Pitääkö pariskunnilla yhteiset mielenkiinnon kohteet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja shihtzu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

shihtzu

Vieras
Nyt selvisi yksi asia mikä miehen mieltä painaa, nimittäin se, että meillä on ihan erilaiset harrastukset. Mulla on koirat ja miehellä jenkkiautot. Ennen lasta kuljin miehen mukana noissa jenkkiautotapatumissa, jos vain työt antoi periksi, mutta lapsen myötä ne on jääneet, koska ne on aina enemmän ja vähemmän ryyppäysreissuja ja ei tuota lasta nyt aina voi hoitoon laittaa, tai en minä ainakaan voi. Miehen kaverit kulkee puolisoiden kanssa ja minä siis loistan nykyään oikeastaan aina poissaololla.
No siinä on sekin, että ei minua kiinnosta edes se älytön ryyppääminen ja rellestäminen ja sitten tunne itseni siinä joukossa ulkopuoliseksi, kun olen melkein selvinpäin.

No mun harratus on sitten koirat ja koiranäyttelyt, joita on noin 10 vuodessa, voi olla vähempikin, en nyt sentään joka viikonloppu ole menossa. Miestä taas ei saa näyttelyihin kirveelläkään, on pari kertaa joskus alkuaikoina käynyt, mutta sen mielestä se on ihan älytöntä touhua ja sitä ei sinne kiinnosta lähteä, olen kyllä jokusen kerran pyytänyt.

Tää nyt on sitten elämää suurempi ongelma miehen mielestä, minusta taas ei pitäisi olla ongelma ollenkaan.
 
mielestäni tasapainoisessa suhteessa on sekä omia että yhteisiä harrastuksia. jos yhteisiä kiinnostuksen aiheita ei ole ollenkaan, paitsi lapset, niin voipi miettiä suhteen tilaa. minusta mieheni on parasta vapaa-ajan seuraa ja meillä on kivoja yhteisiä ja omia harrasteita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heinekeeni:
Jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Miksette keksi vielä kolmatta yhteistä harrastusta?

No kun ei sitä kiinnosta mikään muu, sillä on vain työ ja autot ja se työkin on autoihin viittavaa.
Useamman kerran olen sille sanonut, että voitaisiin käydä vaikka yhdessä pelaamassa sulkapalloa tai jotain muuta, mutta ei se oo sopinut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja shihtzu:
Alkuperäinen kirjoittaja Huspati Huta:
Puuttuuko otsikosta sana olla?

puuttuu

Okei, varmistin, että ymmärrän kysymyksen oikein. :)

Minun mielestäni ei pidä olla, mutta alussa usein on ihan siitä symbioosivaiheesta johtuen, halutaan olla yhdessä ja mennään toisen mukaan vaikkei asia itseä niin kiinnostaisikaan. Onhan sitä voitu tavata toki jonkun harrastuksen parissa, mutta se voi lakata myöhemmin toista kiinnostamasta.

Minusta on ihan hyväkin, että on omia harrastuksia kohtuumäärä, ei sitä että joka ilta viikossa on pois kotoa tunteja tai reissaa koko ajan yksin tms. Mutta järkimäärä. :)
 
Mulla on koirat ja miehellä punttisali. Mä tosin olen myös aikoinani salilla käynyt ja mies tykkää koirista, eli sikäli menee ihan hyvin.

Mutta jos en saliharrastuksesta mitään tajuaisi eikä oma koiraharrastukseni veisi niin paljon aikaa, niin en ehkä purematta nielisi sitä, miten paljon mies salilla aikaansa viettää. Sama pätee myös toisinpäin.

Mielenkiinnonkohteiden ei pidä siis olla samoja, mutta ymmärrystä pitää riittää.

*muoks vielä: ei mua saa kyllä salille raijattua katsomaan miehen treenejä, joskaan mieskään ei tule katsomaan kisojani ellen pakota :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Mulla on koirat ja miehellä punttisali. Mä tosin olen myös aikoinani salilla käynyt ja mies tykkää koirista, eli sikäli menee ihan hyvin.

Mutta jos en saliharrastuksesta mitään tajuaisi eikä oma koiraharrastukseni veisi niin paljon aikaa, niin en ehkä purematta nielisi sitä, miten paljon mies salilla aikaansa viettää. Sama pätee myös toisinpäin.

Mielenkiinnonkohteiden ei pidä siis olla samoja, mutta ymmärrystä pitää riittää.

*muoks vielä: ei mua saa kyllä salille raijattua katsomaan miehen treenejä, joskaan mieskään ei tule katsomaan kisojani ellen pakota :laugh:

No minunkin tapauksessa minä olen miehen seurassa kulkenut ja tiedän, että autojen parissa voi aikaa vierähtää, enkä ole siitä edes narissut, hyvä vaan että rassaa niitä, tosin en minä aina sitä ymmärrä, että tuon harrastuksen varjolla pitää vetää pää täyteen, aina kun on jokin tapahtuma. Esim. American Car-showhun voisin nykyäänkin lähteä, mutta lähtisin mielelläni niin, että lapsikin lähtisi mukaan, sille se oli aikamoinen elämys, mutta kun miehelle ne on ryyppäysreissuja, joista ei edes aina kaikkea muisteta.

