Väkivaltainen isä!

[kammo]

Minun isäni on ollut kautta aikojen väkivaltainen: hakkasi äitini aina verille,kunnes äitini otti avioeron ja hankki lähestymiskiellon. Isälläni oli n.vuosi sitten uusi nainen,jota myös hakkasi(nainen lähti myös lätkimään). Isäni ihmettelee mitä hän on muka tehnyt väärin?

On meille lapsillekkin jäänyt omat traumat: usein näimme hänen lyövän äitiämme, ja isä uhkaili tappaa meidät lapset(polttaa elävältä jne.) Eron jälkeen hän ei pitänyt meihin mitään yhteyttä, ja nyt 15 vuoden jälkeen hän haluaa olla "täydellinen isä"(jota hän ei koskaan ollut, ei osallistunut lasten kasvatukseen muuten kuin fyysisillä rangaistuksilla). Hän on jo päättänyt mitä haluaa minusta tulevan "isona"(olen 26-v ja minulla on jo ammatti, josta tykkään),hän on päättänyt että minun pitää mennä opiskelemaan sosiaalialaa (isäni ei tunne minua yhtään,millaista työtä tykkään tehdä,eli ns."miesten hommia"). ...

Minulla on oma perhe, ja sitten tämä isä,joka ei ole ollut osana elämmäni pitkään aikaan,tulee neuvomaan miten lapsiani pitää kasvattaa. Jokakerta kun tapaan isääni,hän kertoo kuinka huonosti olen elämässäni suoriutunut. En jaksaisi enää tavata häntä lainkaan-saan jokakerta kunnon raivokohtauksen kotona tapaamisten jälkeen!

Mitä mieltä te olette, kannattaako minun tavata isääni, jos saan siitä pelkästään pahan mielen(ja ikävät muistot nousee esiin)? ja tämä ei ole mikään feikki, vaan ihka oikea ote elämästäni..

 

[vicy]

Älä nyt hyvä ihminen tapaa sitä enää, jos sulle tulee kerran siitä paha mieli! Ei sun ole mikään pakko sitä tavata!

 

[S]

...itsekin, eli ei kannata.

 

[Pesky Pixie]

Mun mielestä sun ei kannata tavata isääsi lainkaan.

 

[hakattu]

Älä tapaa.
Mun lapsuudenperheessäni oli myös rankkaa väkivaltaa, myös meitä lapsia kohtaan. En ole ollut isäni kanssa tekemisissä sen jälkeen kun täytin 15.
Itselläni on kaksi lasta. Isäni on toisen heistä nähnyt, vahingossa, mutta minkäänlaista suhdetta heillä ei tule koskaan olemaan. Parempi näin.

 

[kammo]

Älä tapaa.
Mun lapsuudenperheessäni oli myös rankkaa väkivaltaa, myös meitä lapsia kohtaan. En ole ollut isäni kanssa tekemisissä sen jälkeen kun täytin 15.
Itselläni on kaksi lasta. Isäni on toisen heistä nähnyt, vahingossa, mutta minkäänlaista suhdetta heillä ei tule koskaan olemaan. Parempi näin.

Meillä varmaan aika tavalla samanlainen tausta.

 

[vieras]

Käsitinkö että sun pitäis hänen mielestään nyt lähteä jotain opiskelemaan? Jos näin on kiertäisin kaukaa koko "isän", hän vain on keksinyt että alkaa hallita nyt sun elämääsi kun muut on lähteny. Joku sairaus tuokin on , pitäisin hänet melkoisen kaukana omasta elämästäni, olisko peräti narsistinen luonne.

 

[maamuska]

Ensin sanot sille miehelle suorat sanat kylmän rauhallisena ja sen jälkeen katkot kaikki yhteydet. Elät omaa elämääs ja nautit lapsistas!

 

[vieras]

Nää on näitä, helvetti että mun nousee karvat pystyyn. Pysy kaukana ! Isä tai ei , joskus vaan on parempi oysyä kaukana, sano muut sitte mitä hyvänsä.

 

[kammo]

Käsitinkö että sun pitäis hänen mielestään nyt lähteä jotain opiskelemaan? Jos näin on kiertäisin kaukaa koko "isän", hän vain on keksinyt että alkaa hallita nyt sun elämääsi kun muut on lähteny. Joku sairaus tuokin on , pitäisin hänet melkoisen kaukana omasta elämästäni, olisko peräti narsistinen luonne.

