Ystävä suuttui kun aloin seurustella, menin kihloihin ja naimisiin...

[Frenemies]

Yksi hyvistä ystävistäni suuttui minulle verisesti kun aloin seurustella - HUOM! emme ole "teinejä", vaan 3-kymppisiä naisia. Ajattelin, että suuttumus ( mitä lie olikaan ) laantuu ajan mittaan, mutta tästä on nyt aikaa yli 2 vuotta jona aikana muutimme yhteen, menimme kihloihin ja tänä talvena naimisiin... MISTÄ tällainen voi johtua...? Olen aika ymmälläni.

Nyt pitäisi olla hänen kanssaan tekemisissä erään muun asian tiimoilta, mutta aika vaikeaahan se on - tätä nykyä hädin tuskin pystytään vaihtamaan muutama sana, niin oudoksi on tilanne mennyt..

 

[as if]

Jopas on... Taitaa sun "ystävällä" viirata vähän päässä muutenkin. Onko hän itse sinkku?

 

[Ap.]

Jopas on... Taitaa sun "ystävällä" viirata vähän päässä muutenkin. Onko hän itse sinkku?

Sinkkuhan tuo... edelleen..

 

["Blue cat"]

Jotkut ei vaan millään pysty olemaan onnellisia toisten puolesta.

 

[as if]

Sinkkuhan tuo... edelleen..

Eiköhän se sit jotain kateutta, ja ehkä mustasukkaisuuttakin, ole? Tosi kurjaa, ja kuulostaa tosiaan joltain 13-vuotiaan touhulta.

 

["vieras"]

Halusi varmaan saada ikuisesti jakamattoman huomiosi, jolloin mies, parisuhde ja kaikki muu on pois teidän yhteisestä ajasta. Ystävyyskin on eräänlainen rakkaussuhde.

 

[Blue]

Miten tämä loukkaantuminen ilmeni, kertoiko suoraan?

 

[Yksi vaihtoehto]

Jos ystäväsi oli ihastunut samaan mieheen?

 

[Matilda-08]

Mulla kävi ihan samoin ystäväni kanssa. Kihloihin meno oli ihan ok vielä (oltiin silloin oltu jo miehen kanssa 5v yhdessä ja asuttiin yhdessä), naimisiinmeno sai aikaan jo sellasen tunnemyrskyn että toivoin että ystäväni ei häihimme tulisi. Polttareihin hän ei tullut mutta häihin saapui myöhässä ja oli koko illan naama norsunv***lla ja loppuillasta oli nähty vessassa itkemässä. Naimisiinmenomme jälkeen esikoinen ilmoitti tulostaan hyvinkin pian ja kun kerroin tälle ns. ystävälleni hän vain tokaisi että no, onnea nyt sitten ja löi luurin korvaan. Meni muutama kuukausi ilman mitään yhteydenottoja ja lopulta hän soitti ja kyseli vointia jne. Synnytykseen asti pidettiin harvahkosti yhteyttä, tuntui tunnelma hieman jäätävältä. Kun ilmoitimme esikoisen syntymästä saimme onnitteluviestin ja sen jälkeen hänestä ei ole kuulunut mitään. Itse kerran yritin soittaa muttei vastannut ja sen jälkeen en ole soittanut enkä koe mitään tarvetta soittaakaan. Keskityn mieluummin niihin oikeisiin ystäviin joiden kanssa voimme aidosti iloita toisiamme kohdanneista onnenhetkistä ja myöskin yhdessä surra.

 

["vieraana"]

Olisko tää ystävä itse ihastunut sinuun, ap?

Jos vaikka on bi, tai ehkä jopa lesbo, jos ei oo miesten kans seurustellu...-ootteko ikinä puhuneet asiasta?

 

[Sinkkuäiti]

Mä olen sinkku enkä silti laita välejä poikki ystäviin jotka alkavat seurustella jne. eli kyllä nyt viiraa sun ystävällä päässä ei se sinkkuudesta johdu.

 

[rte]

Mullekin tuli mieleen, että mitäs jos tää sun ystävä onkin ollut jo pitempään rakastunut sinuun.

 

["vieras"]

Mullekin tuli mieleen, että mitäs jos tää sun ystävä onkin ollut jo pitempään rakastunut sinuun.

No eihän se ihatunut tarvitse olla, saati olla lesbo tai bi tunteakseen mustasukkaisuutta ap:sta.

 

[Ap.]

Miten tämä loukkaantuminen ilmeni, kertoiko suoraan?

Akoi käyttäytyä oudosti ja vihamielisesti. Tölväisi ilkeyksiä miehestäni (joka muuten on hänen työkaverinsa), jos ilmaannuimme johonkin esim. työpaikan juhliin yhdessä hän ei katsonut kunnolla päinkään. Syytti minua ystävyytemme laimenemisesta, vaikkei itse koskaan enää halunnut lähteä mihinkään kanssani sen jälkeen kun seurustelumme kävi ilmi. Niin ja hän alkoi ITKEÄ kuullessaan että olemme "virallistaneet" tapailumme seurusteluasteelle...

