Yritys alkaa alkuvuodesta

Syysmarja, sullahan villit veikkaukset! Älä ainakaan rahaa pistä tuohon arvaukseen.

Muakin jossituttaa ja kovasti. Mäkin olen kova jossittelemaan. Mut eihän Tiffany anneta sen nyt tässä hiljentää vauhtia, jookos? Muuten me jossitellaan koko loppuelämä!

 

Sori Viivi! En mitenkään halunnut väittää että haiset hielle - no, enpähän näin bittien välilityksellä edes pääsisi todentamaan asiaa ;-) Pitää näköjään tästä lähtien lukea viestit vielä tarkemmin ja nimimerkit. Sorry vielä kerran!

Toivottavasti ei finnit ala vaivata. Mulla ei koskaan ole ollut finni-ongelmia, murrosiässäkin oli naama kuin vauvan peppu. Olen syöny pillereitä lähes kymmenen vuotta, ja pitänyt välissä vissiin 3 muutaman kuukauden taukoa. Yhdellä näistä tauoista tuli näppyjä naamaan ja paljon, ei lähteny millään kemikaaleillakaan pois, yöks. Mutta muiden taukojen aikana ja nytkään ei ole ollut mitään iho-ongelmia, paitsi ennen menkkoja tulee usein pari näppyä mutta lähtee parissa päivässä pois. Että eipä niitä finnejä kannata odotella tulevaksi, miettiä taistelusuunnitelmaa vasta sitten jos niitä sattuukin tulemaan.

Joo Heikku ei missään nimessä anneta kummallisten mietteiden häiritä meidän vauvasuunnitelmia! Minäkin pistin sellaiset ajatukset heti vessanpyttyyn ja vedin kaksi kertaa, enkä hiiskahtanut miehellekään sanaakaan. Sullahan on ensi viikolla jo lääkäri niin saat kierron toivottavasti oikein pikaisesti tasoittumaan. Ja sitten myös äkkiä kaksi viivaa testiin, niin ei tuo Syysmarja menetä eurojaan jos se vaikka onkin pistänyt rahaa tuohon veikkaukseen!

Tilasin tänään paikalliselta instanssilta vauva-pakkauksen. Sieltä tulee vissiin jonkunlainen vauvakirja ja ravinto-opas sun muuta. Se on tarkoitettu kaikille jotka täällä päin maailmaa ovat raskaana tai suunnittelevat sellaista lähitulevaisuudessa. Heikku pitäisikö mun avata se kirja vasta plussan jälkeen ettei enempää alkaisi jossituttamaan?

 

Mitä enemmän yritysajankohta lähestyy, sitä enemmän alan pelkäämään, että mitä jos joudumme yrittämään tosi kauan, tai mitä jos sitä vauvaa ei tule koskaan...? =(( Ja mitä enemmän ajattelen koko asiaa, sitä varmempi olen, että juuri me ollaan niitä jotka eivät saa omia lapsia... Tuntuu tosi kamalalta. Olen varmaan ihan hermorauniona sitten kun yritys alkaa... Tietääkö kukaan moniko pariskuntaa jää lapsettomaksi, myös hoitojen jälkeen?

 

Tiffany, ehdottomasti plussan jälkeen!!! Älä tee sitä virhettä, että tässä vaiheessa kun muutenkin arveluttaa, luet sen. Tieto lisää tuskaa... :/

Toivottavasti ei sulle tule finnejä. Mulla ei ole niitä ikinä ollut ja nyt tulee koko ajan lisää naamaan. Parin viime päivän aikana ilmestynyt selkään ja rintaan myös. Yöks...
Mieheni kiusoittelee minua teinipojaksi seksihimojen ja finnien takia..

 

Lempi, yksi syy miksi minä en halua enää viivytellä tämän asian suhteen, vaikka järkisyitä olisikin vaikka lampaat söisi, on se, että jos sikiämisessä tuleekin hankaluuksia, niin ei sitten ainakaan harmita että lykkäsin asiaa vielä pidemmälle. Enpä osaa tilastoista sanoa mitään. Jos joku voisi luvata 100% että 10 vuoden päästä saisin vielä lapsia, niin varmaan odottelisinkin ja järjestäisin työkuviot rullaamaan, uran nousuun, talon, auton, ja eläisin vielä villiä ja vapaata nuoruutta. Eihän nämä hommat tietysti välttämättä iästä kiinni ole.