Hän on sitä mieltä, ettei levyseppänä tytöt pärjää, että kohta saan varmasti potkut töistä(siksi pitäisi kuulemma lähteä opiskelemaan) ...samassa työpaikassa olen ollut jo 3-vuotta ja pelkkää kiitosta saanut työstäni- hän perustelee sillä,että minulla olisi lahjoja parempaan työhön- minulle tämä on unelmatyö! Äitini on kanssani samaa mieltä(hän tuntee minut,kun on minut kasvattanutkin). Mitenköhän kertoa isälle, ilman että saan hullua raivokohtausta että: en lähde opiskelemaan mieliksesi, ja ei,en meinaa enää ikinä tavata sinua!...

 

[kammo]

Käsitinkö että sun pitäis hänen mielestään nyt lähteä jotain opiskelemaan? Jos näin on kiertäisin kaukaa koko "isän", hän vain on keksinyt että alkaa hallita nyt sun elämääsi kun muut on lähteny. Joku sairaus tuokin on , pitäisin hänet melkoisen kaukana omasta elämästäni, olisko peräti narsistinen luonne.

Hän on sitä mieltä, ettei levyseppänä tytöt pärjää, että kohta saan varmasti potkut töistä(siksi pitäisi kuulemma lähteä opiskelemaan) ...samassa työpaikassa olen ollut jo 3-vuotta ja pelkkää kiitosta saanut työstäni- hän perustelee sillä,että minulla olisi lahjoja parempaan työhön- minulle tämä on unelmatyö! Äitini on kanssani samaa mieltä(hän tuntee minut,kun on minut kasvattanutkin). Mitenköhän kertoa isälle, ilman että saan hullua raivokohtausta että: en lähde opiskelemaan mieliksesi, ja ei,en meinaa enää ikinä tavata sinua!...

 

[samaa mielta]

...itsekin, eli ei kannata.

 

[kammo]

...täytyy siis kerätä rohkeutta ja sanoa sille suoraan. Mieheni on tavannut isäni n.3 kertaa, eikä mieheni ole huomannut mitään erikoista(olen kertonut hänelle koko elämäni tarinan), ehkä se johtuu siitä että isäni yrittää olla miehelleni mieliksi

 

[vieras]

Käsitinkö että sun pitäis hänen mielestään nyt lähteä jotain opiskelemaan? Jos näin on kiertäisin kaukaa koko "isän", hän vain on keksinyt että alkaa hallita nyt sun elämääsi kun muut on lähteny. Joku sairaus tuokin on , pitäisin hänet melkoisen kaukana omasta elämästäni, olisko peräti narsistinen luonne.

Hän on sitä mieltä, ettei levyseppänä tytöt pärjää, että kohta saan varmasti potkut töistä(siksi pitäisi kuulemma lähteä opiskelemaan) ...samassa työpaikassa olen ollut jo 3-vuotta ja pelkkää kiitosta saanut työstäni- hän perustelee sillä,että minulla olisi lahjoja parempaan työhön- minulle tämä on unelmatyö! Äitini on kanssani samaa mieltä(hän tuntee minut,kun on minut kasvattanutkin). Mitenköhän kertoa isälle, ilman että saan hullua raivokohtausta että: en lähde opiskelemaan mieliksesi, ja ei,en meinaa enää ikinä tavata sinua!...

No just, tee nyt tosiaan selvä ero sun ja isäs välille, ei kai aikuisen ihmisen edes tarvitse ajatella mitähän isä sanoo, varjelkoon, se on saanu sinut koukkuun jo. Käsitin että monta vuotta mennyt jo ettei yhtään edes välittänyt, sulla on täys oikeus ja velvollisuuskin sanoa että sinä kyllä hoidat omat asiasi.Isäs ei halua kuin manipuloida sinua , saa siitä jotain sairasta mielihyvää. Voi että mun tekee pahaa sun puolestasi.

 

[vieras]

...täytyy siis kerätä rohkeutta ja sanoa sille suoraan. Mieheni on tavannut isäni n.3 kertaa, eikä mieheni ole huomannut mitään erikoista(olen kertonut hänelle koko elämäni tarinan), ehkä se johtuu siitä että isäni yrittää olla miehelleni mieliksi

No, niinhän nämä käyttäytyvät . Paras puoli päällä, mutta onneksi sinä tiedät totuuden.

