ystävän entinen

[niina]

Meillä on ollut tapana että ystävien entiseen ei kosketa, näin ajattelee varmasti moni muukin.
Nyt minulla on kuitenkin ongelma, olen ajautunut suhteeseen erään hyvän ystäväni entisen kanssa. Tästä heidän suhteestaan on kulunut jo yli vuosi, ystäväni asuu uuden miesystävänsä kanssa avoliitossa ja heillä on lapsikin. Hänellä ei ole tunteita entistään kohtaan.
Minä otin itseäni niskasta kiinni ja kerroin ystävälleni uudesta suhteestani. Ystäväni suuttui ja sanoi: valitse, joko minä tai hän.
En haluaisi valita, rakastan ystävääni, mutta välitän kovasti myös miehestä.
Heillä on toki yhteinen, mutta lyhyt menneisyys. Tiedän, että teen väärin ystävälleni, mutta onko hän oikeassa? pitääkö minun valita?
Yritin ehdottaa että olisimme keskustelleet asiasta niin kuin aikuisten kai kuuluukin, mutta ei.
Jos jollain on ollut samankaltainen tilanne niin kertokaa miten selvisitte siitä.
Mielestäni ystäväni ei voi "omia" kaikkia entisiään vain itselleen, asumme pienellä paikkakunnalla ja täällä jokainen on joskus ollut jonkun kanssa.
Ja hänellä on kuitenkin jo uusi ja onnellinen elämä. Onko hänellä oikeutta kieltää sitä minulta?
miten saan ystäväni ymmärtämään ja kuuntelemaan minua?

 

[miten?]

Katsomalla kiltisti Kauniit ja Rohkeat sarjaa. Siinä sarjassa samat ihmiset menevät keskenään monta kertaa naimisiin.

Pienessä yhteisössä elämä on ahdistavaa. Onneksi on sentään netti.

 

[mies]

No eipä ystävältä vaikuta, kun sinua hallitsee.

 

[jaah]

Ystäväsi ei ilmeisesti ole päässyt yli entisestään tai sitten on saanut tältä niin kalseaa kohtelua, että inhoaa tätä jo ennestään niin paljon ettei halua tyyppiä edes välikäsien kautta elämäänsä.

Otapa tuosta selvää. Voithan kysyä ystävältäsi suoraan, että MIKSI se on niin iso asia ja että eikö hän ole jo päässyt yli eksästään...

 

[häh]

Aika sutinaa on ystävä pitänyt, kun vuodessa on saanut uuden miehen, avoliiton ja vauvan!

 

[äkkiä_jotain]

Aika sutinaa on ystävä pitänyt, kun vuodessa on saanut uuden miehen, avoliiton ja vauvan!

Joo-o, kyllä maalla osataan!

 

[X]

Aika sutinaa on ystävä pitänyt, kun vuodessa on saanut uuden miehen, avoliiton ja vauvan!

Yli vuosihan voi olla myös lähes 2v

 

[Sika]

Selvä nakki. Ystäväsi on joutunut dumpatuksi ja käy edelleen pillu märkänä exälleen.
Siitä ei hyvä seuraa, jos yrität saada kimppaa kasaan.

 

[mie]

hankala tilanne. Mielestäni ystäväsi tekee väärin kun pyytää valitsemaan, vaadi ystävältäsi kunnon perusteluja tähän. ja jos tätä miestä oikeasti rakastat, niin tietenkään et häntä tämän takia jätä. Selviää siinä samalla sitten, onko tämä ystäväsi oikea ystävä vai ei.

 

[Naaras]

Aikoinaan ystäväni dumppasi avomiehensä ja alkoi tapailla tämän hyvää kaveria (olivat tapailleet salaa jo aiemminkin, mutta se ei kuulemma ollut pettämistä kun "se ei mennyt sinne"). Lopulta jätti avokin ja alkoi saman tien avoimesti seurustella tän toisen tyypin kanssa.