Finnejä ei ole, mutta muuten tämä päänsisäinen hormonitoiminta kyllä on hiukka liiankin intensiivistä. Lohduttaudun vaan sillä että nyt on hyvin, raskauden aikana asia vaan pahenee entisestään.. Miesparka, sanoi niin tai näin, aina väärinpäin ;-)

Hitsi nyt äkkiä lähen vielä ostamaan foolihappoa. Luin juuri jostain kuinka tärkeää se on jo siinä vaiheessa kun suunnittelee raskautumista!

 

Moikka! Saanko liittyä joukkoonne?
Olen 24v yhden lapsen (tyttö kohta 4v) äiti oulusta.
Vauvakuume on vaivannut jo reilun vuoden mutta yritystä on lykätty opiskelujen takia. Valmistun koulusta nyt keväällä. Suunnitelmissa on ehkäisyn pois jättäminen toukokuussa. Olen aivan innoissani!!! Aika tuntuu matelevan....onhan tässä tietenkin hommaa, opinnäytetyön viimeistelyä, työharjoittelua ynnä muuta. Työpaikkakin on valmiina. Ei passaa pomolle vihjaistakkaan vauvan yrityksestä, eihän se muuten ottais mua töihin. Varmaan joidenkin mielestä aika törkeää...mutta kyllä minä nyt aion ajatella itseänikin! Eikä pomolla ole oikeutta kysellä mitään mistään raskausasioista.

Miehelläni on myös jonkinlainen vauvakuume, se vaan ei myönnä sitä ihan suoraan. Se aina kertoo jos on jossain nähnyt jonkun ihanan pikku vekaran että kuinka se söpösti nauroi ja jokelsi tms ) Mietin vaan että mahtaa mulle tulla hirveä stressi heti eka luomukierrossa että jokohan tärppää. Tuntuu että tätä yrittämisen aloitusta on odotettu niin kauan että sais kyllä tärpätä heti!! Esikoinen sai alkunsa ekasta kierrosta pillereiden lopettamisen jälkeen. Ei ehtinyt olla edes luomumenkkoja välissä.

Pitäisiköhän alkaa sitten juomaan sitä greippimehua? Monet sanoo että se paksuntaa kohdun limakalvoja ja siten munasolun on helpompi tarttua kiinni. Entäs mitä ne olivatkaan ne vitamiinitabletit? Multivita? En taida kyllä heti mitään ovistikkuja ostaa... jos pöllyyttää lakanoita vaikka joka toinen päivä vaikka koko kierron ajan niin onhan siellä sisällä koko ajan tuoretta tavaraa!
Anteeksi vaan tämmöinen yksityiskohtainen selostus, mutta esikoisen kanssa tehtiin näin: Tasan viikko kuukautisten alkamispäivästä alettiin hommaileen joka päivä yhdesti ja sit oletettuna ovispäivänä (14vrk kk alkamispäivästä) kolme kertaa. Sen jälkeen ei hommailtu enää. Toimiskohan sama tekniikka tällä kertaa...hmm....

Voihan Vitalis! Ajatelkaa nyt ku pitää monia kuukausia etukäteen jo miettiä näin tarkasti Hih!! Mitähän se ukko sanois jos tietäis.... Sitä se vauvakuume teettää!! On se niin ihanaa alkaa yrittämään! Eiks vaan? )

 

Terve vaan kaikille!
Luin minäkin tämän ketjunne lävitse ja olisi aivan ihanaa jos mukaanne mahtuisi yksi jännäilijä lisää. Aloimme mieheni kanssa yrittämään lasta virallisesti tästä kierrosta lähtien. Kp 3 menossa. Taitaa olla sama kuin sinulla Kk, vaikka ette te kai vielä kunnolla yritäkään..?

Taustaa meistä sen verran, että olen 23 vuotta ja avokkini 29. Yhteiseloa takana 7 vuotta. Emme ole naimisissa.

Tosiaan ihan mieletön fiilis tämän virallisen aloituksen jälkeen. Pää aivan pyörällä.. Jännittää ja ei jaksaisi odottaa..

 

Huomenta!

Ja tervetuloa mukaan vaan uudet!! Ihanaa, että meitä on näin paljon, jotka aikovat ainakin aloituksen aloittaa tässä muutaman kuukauden sisällä...voidaan sitten kaikki olla yhdessä tuolla odotuspuolella ja aikanaan sitten hoito-puolella, ihanaa!

