkkakipuilua. Ne alkavat mulla yleensä hyvissä ajoin ja ovat kipeitä. Raskaustesti polttelee kyllä kaapissa..Uskaltaisikohan jo testata..!? Ei ehkä järkevää..En tiedä.

Minulla vakityö joka ei vastaa koulutustani. Kaksi vuotta olen muita töitä hakenut, tuloksetta. Haluan pois töistä millä hinnalla hyvänsä! Takaisin en menisi äippäloman jälkeen.

 

Ei mulla sitten kestänytkään tämä ""jalat maassa"" asenne.. Ostin nimittäin tänään äitiysmekon kesäksi..=)

 

Anna sä olet ihan mahdoton! heh heh

 

Täällä taas.. olen töissä, mutten oikein saa ajatuksia kasaan. Päässä pöyrii vaan yksi asia!

Ja koko päivänä ei todella ole särkenyt mahaa, joten en kyllä osaa tulkita tuota aikaisempaa särkyä ollenkaan. Miksiköhän ihmeessä mun alavatsaa särki kuusi päivää? Ei tajua. Jos se oli jotenkin kropalle rajumpi ovulaatio, jokin supermegalomunasolu tunki tiensä simppojen vesille .