Minä olin olkapäänä exälle, jonka kanssa olimme ennestään kaverit (ei mitään muuta ennen tätä eroa siis), ja yks kaks siitä kypsyikin enemmän. Tää toisen matkaan lähtenyt ystäväni sai hillittömät raivarit, väitti että he olivat sen _uuden_ kanssa "vain hyviä ystäviä" ja yritti iskeä exäänsä takaisin. Ei onnistunut, joten viljeli juttuja joiden mukaan olen huora, joka on vampannut häneltä miehen ns. käsistä.
No, ihmiset kyllä tiesivät mikä oli homman oikea nimi, joten tää pariskunta hiipui pois koko tuttavapiiristä. Sen koommin ei ole oltu väleissä, mutta eipä ole väliksikään.
Ihmisiä ei voi omistaa, ja henk.koht. olen sitä mieltä, että kun olen kerran jostakusta eronnut, ei minulla ole oikeutta määräillä kenen kanssa hän alkaa seurustella. Exäni ovat hienoja ihmisiä, vaikka olemmekin eronneet, ja ystäväni tietysti mahtavia tyyppejä myös. Jos heistä olisi muodostunut pareja, niin vaikka ehkä olisi vähän sisältä kirpaissut, niin olisin iloinen että niin mukavat tyypit löytää toisensa
Eka exäni tapailikin hyvää ystävääni eromme jälkeen, mutta ei siitä kehittynyt pitkää suhdetta. Nauratti vaan, kun he kovasti yrittivät sitä minulta salata, mutta äkkiä hoksasin missä mennään, ja eihän se minua hiertänyt

 

[MM]

Aika hoitaa, Niina. Ei ihmistä todellakaan voi omia, vaikka on joskus vähän käyttänyt. Lapsellinen reaktio.

Jos teillä on kaverin kanssa hyvä olla, olette tietysti yhdessä. Ystävättäresi ratkaiskoon itse oman mustasukkaisuusongelmansa. Se on sillä lailla, että kun suhde loppuu, palataan vapaille markkinoille ja ystävälläkin on lupa rakastua siihen ihmiseen.

Ymmärtäisin loukkaantumisen, jos ystäväsi olisi edelleen itse rakastunut kaveriin eikä hänellä olisi omaa elämää, mutta niinhän ei ole.

- No, näitä omistajatyyppejä on eri asioihin. Itse olin lomalla yhden ystäväni kanssa ja olimme ostoksilla. Hän löysi yhden kivan asun, mutta ei sitten sitä ottanutkaan vaan laittoi takaisin koriin. Otin sen sieltä ja sanoin, että tämä sopisi hyvin minulle, taidan ottaa sen, koska sinä et halua. Hän kielsi, kysyin, että haluatko sen kuitenkin itse. Ei halunnut. Kun menin maksamaan ostokseni, hän häipyi, mutta koska rahat olivat minulla, joutui tulemaan takaisin luokseni. Murjotti sitten koko loppuloman 3 pv siitä, että ostin tuon asun, koska hän sen löysi!

Hän "löysi" tuon kaverin, ei halunnut itse, mutta ei halua antaa sitä sinullekaan, vaan tulee kateelliseksi ja mustankipeäksi. Pikkulasten käytöstä.

 

[?]

Ristiin rastiin suhteet ovat kammottavia. Ei voi varmasti tietää, mitä kukin on sanonut tai tehnyt toisen eteen tai pään menoksi. Tilanteet ja jutut kun ei aina ole miltä näyttää, tai mitä halutaan kertoa. Totuutta on joskus tosi vaikea tietää, ja kuitenkin pitäisi luottaa ja uskoa näitä eri osapuolia. Vanhat tunteetkin vielä näyttäytyvät ja sotkevat astelmaa.

Jos ystäväsi esim. vihaisi ex-miestään, niin miten voisit sietää sitä, että ystäväsi vihaisi _sinun_ miestäsi, joka sattuukin olemaan sama ihminen? Tai päinvastoin, sietäisitkö, että ystäväsi ja miehesi välillä olisi edelleen rakkauden tunteita ja välittämistä. Kyllä tällaiset suhteet ovat yleensä tuhoon tumittuja, ellei aika vuosien myötä tee tilannetta täysin neutraaliksi ja anna unohdukselle sijaa.

Eikö muuten vieläkään ole opittu Kauniista ja Rohkeista, miten paljon vihaa, katkeruutta ja kateutta tällaisiin ihmissuhdesotkuihin liittyy! Nuo tunteethan päihittävät selvästi kaiken myönteisyyden ja rakkauden. Aitoa romantiikkaa saa etsiä juonittelun ja kieroilun lomasta.

Onkohan tällaisissa tilanteissa muuten kukaan oikeasti kenenkään Ystävä?