Mulla on aina ollut ihan hirveän ongelmainen iho, joten tuskinpa huomaan mitään eroa tähän pillereiden lopettamiseen. Perinnyt olen huonon ihoni isältäni, jolla nuorena oikea ongelma. Oma ei ihan niin paha, mutta tuntuu ettei mitkään aineet auta, ja olenkin ""luovuttanut"" siloposkisuus-haaveet.

Kyllä itsellänikin on päässä sellaisia ajatuksia yrityksen lähestyessä alkuaan, että me emme tule saamaan lapsia, meille ei tule sitä omaa nyyttiä...hui!! Mutta ehkä sitten, kun se yritys on OIKEASTI päällä, niin ehkei ainakaan ihan heti muutaman kuukauden sisällä ajattele näitä asioita, vain sitä ihanuutta kun se kaksi viivaa siihen testiin sitten putkahtaa. Olenko kenties liian optimistinen??

Mutta mutta, nyt takaisin sorvin ääreen!

 

Mä suhtaudun jostain kumman syystä hyvin skeptisesti nopeaan raskautumiseen. En tiedä mitä pelkään tai epäilen mutta olen miettinyt että en varmastikaan tule raskaasti moneen kuukauteen, tai jopa vuoteen.

Syy saattaa olla myös siinä, että olen lukenut liikaa näitä muiden juttuja täällä ja alkanut epäilemään omaakin raskaaksitulemistani. Täällä sitä vaan on huomannut että se ei ole ihan helppoa kaikille ja se lapsi todellakin saadaan eikä sitä tehdä.

No, se nähdään sitten kuukauden loppupuolella tai ensi kuun alussa että miten tämä prjokekti lähtee käyntiin.. Meidän puolestamme nyytti saisi ilmoittaa tulostaan vaikka heti.

 

Heipparallaa täältäkin!
Mukava että löytyi juuri sopiva aihe.
Olen pian 27 täyttävä nainen ja vauvakuume on todellakin KOVA! Olen elänyt parisuhteessa pian 10 vuotta ja saman ajan syönyt pillereitä. Tosin viime aikoina ns. ""unohdellen"".
Lapsia olemme päättäneet tehdä, mutta olemme mieheni kanssa jokseenkin saamattomia. Kihloihin menokin venyi lähes 5 vuotta seurustelun alkamisesta ja talonkin osto venyi ja vanui. Mutta nyt on ""perusteet"" kunnossa ja vauva tervetullut.
Varsinaista päätöstä emme (yllätys, yllätys) ole tehneet, mutta testailtu on viime aikoina useampaankin kertaan ja aina yhtä rauhallisin mielin.
No, mutta kiva kun löytyi sielunsisaria!

 

Malttamaton: samankaltaista touhua meillä! Aikas saamattomia olemme mekin olleet. Yhdessä olemme olleet tosiaan 7 vuotta. Emme ole kihloissa emmekä naimisissa. Oman kodin tosin saimme hommattua juurikin. (Remontoitu kolmio, vauvallekin tilaa!) Naimisiin ehkä vuonna 2007 jos saadaan aikaiseksi.

En ole syönyt pillereitä moneen vuoteen, ne eivät minulle sopineet. Puolitoista vuotta suurinpiirtein olemme olleet huolimattoman ehkäisyn käyttäjiä ja nyt tästä tammikuusta alkaen sovimme että alamme yritämällä yrittämään! Vakityöt molemmilla. Nyt sitten haluan sen nyytin heti eikä kuukausien päästä! Olisi pitänyt aloittaa aijemmin jos vaikka en raskaudukaan nopeasti...

 

Hei Anna!
Taitaa olla samanlaista touhua, juu...
Uskomatonta! Minäkin aikuinen nainen ja näin hurahtanut. Kaikki ""vapaa-aika"" töissä menee surffaillessa kaiken maailman vauvakuume ja odotus -sivuilla! Viimeksi tänään nauroin itselleni...

