Mä en ole ikuisuuksiin valittanut teille mun parisuhteesta mut nyt alkaa ketuttamaan...

[Freiya]

Eli kaikki on joo periaattees ok, mut mä vaan tukehdun romantiikan ja aikuisten oman ajan puutteeseen. Ja vaikka oon koittanut tolle miehelle sanoa ja kertoa et mulla lahoo kohta pää ni se vaan valittelee et voi kun ei hän osaa mitään romanttisia juttuja tms, ja mä oon koittanu rohkaista et kattois vaikka netistä tai kysyis kavereiltaan mut ei mikään kelpaa. Ja nyt sit mulla on jo niin paha olla et mikään leffan kattominen kahdestaan kun lapset nukkuu-tyylinen ratkaisu ei enää toimi V**** mua ottaa päähän.


Sori että valitan taas mut pakko saada tää paska tunne purettua jonnekin.

 

[Sangria]

meillä ihan sama tilanne mä niin kaipaan yhdessä oloa joskus ilman lapsia, mutta ei niin ei. ei sitä kiinnosta.

 

[Niinpäti]

Sellaisia me äijät ollaan, meidän tyylinä täällä Suomenmaassa on enemmän näyttää teoilla tuota rakkautta. Me olemme aika huonoja tossa romantiikka osastolla, taitaa olla enemmän ja vähemmän kulttuurikysymys.
Kyllä minä ainakin itse tunnistan tuon ongelman ja olen yrittänyt parantaa tapoja

 

[hsl]

Tuo on niiin tuttua. Samaa oon toitottanut omalle mihehellenikin, mut ei auta. Ei vaikka rautalangasta vääntäis, että haluan tällaisen illan siellä ja siellä jne. Ei auta vihjailut, eikä mitkään.

Oisko jollakin jotain kurssia noille miehille, et oppis ajattelemaan asioita myös meidän naisten kannalta ja että mitä me välillä tarvittaisiin...?

 

[Sangria]

Sellaisia me äijät ollaan, meidän tyylinä täällä Suomenmaassa on enemmän näyttää teoilla tuota rakkautta. Me olemme aika huonoja tossa romantiikka osastolla, taitaa olla enemmän ja vähemmän kulttuurikysymys.
Kyllä minä ainakin itse tunnistan tuon ongelman ja olen yrittänyt parantaa tapoja

mun mies ei ole edes suomalainen, ei läheltäkään.

 

[Niinpäti]

mun mies ei ole edes suomalainen, ei läheltäkään.

Okei muutkin osaa olla tuossa huonoja, en tiedä lohduttaako se ketään

 

["vieras"]

Tiedän tunteen. Kaiken huippu oli eilen illalla. Oli mun synttäripäivä. Ite päivän kipeänä tapellu lasten kans. Mies ei muistanu koko synttäreitä, en ois muuta ollu vailla kuin halauksen ja onnittelut.
Lopulta päästiin sänkyyn asti. Mies makaa selällään siinä asennossa et toivois mun hierovan paineita vähemmäksi. Menin vain vieree ja vedin peiton molempien päälle. Olin oikeasti kipeä ja poikki.
Jotain siinä juteltiin ja sit oltiin jo hiljaa vähän aikaa kun sanoin et halaa edes mua. Niin mies ei edes vaivaudu kääntymään ja halaamaan.

 

[Freiya]

Tuo on niiin tuttua. Samaa oon toitottanut omalle mihehellenikin, mut ei auta. Ei vaikka rautalangasta vääntäis, että haluan tällaisen illan siellä ja siellä jne. Ei auta vihjailut, eikä mitkään.

Oisko jollakin jotain kurssia noille miehille, et oppis ajattelemaan asioita myös meidän naisten kannalta ja että mitä me välillä tarvittaisiin...?

Mikään ei vaan toimi!!!! Ja mun mies vielä väittää että haluais järjestää just sellaisen illan ku olen kirjallisissa minuuttisuunnitelmissa pyytänyt, mut ei kuulemma vaan osaa!!!! Eikä se tänäänkään oo edes kysynyt äitiään lapsenvahdiks (ainoa mahdollinen yönylivahti)... Vitja millaisen miehen kanssa oon menny naimisiin...

 

[Freiya]

Vit*t laihiksesta, tänään mä mässään... Mulla on tuolla suklaamuroja, kaakaota, 4 pakettia keksejä ja muffinseja...