 

[läh läh]

Mun entinen sanoi "mä rupeen seukkaan sun siskon kaa, ni voidaan sit nix nax aina kun ... ja sisko polo ei tajua mitään.

 

[Onnellinen]

Paras ystäväni jätti ihanan pojan ja alkoi seurustella toisen kanssa. Jonkin ajan kuluttua me löysimme toisemme ja parhaasta ystävästäni tuli entinen...

Jatkosta sen verran, että istuimme ex-ystäväni kanssa samaan aikaan kampaajalla; molemmat vihittiin samassa kirkossa tunnin välein. Ex-ystävä oli jo raskaana, sai pari lasta ja erosi muutaman vuoden kuluttua. Minä olen edelleen naimisisa tämän "ihanan pojan" kanssa, tänä kesänä vietimme hopeahääpäiväämme.

 

[näinkin]

.....juu, ja tuolla länsirannikolla onkin velipojat jotka naivat siskokset, myöhemmin vahtoivan kumppaneitaan ja menivät naimisiin uudelleen..........että sillai...

 

[Not a fucking fuckbuddy]

Jokaisella on oikeus valita ystävänsä ja seurustelukumppaninsa. Jokainen voi (ja on syytäkin) asettaa ehtoja ja vaatimuksia ystävilleen ja seurustelulleen. Jos ei jotain voi hyväksyä, niin sillehän ei voi mitään. Kukaan ei voi sanoa onko jonkun subjektiivinen näkemys oikein tai väärin ja ystäväsi kertoi sinulle miten toimintasi häneen vaikuttaa. Hyväksy se ja toimi oman etusi mukaan.

Olen sitä mieltä, että ystävän entisiin ei sekaannuta ja jos omiin entisiini joku ystäväni sekaantuisi, en usko että voisin enää hänen kanssaan olla ystävä .
Enkä tarkoita, että olisin mustasukkainen tai omistushaluinen tai etten olisi päässyt yli entisistäni (sikäli kun koskaan joskus rakastamastaan ihmisestä täysin yli pääsee, vaan aina se jotain muistoja ja arpia jättää, eikä niitä uusi rakkaus poista tai korvaa), vaan tarkoitan käytännön seikkoja. Erot voivat olla riitaisia tai tapahtua sovussa, mutta ero on ero ja jos tosissaan on alkanut suhdetta rakentamaan, niin aina ero on kova paikka. En halua todellakaan viettää aikaa entisten vaimojeni tai tyttöystävieni kanssa. Jos ystäväni seurustelisi heistä jonkun kanssa, se olisi väistämätöntä.

Seurustelu on aina merkinnyt minulle rakkaussuhdetta, enkä ole koskaan ystäväni kanssa alkanut seurustelemaan ja eron jälkeen en ole ystäväksi jäänyt. Osan kanssa on muodollisen kohteliaat ja ystävälliset välit ja osan kanssa ei minkäänlaisia välejä. Rakkaussuhde voi olla myös ystävyyssuhde, mutta jos rakkaus loppuu, niin loppuu ystävyyskin. Jotkut kertovat, että ovat eron jälkeenkin toistensa parhaita ystäviä. Minusta se on jotenkin pinnallista ja säälittävää ja kertoo vain sen, ettei suhdetta olisi koskaan kannattanut aloittaakkaan, vaan olla vain ystäviä. Jos rakastun ja tunnen intohimoa, niin en rakastu ihmiseen, vaan naiseen. Ystävän sukupuolella ei tietenkään ole väliä, kun mukana ei ole senkaltaista intohimoa.

En tosiaan ymmärrä kuinka voisin kaikista maailman naisista ryhtyä seurustelemaan juuri ystäväni entisen kanssa, ei niin epätoivoinen saa olla. Rakastuminen on myös "tahtotila" ja itseään voi hallita.

 

[ihmettelijä]

Jokaisella on oikeus valita ystävänsä ja seurustelukumppaninsa. Jokainen voi (ja on syytäkin) asettaa ehtoja ja vaatimuksia ystävilleen ja seurustelulleen. Jos ei jotain voi hyväksyä, niin sillehän ei voi mitään. Kukaan ei voi sanoa onko jonkun subjektiivinen näkemys oikein tai väärin ja ystäväsi kertoi sinulle miten toimintasi häneen vaikuttaa. Hyväksy se ja toimi oman etusi mukaan.

