Toggle sidebar

Ystävä pitää parivuotiasta ihan vauvana, sanoisitteko asiasta jotain

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja muuttu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

muuttu

Vieras
Paras ystäväni sai lapsen pari vuotta sitten yli kolmekymppisenä lyhyen lapsettomuuden jälkeen. Olivat kyllä jo sitä mieltä, ettei lasta heille tule ollenkaan. No, lapsi heille kuitenkin syntyi ja äidistä tuli aivan hysteerinen.

Emme ole tavanneet parin vuoden aikana kuin muutaman kerran, koska ystäväni pelkää lapsieni tartuttavan flunssan lapselleen. Minulla on useampi leikki-ikäinen ja vauva, joten aina joku on juuri ollut kipeänä. Ymmärrän kyllä, että silloin ihan vauva-aikana vältellään sairastumista ja väkijoukkoja, mutta ystävä on istunut sisäällä kohta pari vuotta. Vaunuttelemassa käyvät, puistossa illalla, kun siellä ei ole muita. Ostoskeskuksessa lapsi on ollut kerran, hop-loppiin he eivät tule bakteerien takia.

Puhumme puhelimessa useamman kerran viikossa, olemme olleet ystäviä jo nuoruudesta asti. Olen minäkin varmasti jonkun mielestä hysteerinen äiti, mutta annan lapsieni kuitenkin elää ja tehdä asioita. Ystäväni pitää lastaan ihan vauvana, ei ole vielä esim. laittanut kertaakaan potalle, tytöllä on vaan vauvaleluja, syöttää lapselle niitä alle vuoden ikäiselle tarkoitettuja purkkiruokia... Monta kertaa olen ajatellut, että pitäisikö huomauttaa lapsen olevan jo parivuotias, mutta toisaalta en haluaisi pahoittaa ystäväni mieltä. Sanoisitteko te kaverillenne jotain tällaisessa tilanteessa?
 
En puuttuisi asiaan ainakaan kirjoittamalla siitä jonnekin nettiin.

Mä itsekään en menisi perheeseen jossa joku kipeä. Meidän flunssat ovat olleet kamalaa yöhuutoa ja korvatulehdusta jälkitautina, joten ei kiitos. Ja joku saastainen hoplop- ei todellakaan enää ikinä! Saatiin sieltä ekalla kerralla norovirus ja toisella kerralla vesirokko.
 
No, jos lapsi pääsee ulos, saa edes maistella muitakin ruokia kun vauvasoseita niin mikäs siinä, en sanoisi mitään.
Jos lapsi ei päse puistoon/pihalle koskaan, ei saa edes maistella esim. leipää niin sit sanoisin nätisti et lapselle tekis varmaan hyvää saada vähän jo kokeilla isompien lastenjuttuja, se edesauttaa kehittymään normaalia tahtia.
Tuo vauvalelut särähti, tarkoitatko ettei saa muita kun alle 3-vuotiaille sopivia leluja? Koska jos lapsi on kaksi, niin periaatteessa tuo äiti tekee oikein (meillä monta lasta ja siksi alle 3-v kyllää leikkii välillä isompienkin leluilla, mut en mä esikoiselle sellaisia antanut alle 3-v).

Ja se ettei halua edes nuhaisena vieraita on ihan ymmärrettävää, mulla monta ,lasta joilla paljon sairastelua ja kyllä me aina kavereiden kanssa kaikista taudeista sanotaan etukäteen, sit voi miettiä jaksaako taas sairastelua vai lykkääkö näkemistä.
Nää asiat kun voi näyttää sen sun kaverin näkökulmasta aika erilaisilta kun sun näkökulmasta.
 
ööö eikö se lapsi syö muutaku niitä purkkiruokia? :D kuulostaa hassulta, ehkä vauva aika on ollu kaveristas niin ihanaa, että ei haluis sen koskaan menevän ohi
 
On kyllä aika outoa käytöstä, tuntuu et kaverisi elää vähän omassa maailmassaan ja kieltää tosiasian et hänellä ei ole enää pikkuvauvaa... Mut vaikee tuosta on mennä sanomaan loukkaamatta. Anna asian olla.
 