 

[vieras]

Meillä oli kans aika helvetti kotona. Kotona asuessani se oli lähinnä henkistä laatua, mutta joskus myös silmittömiä selkäsaunoja ja uhkailua sillä. Isäni pahoinpiteli äitiäni sen jälkeen kun muutin kotoa pois ja avioero tuli viimein kun isäni lukitsi äitini ulos viattoman tanssireissun jälkeen.

Eron jälkeen isäni halusi olla "täydellinen" isä, jotta me tyttäret olisimme hänen "puolellaan" ( emme halunneet olla kenenkään puolella tai vastaan). Pitkin ja poikin hän valitti, että kuinka äiti oli jättänyt hänet, eikä hän edes ymmärtänyt puheita omasta osuudestaan asiaan. Hän myös kiemurteli tavallaan perheeseeni ja kun en toiminut hänen vaatimallaan tavalla, hän ikäänkuin hylkäsi minut ( ei vastannut puheluihin tms.). Lopulta tilanne meni niin pahaksi, että sairastuin masennukseen.

Tilanne on nykyään sellainen, että isäni on hienossa virassa ja asuu toisessa kaupungissa, enkä aktiivisesti pidä yhteyttä isääni. Isäni soittelee, kun hän ajaa ohitsemme naisystävänsä luota matkalla kotiinsa. Jos hänestä ei kuuluu useampaan viikkoon, saatan soittaa ja kysäistä kuulumisia. Isäni ei osallistu lasten syntymäpäiville, lähettää kenties kortin ja rahaa (jos muistaa). Annan isäni elää omanlaistaan elämää, enkä puutu, mutta en myöskään anna puuttua enää meidän elämäämme!

 

[kammo]

Mutta on siitä huonosta isästä ollut yksi hyvä seuraamus: olin todella tarkka ja valitessani kunnollisen miehen...on siitä minun sitoutumiskammosta ollut jotain hyötyä ja varmasti niistä terapia-käynneistakin-kiitos isäni,en saanut vaimonhakkaajaa. mutta tosiaan- kirjoitan paperille valmiiksi vuorosanat,jotta pystyn viemään homman kunnialla loppuun asti...

 

[kammo]

...täytyy siis kerätä rohkeutta ja sanoa sille suoraan. Mieheni on tavannut isäni n.3 kertaa, eikä mieheni ole huomannut mitään erikoista(olen kertonut hänelle koko elämäni tarinan), ehkä se johtuu siitä että isäni yrittää olla miehelleni mieliksi

No, niinhän nämä käyttäytyvät . Paras puoli päällä, mutta onneksi sinä tiedät totuuden.

Ja hän saa minulle myös aikaiseksi huonon omantunnon: kun hänellä ei ole yhtään kaveria/ystävää, ja lapset ovat ainoita mitä hänellä on...

 

[vieras]

...täytyy siis kerätä rohkeutta ja sanoa sille suoraan. Mieheni on tavannut isäni n.3 kertaa, eikä mieheni ole huomannut mitään erikoista(olen kertonut hänelle koko elämäni tarinan), ehkä se johtuu siitä että isäni yrittää olla miehelleni mieliksi

No, niinhän nämä käyttäytyvät . Paras puoli päällä, mutta onneksi sinä tiedät totuuden.

Ja hän saa minulle myös aikaiseksi huonon omantunnon: kun hänellä ei ole yhtään kaveria/ystävää, ja lapset ovat ainoita mitä hänellä on...

Sehän se on se keino pitää sinut otteessaan!

 

[kammo]

...täytyy siis kerätä rohkeutta ja sanoa sille suoraan. Mieheni on tavannut isäni n.3 kertaa, eikä mieheni ole huomannut mitään erikoista(olen kertonut hänelle koko elämäni tarinan), ehkä se johtuu siitä että isäni yrittää olla miehelleni mieliksi

No, niinhän nämä käyttäytyvät . Paras puoli päällä, mutta onneksi sinä tiedät totuuden.

Ja hän saa minulle myös aikaiseksi huonon omantunnon: kun hänellä ei ole yhtään kaveria/ystävää, ja lapset ovat ainoita mitä hänellä on...

Sehän se on se keino pitää sinut otteessaan!

Joskus sitä itse on sokea huomatakseen

 

[Ymmärtäjä.]