Olen sitä mieltä, että ystävän entisiin ei sekaannuta ja jos omiin entisiini joku ystäväni sekaantuisi, en usko että voisin enää hänen kanssaan olla ystävä .
Enkä tarkoita, että olisin mustasukkainen tai omistushaluinen tai etten olisi päässyt yli entisistäni (sikäli kun koskaan joskus rakastamastaan ihmisestä täysin yli pääsee, vaan aina se jotain muistoja ja arpia jättää, eikä niitä uusi rakkaus poista tai korvaa), vaan tarkoitan käytännön seikkoja. Erot voivat olla riitaisia tai tapahtua sovussa, mutta ero on ero ja jos tosissaan on alkanut suhdetta rakentamaan, niin aina ero on kova paikka. En halua todellakaan viettää aikaa entisten vaimojeni tai tyttöystävieni kanssa. Jos ystäväni seurustelisi heistä jonkun kanssa, se olisi väistämätöntä.

Seurustelu on aina merkinnyt minulle rakkaussuhdetta, enkä ole koskaan ystäväni kanssa alkanut seurustelemaan ja eron jälkeen en ole ystäväksi jäänyt. Osan kanssa on muodollisen kohteliaat ja ystävälliset välit ja osan kanssa ei minkäänlaisia välejä. Rakkaussuhde voi olla myös ystävyyssuhde, mutta jos rakkaus loppuu, niin loppuu ystävyyskin. Jotkut kertovat, että ovat eron jälkeenkin toistensa parhaita ystäviä. Minusta se on jotenkin pinnallista ja säälittävää ja kertoo vain sen, ettei suhdetta olisi koskaan kannattanut aloittaakkaan, vaan olla vain ystäviä. Jos rakastun ja tunnen intohimoa, niin en rakastu ihmiseen, vaan naiseen. Ystävän sukupuolella ei tietenkään ole väliä, kun mukana ei ole senkaltaista intohimoa.

En tosiaan ymmärrä kuinka voisin kaikista maailman naisista ryhtyä seurustelemaan juuri ystäväni entisen kanssa, ei niin epätoivoinen saa olla. Rakastuminen on myös "tahtotila" ja itseään voi hallita.

Olipa mielipide. Oletpas erinomainen, kun SINUN ystävyytesi menee muiden seurustelun edelle. Vaikka sinulla olisi vaikeata, niin sinäkö päätät muiden suhteista. Herää pahvi.

 

[Not a fucking fuckbuddy]

"Olipa mielipide. Oletpas erinomainen, kun SINUN ystävyytesi menee muiden seurustelun edelle. Vaikka sinulla olisi vaikeata, niin sinäkö päätät muiden suhteista. Herää pahvi. "

Kylläpäs sinä nyt hermostuit, enkä oikein tiedä mitä kommentillasi tarkoitit. Minä en päätä mitään, ystäväni ja entiseni saavat seurustella keskenään tai vaikka naapurin labradorinnoutajan kanssa ja se on heidän valintansa, mutta mitä se minuun vaikuttaa on minun asiani. Jokainen tekee omat valintansa itselleen parhaalla tavalla.

Minusta seurustelussa ja ystävyydessä on vain tietyt säännöt joita on syytä noudattaa (piste).

Se, että jollakin sisäsiittoisella pienellä paikkakunnalla kaikki olisivat joskus seurustelleet kaikkien kanssa on tietenkin varmaankin ongelma, mutta en oikein usko, että tuokaan totta olisi.

 

[ihmettelijä]

"Olen sitä mieltä, että ystävän entisiin ei sekaannuta ja jos omiin entisiini joku ystäväni sekaantuisi, en usko että voisin enää hänen kanssaan olla ystävä ."

"Minä en päätä mitään, ystäväni ja entiseni saavat seurustella keskenään tai vaikka naapurin labradorinnoutajan kanssa ja se on heidän valintansa, mutta mitä se minuun vaikuttaa on minun asiani. Jokainen tekee omat valintansa itselleen parhaalla tavalla. "

Katkera ainakin tunnut olevan, et oikein pysty sulkemaan historiaa nykyisyydestä, jos ystävä on noin helposti entinen ystävä. Jotain selvittämätöntä sinulla on suhteissasi. Miksi entiset ovat uhkia? Ystäväsi heidän kanssaan seurustelee. Kannattaisi varmaan ottaa soittokierros entisille ja pyytää anteeksi.