Lapsi saa tosiaan vaan niitä purkkiruokia, alle vuoden ikäisille tarkoitettuja. Ja ei me kyläilemään kipeinä olla menossakaan, mutta jos meillä jollain on ollut flunssa, mainitsen asiasta,tyyliin että A:lla oli räkätauti viime viikolla, on nyt kyllä jo terve, niin kaveri ei uskalla tavata, jos tautia vaikka onkin vielä.

Säälittää vaan ystävän lapsi, ei koskaa tapaa muita ikäisiään, välillä treffaavat ystävän sisaruksen lasta, mutta todella harvoin. Istuvat sisäällä tekemättä oikeestaan mitään. Leluina on sellaisia helistimiä ja muita vauvajuttuja, ei esim. nukkeja tai vastaavia. Lapsi ei saa piirtää, ei ole koskaan koskenutkaan kyniin. Lapsi puhuu huonosti, äitikin on siitä huolissaan, sanavarastossa on viitisenkymmentä sanaa, joista aktiivisesti käyttää parikymmentä. Suurimman osan ajasta puhuu sellaista omaa vauvakieltään, jota kukaan ei ymmärrä.
 
Ehkä voisin vaivihkaa sanoa jotain, mutta siinä asiassa pitäisi todella huolellisesti valita ssanansa ettei toinen pahoittaisi mieltään.

Mun mielipide on se, että kyllä parivuotiaan pitäisi nähdä jo muitakin lapsia ja olla "joukossa", vaikka sitten saattaakin jonkun pöpön saada.

Myöskin ihmetyttää se, että hän ei syö samaa ruokaa kuin muut perheessä (mitä rahan tuhlausta ja purkkien kuskaamista ekopisteeseen!)

Tietysti kun itse peilaa tilannetta 4 lapsen äitinä niin onhan se tilanne tietty aivan toinen kun on vain yksi lapsi.
Tosin, kun oli se yksi lapsi vai nii kyllähän silloinkin kaipasi aikuiskontakteja joten siellä puistossa tuli käytyä jokatapauksessa.. tai perhekahvilassa, kavereilla eikä pienet nuhatkaan haitannut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja muuttu:
Lapsi saa tosiaan vaan niitä purkkiruokia, alle vuoden ikäisille tarkoitettuja. Ja ei me kyläilemään kipeinä olla menossakaan, mutta jos meillä jollain on ollut flunssa, mainitsen asiasta,tyyliin että A:lla oli räkätauti viime viikolla, on nyt kyllä jo terve, niin kaveri ei uskalla tavata, jos tautia vaikka onkin vielä.

Säälittää vaan ystävän lapsi, ei koskaa tapaa muita ikäisiään, välillä treffaavat ystävän sisaruksen lasta, mutta todella harvoin. Istuvat sisäällä tekemättä oikeestaan mitään. Leluina on sellaisia helistimiä ja muita vauvajuttuja, ei esim. nukkeja tai vastaavia. Lapsi ei saa piirtää, ei ole koskaan koskenutkaan kyniin. Lapsi puhuu huonosti, äitikin on siitä huolissaan, sanavarastossa on viitisenkymmentä sanaa, joista aktiivisesti käyttää parikymmentä. Suurimman osan ajasta puhuu sellaista omaa vauvakieltään, jota kukaan ei ymmärrä.
Click to expand...

Miksiköhän ei saa piirtää?
Puheesta en olisi tuossa vaiheessa huolissani, neuvolassakin vasta 3v ikäisenä kiinnitetään puheeseen enemmän huomiota.
 
Tämä on nyt vain sinun versio asioista. Todellisuudessa, tuntuu oudolta, että tiedät noin tarkkaan joka asian ystäväsi lapsen hoitoon liittyen. Jos noin oikeasti on ja siis keskustelette asiasta, niin tottakai silloin voi sopivassa välissä jotain sanoa. Vaikea täällä on tähän neuvoa antaa. Se miten toimitaan missäkin tilanteessa tulee ihmiseltä yleensä luonnostaan..
 
Minä viihdyn itsekkin aivan loistavasti kotona lasten kanssa tapaamatta muita ihmisiä kuin miestäni pitkiäkin aikoja, mutta LASTEN takia käydään puistoissa ja leikkimässä muiden luona. Perhekerhoissa me ei käydä enää ollenkaan, koska siellä käymisen jälkeen joku mukuloista sairastuu aina. Muksuista on kyllä seuraa toisilleekin, mutta en halua heidän vaan möllöttävän keskenään, vaan tapaavan muitakin ihmisiä ja kokevan asioita.
 