 

[vv]

Akoi käyttäytyä oudosti ja vihamielisesti. Tölväisi ilkeyksiä miehestäni (joka muuten on hänen työkaverinsa), jos ilmaannuimme johonkin esim. työpaikan juhliin yhdessä hän ei katsonut kunnolla päinkään. Syytti minua ystävyytemme laimenemisesta, vaikkei itse koskaan enää halunnut lähteä mihinkään kanssani sen jälkeen kun seurustelumme kävi ilmi. Niin ja hän alkoi ITKEÄ kuullessaan että olemme "virallistaneet" tapailumme seurusteluasteelle...

Hän on mitä todennäköisimmin ollut ihastunut mieheesi ja saattanut jopa jotenkin ilmaista asian sinulle, etkä vain ole ymmärtänyt sitä ja kokee nyt sinun vieneen häneltä miehen tahallisesti. Minusta sinua ei voi syyttää mistään, mutta sitä ihmettelen, ettet ottanut syitä puheeksi silloin kun hän kävi itkemään. Olisi ollut mainio tilaisuus selvittää asia eikä seurailla tilannetta monta vuotta.

 

[aiti_27___]

Mullakin on samalainen sinkkukaveri (ikä 37), sen unelmana on lapset+mies eli oma perhe, muttei löytänyt ketään. Kunnon miehet eivät kelpaa vaan pitää olla joku sadun prinssi, siinä se ongelma sitten onkin, kovat vaatimekset ja samalla ihan epätoivoinen.
Sain lapsen ja tulin pitkästä aikaa tapaamaan kavereita niin tämä kaveri rupes itkemään ja poistui paikalta.
Olen vuosikaupalla kuunnellut sen valitusta, suinkkuongelmia jne ja yritin olla puhumatta paljon omista asioista ettei siltä tuntuis pahalta, mutta nyt riitti. Jos ei pysty ees yhden tunnin verran olla onnellinen mun puolesta, saa jäädä yksin.

 

[Ap.]

Mullekin tuli mieleen, että mitäs jos tää sun ystävä onkin ollut jo pitempään rakastunut sinuun.

Ei missään tapauksessa näin. Hän on erittäin kiinnostunut miehistä. Seurstellut pitkiä aikoja, mutta nyt tosiaan hänellä pitkä sinkkukausi takana - joka jatkuu edelleen..

 

[....]

en tiedä mutta mulla yleensä on mennyt niin että kun joku ystävä löytää miehen niin eipä minun seura enää kelpaa... mutta sitten kummasti kun tulee ero tms tullaan mun luo itkemään...

 

[rte]

Hän on mitä todennäköisimmin ollut ihastunut mieheesi ja saattanut jopa jotenkin ilmaista asian sinulle, etkä vain ole ymmärtänyt sitä ja kokee nyt sinun vieneen häneltä miehen tahallisesti. Minusta sinua ei voi syyttää mistään, mutta sitä ihmettelen, ettet ottanut syitä puheeksi silloin kun hän kävi itkemään. Olisi ollut mainio tilaisuus selvittää asia eikä seurailla tilannetta monta vuotta.

Todennnäköisesti näin.
Kysy suoraan kaveriltasi, mikä mättää.

 

[Ap.]

Hän on mitä todennäköisimmin ollut ihastunut mieheesi ja saattanut jopa jotenkin ilmaista asian sinulle, etkä vain ole ymmärtänyt sitä ja kokee nyt sinun vieneen häneltä miehen tahallisesti. Minusta sinua ei voi syyttää mistään, mutta sitä ihmettelen, ettet ottanut syitä puheeksi silloin kun hän kävi itkemään. Olisi ollut mainio tilaisuus selvittää asia eikä seurailla tilannetta monta vuotta.

Olisi ollut tilaisuus selvittää, kyllä, mutta toisaalta pelkäsin hieman vastausta. Nyt jälkeenpäin olisi todellakin pitänyt kysyä suoraan !

 

[Ap.]

Todennnäköisesti näin.
Kysy suoraan kaveriltasi, mikä mättää.

KYSYIN! Kysyin: "miksi vaikuttaa siltä, että suutuit minulle kun aloin seurustella?" Vastaus oli: "kun salailit asioita" - eli en kertonut heti ensisilmäyksestä lähtien kaikkea tai ILMOITTANUT että no nyt tuntuu että saan vastakaikua tai nyt omat tunteeni siirtyivät seuraavalle asteelle?!

 

["vieras"]

pakko tuossa olla jotain muutakin takana. ei kukan voi suuttua tuollaisesta oli ikisinkku tai ei