 

[Not a fucking fuckbuddy]

Tietenkään minulla ei ole kokemusta tästä alkuperäisestä kuviosta, vaan ainoastaan periaatteet joita minä ja ystäväni olemme ilman erityistä sopimusta tai aivan tiedostamatta noudattaneet. Jotkin asiat ovat vain tabuja. Eikä minun ole tarvinnut vielä ystävää tämän takia hylätä.

Siteeraan nyt vastaukseksi itseäni:
"En halua todellakaan viettää aikaa entisten vaimojeni tai tyttöystävieni kanssa. Jos ystäväni seurustelisi heistä jonkun kanssa, se olisi väistämätöntä. "

"Seurustelu on aina merkinnyt minulle rakkaussuhdetta, enkä ole koskaan ystäväni kanssa alkanut seurustelemaan ja eron jälkeen en ole ystäväksi jäänyt. Osan kanssa on muodollisen kohteliaat ja ystävälliset välit ja osan kanssa ei minkäänlaisia välejä. Rakkaussuhde voi olla myös ystävyyssuhde, mutta jos rakkaus loppuu, niin loppuu ystävyyskin. "

"En tosiaan ymmärrä kuinka voisin kaikista maailman naisista ryhtyä seurustelemaan juuri ystäväni entisen kanssa, ei niin epätoivoinen saa olla. Rakastuminen on myös "tahtotila" ja itseään voi hallita. "

ja sitten sinua:
"Katkera ainakin tunnut olevan, et oikein pysty sulkemaan historiaa nykyisyydestä, jos ystävä on noin helposti entinen ystävä. "

Kukapa rehellisesti voi väittää, että pystyisi sulkemaan historiaa täysin pois nykyisyydestä? Emmeköhän me ole historiamme summa? Opitaan tai ei opita. Katkeruutta en myönnä, mutta minulle ystävyyssuhteen syntymiseen vaikuttavat tekijät ovat täysin erilaiset kuin rakkaussuhteen syntymiseen vaikuttavat tekijät ja erotan ne täysin toisistaan. Näinollen rakastetusta ei tule ystävää, vaan eroaminen tarkoittaa sananmukaista eroamista, niin henkisesti kuin fyysisesti.

"Jotain selvittämätöntä sinulla on suhteissasi. Miksi entiset ovat uhkia? "
Heh heh. Picture this:
Juhannus mökillä. Paikalla Heikki ja Kaija, Matti ja Mervi ja Aatami ja Eeva. Kaikki ovat toistensa entisiä ristiin ja rastiin. Ruokaa, juomaa! ja saunaa, myöhemmin illalla lisää juomaa, syyttelyä,riitelyä ja vanhojen asioiden kaivelemista ja muistelemista. Jännite niin suuri, että sähkömopolla ajaisi viikon.

"Ystäväsi heidän kanssaan seurustelee." ????

"Kannattaisi varmaan ottaa soittokierros entisille ja pyytää anteeksi."
????

 

[MM]

Not a fucking fuckbuddy

Kovin rajoittunutta ja vaikeaa on elämäsi tuolla asenteella!

 

[Elianoora]

Not a fucking fuckbuddy

Olen samoilla linjoilla kanssasi. Mielestäni olisi todella ahdistavaa, jos joku ystävistäni alkaisi seurustelemaan exäni kanssa. Siksipä jouduinkin laittamaan pari vuotta sitten suhteen pariin ystävääni poikki, koskeivat he ymmärtäneet kunnioittaa minun tunteitani ja pysytellä exästäni erossa. He eivät siis olleet oikeasti minun ystäviäni. Ei minulla ole muita tuntemuksia kyseistä exääni kohtaan kuin suuri ärtymys, jonka vuoksi en haluakaan pyöriä hänen kanssaan samoissa pippaloissa tai (pahin skenaario) viettää yhdessä juhannusta saaressa.

 

[Not a fucking fuckbuddy]

Not a fucking fuckbuddy

Kovin rajoittunutta ja vaikeaa on elämäsi tuolla asenteella!

Rajoittunutta?
Haluaisitko perustella tai kertoa miksi näin tunnet?
Vaikeaa?
Asenteeni ei ole millään tavalla vaikeuttanut elämääni. Miksi kuvittelet, että olisi?
Asenteellani?
Haluaisitko kertoa ja perustella omaa asennettasi (joka on selvästi erilainen kuin minulla ja katsot aiheelliseksi arvioida asenteeni vaikutusta minun elämääni) minulle?