[QUOTE="vieras";24576926]Tämä on nyt vain sinun versio asioista. Todellisuudessa, tuntuu oudolta, että tiedät noin tarkkaan joka asian ystäväsi lapsen hoitoon liittyen. Jos noin oikeasti on ja siis keskustelette asiasta, niin tottakai silloin voi sopivassa välissä jotain sanoa. Vaikea täällä on tähän neuvoa antaa. Se miten toimitaan missäkin tilanteessa tulee ihmiseltä yleensä luonnostaan..[/QUOTE]

Me jutellaan puhelimessa pari kertaa viikossa, aina sellainen tunnin puhelu. Ja mistäs kaksi kotiäitiä muuten juttelisi, kun lapsista ja niiden hoitamisesta... Ystävä usein kyselee miten meillä hoidetaan mikin asia, esim. miten olen vieroittanut lapset, miten hoituu päiväunet ja kertoo sitten aina miten heillä asiat sujuu. En sano, että tietäisin kaiken mitä siellä tapahtuu, mutta luulisin olevani aika hyvin perillä heidän elämästään, samoin kuin hän meidän.

Olen miettinyt, että varmaan pitää lasta vauvana, koska pelkää, ettei heille enää toista tule.
 
Asia ratleaisi varmaan sillä että saisit heidät muiden samanikäisten pariin niin äiti näkisi mitä sen ikäiset jo osaavat. Tuntuu vaan että äiti kyllä tietää että jotain on vialla ja ehkä häpeää tilannetta eikä senkään takia halua lähteä ihmisten ilmoille. Litra lapsen isä, voisitko puhua hänen kanssan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja .....:
En puuttuisi asiaan ainakaan kirjoittamalla siitä jonnekin nettiin.

Mä itsekään en menisi perheeseen jossa joku kipeä. Meidän flunssat ovat olleet kamalaa yöhuutoa ja korvatulehdusta jälkitautina, joten ei kiitos. Ja joku saastainen hoplop- ei todellakaan enää ikinä! Saatiin sieltä ekalla kerralla norovirus ja toisella kerralla vesirokko.
Click to expand...

Tää on vaan mun mielipide; oikeesti ja noita tautejahan ei voi saada, kun hoplopista!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja muuttu:
Me jutellaan puhelimessa pari kertaa viikossa, aina sellainen tunnin puhelu. Ja mistäs kaksi kotiäitiä muuten juttelisi, kun lapsista ja niiden hoitamisesta... Ystävä usein kyselee miten meillä hoidetaan mikin asia, esim. miten olen vieroittanut lapset, miten hoituu päiväunet ja kertoo sitten aina miten heillä asiat sujuu. En sano, että tietäisin kaiken mitä siellä tapahtuu, mutta luulisin olevani aika hyvin perillä heidän elämästään, samoin kuin hän meidän.

Olen miettinyt, että varmaan pitää lasta vauvana, koska pelkää, ettei heille enää toista tule.
Click to expand...

Kun ystäväsi kyselee sinulta miten teillä on asioita lasten kanssa hoidettu, niin eikö hän itse huomaa toimintatavoissanne mitään ristiriitaa? Siis kai puheeksi tulee välillä sellaisetkin asiat missä hän pitää omaa lastaan vielä vauvana.

Mutta siis jos tuossa juttelun lomassa hän ei huomaa tai ole huomaavinaan mitään niin en menisi asiaan enempää puuttumaankaan. Tosi siis siinä samalla jutellessa kertoisin mitä meillä on 2-vuotiaiden kanssa touhuttu jne, mutten sanoisi mitään siihen suuntaan että hänenkin kannattaisi mielestäni laajentaa ympyröitä.

Meinaako ystävä olla vielä kauan kotiäitinä? Luulisi että päivähoidon myöstä ainakin jotenkin lapsi pääsisi kiinni ikäistensä tekemisiin.
 
