Ystävistä

[harmainen]

Tässä ystävänpäivän alla alkaa enemmänki miettiin ystäviä ja ystävyyttä muutenkin.

Itellä ei ystäviä oikeestaan ole, joitakin tuttuja joita tulee nähtyä mutta ei sellasta oikeaa ystävää jolle voisi kertoa kaikki ja kysyä neuvoja jos johonkin niitä tarvitsee. Oon oikeesti kateellinen kaikille niille joilla on ystäviä tai edes kavereita joiden kanssa mennä kahville tai jonka luo mennä kahville, käydä shoppailemassa jne...
Kouluaikaan ystäviä oli mutta kaikki lähti muille paikkakunnilla ja sitte kun ite sain ekan lapsen 21v ni kaikki ystävät kaikkos...alussa pitivät yhteyttä mutta sekin hiipu. jossain vaiheessa yritin itse pitää yhteyttä mutta se tuntu niin turhauttavalta kun se olin aina minä joka otin yhteyttä, ikinä ei kukaan soittanu tai laittanu viestiä ensin. Ajattelin sitten antaa kokonaan olla koska tuntu siltä ettei heitä mun elämäni kiinnostanu.
Aika monet itkutkin on tullu itkettyä tän asian kanssa, olo on vaan niin yksinäinen. Onhan mulla ihana mies ja perhe mutta välillä sitä kaipaa myös muutakin..

 

[Jellicat is having a ball]

:hug: Täällä kohtalotoveri. Onneksi mulla on edes mun siskot, muuten olisin aika yksinäinen.

 

[maisa]

Niin tuttu tunne....

 

[IhanaValo]

Joo,kuulostaa tutulle. Pari kaveria on,joitten kans mesetellään välillä mut niillä on omat kiireensä jne. ja miulla on lapset.

 

[vieras]

mulla taas vähän päin vastoin, mutten valita missään nimessä kun sanon, ettei se näinkään aina helppoa ole... on nimittäin usein huono omatunto kun ei kerkeä kaikkia rakkaita ystäviä tapaamaan
Joskus täytyy ihan miettiä, että miten saa "ajan riittämään" kaikille ..

 

[Marjut]

Mua ihan pelottaa ajatus, että nämä passiiviset ystäväni eivät enää ota mitään yhteyttä, kun minä aion lopettaa sen. Jotenkin tuntuu, että pikku hiljaa taidan jäädä aikas yksin.
MIELUUMMIN kuitenkin sitten yksin kuin anella ystävyyttä...

 

[ap]

Mua ihan pelottaa ajatus, että nämä passiiviset ystäväni eivät enää ota mitään yhteyttä, kun minä aion lopettaa sen. Jotenkin tuntuu, että pikku hiljaa taidan jäädä aikas yksin.
MIELUUMMIN kuitenkin sitten yksin kuin anella ystävyyttä...

Samaa mä mietin ennen kun päätin että lopetan sen yksipuolisen yhteyden pidon.. ja eipä oo heistä kuulunu sitte oikeestaan mitään. Kurjalta tuntu joulunakin kun yksi parhaista ystävistäni (siis jota sellaseks luulin) ei laittanu ees joulukorttia vaikka aina ennen sellanen on tullu. Uuden vuoden viestin laitoin eikä vastausta siihenkään... no antaa olla... parempi kai sitte tosiaan yksin..