Minun isäni on ollut kautta aikojen väkivaltainen: hakkasi äitini aina verille,kunnes äitini otti avioeron ja hankki lähestymiskiellon. Isälläni oli n.vuosi sitten uusi nainen,jota myös hakkasi(nainen lähti myös lätkimään). Isäni ihmettelee mitä hän on muka tehnyt väärin?

On meille lapsillekkin jäänyt omat traumat: usein näimme hänen lyövän äitiämme, ja isä uhkaili tappaa meidät lapset(polttaa elävältä jne.) Eron jälkeen hän ei pitänyt meihin mitään yhteyttä, ja nyt 15 vuoden jälkeen hän haluaa olla "täydellinen isä"(jota hän ei koskaan ollut, ei osallistunut lasten kasvatukseen muuten kuin fyysisillä rangaistuksilla). Hän on jo päättänyt mitä haluaa minusta tulevan "isona"(olen 26-v ja minulla on jo ammatti, josta tykkään),hän on päättänyt että minun pitää mennä opiskelemaan sosiaalialaa (isäni ei tunne minua yhtään,millaista työtä tykkään tehdä,eli ns."miesten hommia"). ...

Minulla on oma perhe, ja sitten tämä isä,joka ei ole ollut osana elämmäni pitkään aikaan,tulee neuvomaan miten lapsiani pitää kasvattaa. Jokakerta kun tapaan isääni,hän kertoo kuinka huonosti olen elämässäni suoriutunut. En jaksaisi enää tavata häntä lainkaan-saan jokakerta kunnon raivokohtauksen kotona tapaamisten jälkeen!

Mitä mieltä te olette, kannattaako minun tavata isääni, jos saan siitä pelkästään pahan mielen(ja ikävät muistot nousee esiin)? ja tämä ei ole mikään feikki, vaan ihka oikea ote elämästäni..

Älä hyvä ihminen sitö tee jos siitä tulee huono miele. Ymmärrän hyvin.

 

[mie]

En tapaisi. Itse en tapaa omaa isääni enää. Ihminen ei muutu, ei kannata odottaa muuta. Ja herkällä hetkellä ne pahat sanat tulee mieleen, usko pois.

 

[Markku Tuira]

Minun isäni on ollut kautta aikojen väkivaltainen: hakkasi äitini aina verille,kunnes äitini otti avioeron ja hankki lähestymiskiellon. Isälläni oli n.vuosi sitten uusi nainen,jota myös hakkasi(nainen lähti myös lätkimään). Isäni ihmettelee mitä hän on muka tehnyt väärin?

On meille lapsillekkin jäänyt omat traumat: usein näimme hänen lyövän äitiämme, ja isä uhkaili tappaa meidät lapset(polttaa elävältä jne.) Eron jälkeen hän ei pitänyt meihin mitään yhteyttä, ja nyt 15 vuoden jälkeen hän haluaa olla "täydellinen isä"(jota hän ei koskaan ollut, ei osallistunut lasten kasvatukseen muuten kuin fyysisillä rangaistuksilla). Hän on jo päättänyt mitä haluaa minusta tulevan "isona"(olen 26-v ja minulla on jo ammatti, josta tykkään),hän on päättänyt että minun pitää mennä opiskelemaan sosiaalialaa (isäni ei tunne minua yhtään,millaista työtä tykkään tehdä,eli ns."miesten hommia"). ...

Minulla on oma perhe, ja sitten tämä isä,joka ei ole ollut osana elämmäni pitkään aikaan,tulee neuvomaan miten lapsiani pitää kasvattaa. Jokakerta kun tapaan isääni,hän kertoo kuinka huonosti olen elämässäni suoriutunut. En jaksaisi enää tavata häntä lainkaan-saan jokakerta kunnon raivokohtauksen kotona tapaamisten jälkeen!

Mitä mieltä te olette, kannattaako minun tavata isääni, jos saan siitä pelkästään pahan mielen(ja ikävät muistot nousee esiin)? ja tämä ei ole mikään feikki, vaan ihka oikea ote elämästäni..

Ei kannata tavata tälläistä isää,ollenkaan,pyyhi pois koko väkivaltainen ihminen elämästäsi ja tee sille lähestymiskielto,niin ainakin oppii sitten elämään kunnolla,jos ei usko niin rautoihin tuollainen joutais!!