Sama pelko minulla on raskautumisen suhteen; pelkään että siihen kuluu aikaa ja aikaa...
Tosin suvussani muut naiset ovat raskautuneet hyvinkin helposti.
Minä kun olen syönyt noita pillereitä n. 10 vuotta, niin rupee pelottaan ettei se niin vaan käykään

 

Todellakin..Kuinka joku asia voi vallata mielen näin täydellisesti!? Kaikki vapaa-aika mullakin näyttää menevän täällä tietoa hankkiessa. Olen aikas noviisi näissä mutta täältä saa hyvääkin tietoa.

Äidilläni oli keskenmeno ensimmäisen kerran raskaana ollessaan. Pelkään sitäkin, että jos raskaudun, niin se päättyy keskenmenoon! Voikohan sellaiset keskenmenoa aiheuttavat asiat periytyä? Eikös esim. veritulppa voi olla periytyvää?

Täytyy varmaan alkaa pikkusen himmaamaan tätä vauhtia ettei mene liian pitkälle tämä vouhotus näin yrityksen alkumetreillä.

Toivotaan ettei sun pitkä pillerikautesi ole ongelma raskautumiselle. Mun serkku söi pillereitä n. kymmenen vuotta ja tuli raskaaksi ekoista menkoista lopettamisen jälkeen vaikka itsekin varautui pitkään odotteluun.. Joten ei se ainakaan mahdotonta ole! Tsemppiä teidänkin yritykselle!

 

En taidakaan olla ainut jonka päässä ei pyöri muuta kuin raskaaksi tuleminen ja lapsen saaminen. Mä siis lopetin jouluna pillereiden syönnin ja heti on ryhdytty tosi toimiin mieheni kanssa. Itsekin olen kyllä ajatellut että ennen kuin raskaaksi tulen, niin siihen menee aikaa. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Tää on oikeasti tosi jännää aikaa, valitettavasti tätä ei pääse purkamaan ääneen kuin miehelle kun en halua vielä kavereille asiasta puhua. Kaveripiiriin ei muutenkaan kuulu juurikaan lapsia. No tänne on kiva välillä vähän purkaa ajatuksia ja samalla lukea ja huomata kuinka samanlaisia ajatuksia monilla on.

Toivon kaikille paljon +++ alkuvuodesta!!!

 

Hei vaan kaikki!

Päätin myös liittyä keskusteluun, koska vauvakuumetta on meilläkin päin liikenteessä. Pillerit lopetin marraskuussa. Nyt sitä odotellaan jonkin näköistä hormonaalista toimintaa. Viime kuussa kuukautiseni jäivät kyllä pois, mutta raskaustesti oli negatiivinen. Onkohan kenelläkään tietoa kuinka kauan kestää ennen kuin pillereiden jälkeen hormonaalinen toiminta tasaantuu ja uskaltaa edes ajatella, että tärppäisi vauvarintamalla?

-Melinda-

 

Moi kaikille! Minäkin mielenkiinnolla lukenut noita teidän viestejä ja uskalsin liittyä seuraan. Mulla on kauhea vauvakuume,mutta mies ei oikein ole vielä lämmennyt ajatukselle. Täällä olenkin yksin kuumeillut kenellekkään en vielä puhunut. Tänään kyllä sattui hassu juttu,kun mun äiti kysyi että joko ne kaksoset on tulossa.meinasin kahviin tukehtua,kun just sattuu kk olemaan. Sitten se jatkoi että oli nähnyt yöllä sellaista unta että meillä on kaksostytöt. Se on aina nähnyt sellaisia unia,viimeksi kun odotin niin oli jo tekemässä vaal.pun. Villapukua vaikka mulla ei vielä ollut tietoa että odotan. Sanoi että oli nähnyt tytön meillä. N. Kahden viikon päästä tiesin itse että vauva tulossa,ja se oli tyttö.

 

Poikaystävä oli eilen varpajaisissa, ja yöllä tuli tekstiviesti, että voitaisiinko jo aloittaa..! Keskusteltiin asiasta myöhemmin, ja päätettiin että aamukampa roskiin, nyt aletaan tositoimiin! Eli nyt pitäisi sitten olla kp 2/ ??, jos oikein olen tämän asian ymmärtänyt... =) Jeeeeee! En millään malta odottaa..!

 

Voi Lempi, ihanaa! Meillä mies edelleen empii, ja on tosi vaikeeta olla puhumatta aiheesta ettei vaan painostaisi toista. Mulla on nyt kp2/26. Olin tosi pettynyt kun menkat eilen alkoivat, vaikka mahdollisuus siihen että olisin ollut raskaana oli varsin pieni. Silti se tuntui pahalta. Eli meillä jatkuu tää tjottailu, eikä varsinaista yritys ole vielä.

Mua muuten on alkanut oikeesti ärsyttää se, että on tullut syötyä noita e-pillereitä niin kauan (melkein 15 vuotta). Ja nyt vasta kun oon tutkinut tätä asiaa tarkemmin niin on tajunnut että ei se raskaaksituleminen olekaan niin yksinkertaista. Alunperin sain ne teini-iässä kierron tasaamiseen, vaikka ehkäisyyn ei silloin vielä ollut edes tarvetta. Ja niitä on vaan sitten syönyt muutamia pikkutaukoja lukuunottamatta. Oli vaan jotenkin aina jäänyt sellanen kuva kaikesta koulun ja nuortenlehtien seksivalistuksesta yms. että nainen voi periaatteessa tulla raskaaksi koska vaan.

 

Voi Kauheeta kun täällä on sattunu ja tapahtunu paljon!

Ensiksikin, onnittelut Lempille yrityksen virallisesta aloituksesta. Onnea myös muille tarkoituksella tai tarkoittamatta yrittäville.

Siitä päästääkin aiheeseen kuka plussaa ensin ? Ei kyllä minunkaan puolesta kannata liian paljon lyödä rahaa likoon, olen nimittäin todentotta sitä mieltä, että täs kierrossa käytetään kumia vaikka vaan pussailtas, eikä ees loppupäivinä sorhata paljain vehkein! Oli ihan kauheeta odotella menkkoja viisi päivää, kun vaan kokoajan mietti et mitä JOS olenkin nyt raskaana. Sitä paitsi on paljo mukavampaa taas kuukauden tauon jälkeen sekstailla paljaana, varsinkin kun vauva sitten on tervetullut! Eipä tässä oliskaan enää kun 24-32 pv ennen yirtyksen alkua, elikkäs joo, meillä taitaa olla Annan kanssa sama kp, nimittäin tänään kp4.

En enää muista kaikkia yksityiskohtia uusista kirjoituksista, mutta tervetuloa minunkin puolesta kaikki uudet!

Jännä tunne: nyt kun tietää että enää vajaa kuukausi viimeisiin menkkoihin ennen yritystä ni toisaalta on aika rauhallinen olo, kun tietää että enää niin vähän odotettavaa jäljellä, mutta toisaalta ihan kauhee kuume valtaa välillä mielen, ja taas toisaalta välillä iskee julmettu paniikki! Mutta ei me tosiaankaan anneta näihen ajatusten ottaa valtaa, eihän tytöt?

Itse olen välillä sortunut liialliseenkiin kuumeiluun, olen jo laskenut esim. millä viikolla olen äitienpäivänä, milloin on laskettu aika, mikä tulee nimeksi jne...Vaikka mitähän voi vielä sattua, mutta jotenkin vaan rauhottaa mieltä kun saa itsekseen tutkiskella tämmösii juttuja. Luulisi että ekan lapsen jälkeen tämmöset jutut ottaisi jo vähä iisimmin, mutta ihan sama tohina on päällä kuin aikoinaan!

 

Moi taas. Mullakin menossa kp4 ja ukkoa yrittänyt houkutella kuumeeseen,saapa nähdä kuinka käy,kun ei oikein osannut sanoa juuta eikä jaata. Jotain mutisi että katsotaan,mä sanoin että jo tässä kohta rupeaa ikä painamaan,että ei nyt ainakaan montaa vuotta katsota.mä kun olisin valmis vaikka heti,kumit ollu käytössä meilläkin jo ties kuinka kauan,voisin tulkita tietysti ettei ihan ole tyrmätty vauvapuuhat kun ennen tyttöä mulla oli pillerit. Nyt on kyllä pakko lähteä nukkumaan,että jaksaa taas aamulla herätä. Heippa!

 

Terve vaan kaikille. Yritin kovasti rauhoitella mieltäni tästä vauvapuuhien aiheuttamasta mielen kaaoksesta jättämällä tämän keskustelupalstan vähemmälle huomiolle, mutta eipä näyttänyt onnistuvan.

Pelkään että stressaan tätä aivan liikaa. Mutta onko vauvakuumeilu stressaamista?

Meillä mies on halunnut lasta jo pari vuotta. Itse en suostunut homaan ennenkuin tunsin olevani täysin valmis. Nyt se vauvakuume on sitten iskenyt täysillä ensimmäistä kertaa elämässäni. Toisaalta oikein mukavaa että mies on jo valmiina ajatukseen, eikä minun tarvitse alkaa enää häntä suostuttelemaan. Meillä siis mies 29 ja itse olen 23. Tämä on ensimmäinen kerta kun olen huomannut ikäeromme olevan ongelma. Yhdessä olemme olleet 7 vuotta.

Mutta nyt haluamme molemmat lasta ja yritys on virallisesti alkanut. Kp5 menossa..viime kierto oli 31 päivää. Saa nähdä mitä tuleman pitää!

 

KK:lle Koskas teillä se yritys sitten alkaakaan, kun tuolla aikaisemmin muistaakseni kirjoittelit, että ei ihan vielä olisi syytä tärpätä?

 

Anna: Yriys alkaa virallisesti siis seuraavien menkkojen jälkeen, eli jäljellä n.23-31 päivää! Jos heti ekalla tärppää niin vauva putkahtaisi maailmaan joskus marraskuun aikana, joka olisi ihanteellista miehen töiden kannalta...Tuolla toisessa ketjussa joku tuskaili että miksi vauvoja tehtaillaan sen mukaan esim. milloin mies on työmatkalla jne. Tuli hetkeksi huono omatunto, kun me yritetään satuttaa vauvaa ""muka"" oikeaan vuodenaikaan, mutta jos nykypäivänä on edes jossakin määrin mahdollista säädellä milloin lapsi syntyy tai pikemminkin on syntymättä, niin miksikäs tämmöistä ei voisi harrastaa...Toinen juttu tietysti on jos lasta ei kuulukkaan haluttuun aikaan. Meillä tää juttu vaan on niin että oman ja isukin parhaan vuoksi lapsen syntymä pyritään ajoittamaan muulloin kuin ruuhka-aikaan!

Alkaa taas tällä tytöllä himot kasvaa, kp5, eli reippa 5pv ilman seksiä ja jo meinas ori karata käsistä! Pakko tosiaan käyttää kortsua vaikka vaan pussailtas, mulla näköjään tuo tunnepuoli säätelee elämää enempi kuin järki! Nyt pois pahat ajatukset, ei saa lipsua kaidalta tieltä ennen seuraavia menkkoja!!!

Mitä tarkoitit Anna kun sanoit että tämä on eka kerta kun ikäero tuntuu olevan ongelma? Tämä vauva-asiako aiheuttaa ongelman?

 

Joo oli aikas epäselvää kerrontaa tuo mun viestini. Tarkoitin siis sitä, että kun mieheni on vanhempi, on hänellä alkanut biologinen kello tikittää aiemmin kuin minulla. Mies on kärvistellyt pari vuotta vauvakuumeessa ja minua ei ole voinut vähempää kiinnostaa. Sanoin hänelle, että voidaan erota ja hän voi etsiä kumppanin joka haluaa lapsia heti. Mies kuitenkin oli sitä mieltä että ei halua erota minusta vaan haluaa odottaa sitä, että minä alan haluta lapsia.

Ja niinhän siinä kävi, että jostain sen ""tartunnan"" sain ja sitten alkoikin yritys todenteolla!

Jos meillä ei tärppää heti, niin sitten Kk jännäillään samaan aikaan ensi kierrossa! tuntuu vielä menevän aikas samoihin aikoihin meillä nämä päivät..! Ihanaa!!

 

Heissan!

Liitynpä minäkin tähän ketjuun. Eli minä ja mieheni olemme molemmat 23 vuotiaita ja seurusteltu 6 vuotta. Helmikuussa naimisiin ja lasta haluttaisiin kovasti myös yrittää kevään aikana.
Kovasti tässä ollaan huolimattomia jo oltu ja pari kiertoa on joutunut jännäämää tosissaan.
Meillä oikeastaan yrityksen ""ongelmana"" miehen lähtö ehkä yk-joukkoihin. Eli yksinäistä tulisi olemaan...
Toisaalta olisi kyllä mummit apuna. Kuitenkin se miehen läsnäolo olisi mukavaa.
Molemmat ollaan hirmuisen lapsirakkaita ja oma nyytti olisi aivan ihana...
Mulla tällä hetkellä kp1/28-30.