Mies on myös kuitenkin käynyt jokusessa näyttelyssä, joten tietää millaista se on ja minuun tutustuessa olen tehnyt selväksi, että koirat ja näyttelyt on iso osa mun elämää, mä olen koko elämäni elänyt koirien keskellä ja nuorempana tuli käytyä enemmänkin näyttelyssä kuin nykyään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja m:
Eikö koiria tai jenkkejä voi käydä katsomassa koko perheen voimin?

minusta voisi, mutta mies ei suostu näyttelyyn lähtemään, lapsi mulla on melkein aina mukana ja enhän minä voi tuon lapsen kanssa lähteä jenkkejä katsomaan, kun ne on ryyppäysreissuja, ei sinne lasta voi mukaan ottaa, miehen mielestä lapsi pitäisi laittaa silloin hoitoon ja itseäni ei se älytön ryyppääminen enää kiinnosta, joskus se oli hauskaa, mutta aika on jo ajanut ohi.
 
Meillä on vain yksi yhteinen mielenkiinnon kohde, mutta sitä on todella hankala toteuttaa: moottoripyörät. Aina pitää olla lapselle hoitaja että päästään kaksistaan ajelulle, minä siis kyydissä.

Muita harrastuksia miehellä on rullaluistelu ja lumilautailu. Minä taas olen enemmän askarteluihmisiä ja kotona puuhastelija.
 
Alkuperäinen kirjoittaja m:
Kyllä meillä lapset mukana aika lailla joka paikassa - alkoholinkäyttö on osa normaalia elämää, miksi sitä pitäisi erityisesti piilotella?

No ei meilläkään alkoholinkäyttöä piilotella, mutta et kai sinäkään ottaisi lasta mukaan autoon, jossa muut on ihan räkä poskella ja polttavat tupakkaa. Se juominen kun aloitetaan jo ennen kuin auto starttaa matkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja m:
Ei ne tutukaan taida alkaa polttamaan autossa kun lapsi kyydissä:)

No ne luultavast ei edes huolisi lasta kyytiin. Tosin mulla ei edes ole ajokorttia, että mies joutuisi silloin lähtemään kuskiksi ja sitä se ei halua.
 
Meillä miehen kanssa se yhteistä harrastukseen liittyen että hän pelaa lentopalloa ja minä sen seuran lentopallojaoston puheenjohtaja.
Muuten ei yhteisiä harrastuksia ole.Eikä tuo meitä haittaa.
 
Nyt selvisi yksi asia mikä miehen mieltä painaa, nimittäin se, että meillä on ihan erilaiset harrastukset. Mulla on koirat ja miehellä jenkkiautot. Ennen lasta kuljin miehen mukana noissa jenkkiautotapatumissa, jos vain työt antoi periksi, mutta lapsen myötä ne on jääneet, koska ne on aina enemmän ja vähemmän ryyppäysreissuja ja ei tuota lasta nyt aina voi hoitoon laittaa, tai en minä ainakaan voi. Miehen kaverit kulkee puolisoiden kanssa ja minä siis loistan nykyään oikeastaan aina poissaololla.
No siinä on sekin, että ei minua kiinnosta edes se älytön ryyppääminen ja rellestäminen ja sitten tunne itseni siinä joukossa ulkopuoliseksi, kun olen melkein selvinpäin.

No mun harratus on sitten koirat ja koiranäyttelyt, joita on noin 10 vuodessa, voi olla vähempikin, en nyt sentään joka viikonloppu ole menossa. Miestä taas ei saa näyttelyihin kirveelläkään, on pari kertaa joskus alkuaikoina käynyt, mutta sen mielestä se on ihan älytöntä touhua ja sitä ei sinne kiinnosta lähteä, olen kyllä jokusen kerran pyytänyt.

Tää nyt on sitten elämää suurempi ongelma miehen mielestä, minusta taas ei pitäisi olla ongelma ollenkaan.
 
Tulisin hulluksi, jos pitäisi miehen kanssa taapertaa peräkanaa joka paikkaan ja elää kaiken aikaa yhteistä elämää. Yöks!

Lähdin parisuhteeseen ihan sillä ajatuksella, että meitä yhdistää se ettei meitä yhdistä mikään harrastus.

Meistä on kiva matkustaa yhdessä. Parisuhteemme kukoistaa silloin, koska olemme samaa mieltä millaista matkustamisen pitäisi olla. Tai jos teemme remppaa, niin toimimme silloin hyvin yhteen.

Mielestäni on aika kehittymätöntäkin, jos puoliso ei osaa olla yksin ja kehittää omaa tekemistä. Jos siitä ei ole haittaa perheelle, niin anti mennä. Vaikka ryyppäämään, kunhan tulee vasta sitten kotiin kun on kunnossa.
 
Kai se riippuu monesta asiasta.

Jokaiselle parisuhteelle tekee hyvää se että viettää aikaa yhdessä. Mut se, viettääkö sen kahdestaan tai kahdestaan harrastuksen parissa tai harrastuksessa missä on muitakin ihmisisä paikalla, riippuu sit luonteista ja elämäntilanteesta ja vaikka mistä.

Mut jos aapeen mies haluaa aapeen kanssa yhteisen harrastuksen niin hänetä varmasti pitää. Kannattanee hankkia moinen.
 
Itte tykkään että molemmilla on omia harrastuksia mut olisi kiva jos olis jotain yhteistäkin..jos ei mielenkiinnon kohteet kohtaa millään lailla niin aika hankalaks mie sen näkisin.
 

Yhteistyössä