Itse kanssa ihmettelen näitä, että lasta ei voi ikinä viedä minnekkään, kun jos se vaikka saa taudin (kun siis puhutaan yli vuoden ikäisistä). itsellänikin astmalapsi, joka voi huonosti flunssassa. Kyllähän hänkin kun hoidon aloitti syksyllä, niin ensimmäinen puoli vuotta sairasteli useammin. Mutta nyt kun on 2 v. huomaan etteihän enään ihan joka flunssaa välttämättä saa tai sairastaa lievemmin. Eli eihän sen lapsen vastustuskyky ikinä kasva, jos se ei sairastele niitä tauteja.

Onhan se ikävää kun lapsi on kipeä, mutta helpompaa se on kun kerran kotona lapsen kanssa. Ei tule työpoissaoloja yms.
 
Olet tavannut parin vuoden aikana vain muutaman kerran

Ja tiedät mitä lapsi syö, milloin käy potalla, mitä LELUJA lapsella on jne jne.

Mites toi on mahdollista? Siis jo olet vaan muutaman kerran nähnyt.... Facebook-kuvia ei lasketa todistusaineistoksi.
 
[QUOTE="Annika";24576985]Asia ratleaisi varmaan sillä että saisit heidät muiden samanikäisten pariin niin äiti näkisi mitä sen ikäiset jo osaavat. Tuntuu vaan että äiti kyllä tietää että jotain on vialla ja ehkä häpeää tilannetta eikä senkään takia halua lähteä ihmisten ilmoille. Litra lapsen isä, voisitko puhua hänen kanssan?[/QUOTE]

Mitä toi "litra lapsen isä" tarkoittaa?

Menee tämä nykysuomenkieli yli hilseen.
 
  • Tykkää
Reactions: emppu75
Meinaa olla kotona vielä vuoden, kunnes lapsi on sen kolme. Sitten käy opinnot loppuun, mutta yrittää saada sen järjestymään siten, että lasta ei tarvitsisi viedä hoitoon, vaan pystyisi pitämään vielä vuoden kotona. Alkavat ensi vuonna myös yrittämään toista lasta, nyt tosin ilman hoitoja ainakin näin ensin.

Lapsen isä on todella paljon töissä, joten ystävä pyörittää kotia ja arkea käytännössä yksin. Mies ei niin edes puutu lapsen kasvatukseen ja jos yrittää puuttua, niin ystävä on sitä mieltä, että jos mies haluaa jotain kasvatuksessa muuttaa, niin saa sitten sen itse tehdä. Mutta koska on tosiaan niin paljon töissä ei mies paljoa lapsen kanssa ole.

Pottailusta ollaan esim. todella paljon juteltu, ystävä sanoo aina tietävänsä, että se pitäisi aloittaa, mutta kun se on kuulemma niin vaikeaa. Lykkää sitä vaan edemmäksi. Olen yrittänyt sanoa, että musta ainakin oli helpompaa alkaa tutustuttaa vauvaa potalle silloin kun ei vielä kunnolla päässyt liikenteeseen, olipa homma sitten tutumpaa, kun lapsi oli pottailuun valmis. Meillä lapset ovat aina olleet liikunnallisesti ja puheessa vähän ikäisiään edellä, pottahommat ollaan aloitettu puolen vuoden iässä pikkuhiljaa, piirrelty ollaan kaikki yhdessä aina, vauvallekkin annan kynän käteen. Meillä kaksivuotiaat ovat harjoitelleet saksilla leikkaamista, syöneet itse ja nokkamukit ja tuttipullot ovat kauan aikaa sitten jo kuopattu.
 
Kyllä tuosta pitäs jotenki saada sanottua, haittaahan tuo lapsen kehitystä ihan varmasti. Mut miten sanot ilman et toinen loukkaantuu... Kysy vaikka että ovatko neuvolasta suositelleet oman ikäistä seuraa yms puheenkehityksen vuoksi, sillä saisi ehkä hyvin avattua keskustelun.
 
[QUOTE="mie";24577053]Olet tavannut parin vuoden aikana vain muutaman kerran

Ja tiedät mitä lapsi syö, milloin käy potalla, mitä LELUJA lapsella on jne jne.

Mites toi on mahdollista? Siis jo olet vaan muutaman kerran nähnyt.... Facebook-kuvia ei lasketa todistusaineistoksi.[/QUOTE]

Voisiko olla että ne pari kertaa viikossa tunnin puhelut missä äiti on kertonut lapsenhoidostaan, tämä leluista jne antaisi tästä jotian kuvaa...?
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa