P
Plaah
Vieras
Harmittaa. Aiheutinkohan nyt lapselle ikuiset traumat lääkkeen otosta? Eilen siis piti ottaa yskänlääke. Päivällä otti ihan hyvin itse ja Kvilla on ihan hyvänmakuista.
Illalla ei ottanut, alussa maanittelu/pyynnöt ja lopuksi sitten en antanut periksi. Reilu puoli tuntia itkua ja karkuun juoksemista ja jankkausta. EN antanut periksi. Lopulta sitten otti jugurtin kanssa ja kovasti kiiteltiin. Se vaan jäi vaivaamaan,et pitikö mun nyt noin(kin) pitkään taistella ja "manata" sille. Sanoi vielä, että nukkumaan ei käydä enne kun lääke otettu ja "äidillä on aikaa odottaa vaikka koko ilta". Hävettää nyt nuo möläytykset...Jotenkin vaan ajattelin,että sitten oppii, et jos itkee ja kiukkuaa ja äippä antaa periksi lopulta...
Paha mieli vielä tänäänkin. Onneksi ei enää tänään tarvinnut lääkettä...
Illalla ei ottanut, alussa maanittelu/pyynnöt ja lopuksi sitten en antanut periksi. Reilu puoli tuntia itkua ja karkuun juoksemista ja jankkausta. EN antanut periksi. Lopulta sitten otti jugurtin kanssa ja kovasti kiiteltiin. Se vaan jäi vaivaamaan,et pitikö mun nyt noin(kin) pitkään taistella ja "manata" sille. Sanoi vielä, että nukkumaan ei käydä enne kun lääke otettu ja "äidillä on aikaa odottaa vaikka koko ilta". Hävettää nyt nuo möläytykset...Jotenkin vaan ajattelin,että sitten oppii, et jos itkee ja kiukkuaa ja äippä antaa periksi lopulta...
Paha mieli vielä tänäänkin. Onneksi ei enää tänään tarvinnut lääkettä...