 

[Niinpäti]

Mikään ei vaan toimi!!!! Ja mun mies vielä väittää että haluais järjestää just sellaisen illan ku olen kirjallisissa minuuttisuunnitelmissa pyytänyt, mut ei kuulemma vaan osaa!!!! Eikä se tänäänkään oo edes kysynyt äitiään lapsenvahdiks (ainoa mahdollinen yönylivahti)... Vitja millaisen miehen kanssa oon menny naimisiin...

Olet mennyt nimenomaan miehen kanssa naimisiin, etkä naisen, kuulostaa niin tutulta teikäläisen avautuminen. Tuollasii me ollaan

 

[Freiya]

Olet mennyt nimenomaan miehen kanssa naimisiin, etkä naisen, kuulostaa niin tutulta teikäläisen avautuminen. Tuollasii me ollaan

No ennen naimisiin menoa romantiikkaa riitti ja hän oli kovaki supliikkimies mut ei enää. Eli mut on huijattu naimisiin.

 

[no]

kai se ny muuten osoittaa välittämistä ja rakkautta? halaamalla, pussaamalla jne.?

 

[Niinpäti]

No ennen naimisiin menoa romantiikkaa riitti ja hän oli kovaki supliikkimies mut ei enää. Eli mut on huijattu naimisiin.

Kauan seurustelitte ennen naimisiin menoa? Minä olen ainakin samanlainen ihminen aina, sanotaanko näin että elämässä voi tulla vaiheita jossa ei mene niin lujaa, mutta perusasenne ja luonne aina sama.

 

["vieras"]

Mikset sä järjestäis sitä romanttista iltaa ja pyytäis sitä äitiä kattomaan lapsia?
Mä olen oppinut sen että mun miehestä ei romanttista tule vaikka haluisin. Se osoittaa mulle rakkautensa tulemalla joka ikinen päivä töistä kotiin ja tuomalla ruokarahat kaksi kertaa kuussa. Lisäksi se auttaa mua kodin askareissa ja kuskaa mua sinne minne haluan mennä. Ottaa huomioon asiassa kuin asiassa.

Kannattaa oikeesti olla tyytyväinen siihen että sulla on se mies siinä ja ei kannata väkisin alkaa sitä muuttamaan. Ymmärrän kyllä tunteesi. Totta puhuen, en tunne yhtään sellaista miestä joka sopisi sun toiveisiin. Tai edes lähelle.

 

[Mrs Shillelagh]

Mies osoittaa rakkauttaan uskollisuudella. Jos ei nainen tyydy siihen, niin kannattaa hankkia eri tarkoituksiin eri mies. Niinhän monet miehetkin tekee...

 

[Freiya]

Kyllä huomaa et tää asia vaivaa, huusin mun miehelle just pää punaisena kun se ei ollutkaan laittanut mun lempiohjelmaa nauhotukseen :ashamed:

 

[hsl]

Sellanen mutkin huomioon ottava mies ois kyllä aika kiva... sellasen kun sais. Aikoinaan tuo olikin sellainen, mut eipä oo enää ei...

Nytkin sanoi vain, että sano mitä hänen pitäs tehdä, niin hän tekee. Ja montakohan kertaa oon senkin sanonu, mut ei toimi!!! Muistaa ja tekee vaan omat asiansa.

 

[Mrs Shillelagh]

Kyllä huomaa et tää asia vaivaa, huusin mun miehelle just pää punaisena kun se ei ollutkaan laittanut mun lempiohjelmaa nauhotukseen :ashamed:

Ehkä sun olisikin hyvä katsella niitä ohjelmia vähemmän, niin kestäisit arkeakin paremmin.

 

[Freiya]

Kauan seurustelitte ennen naimisiin menoa? Minä olen ainakin samanlainen ihminen aina, sanotaanko näin että elämässä voi tulla vaiheita jossa ei mene niin lujaa, mutta perusasenne ja luonne aina sama.

Vähän päälle kaks vuotta...

 

["vaimoke"]

Kyllä huomaa et tää asia vaivaa, huusin mun miehelle just pää punaisena kun se ei ollutkaan laittanut mun lempiohjelmaa nauhotukseen :ashamed:

yritätkö muokata miehestäsi jotain romaanikirjan adonista joka väsäilee sinulle romanttisia illallisia ja kun hän ei ymmärrä sitä tai osaa tehdä olet jopa kirjoittanut minuuttiaikataulun sitä varten......aika säälittävää!! Mitä jos yrittäisit löytää siitä miehestäsi niitä ihania puolia ja vaikka järjestää ensin hänelle jotain kivaa jos hän sitten rohkaistuisi itsekin. Enpä itsekään uskaltaisi edes yrittää jos odotukset ovat jo valmiiksi noin korkealentoiset...pikkasen realismia ystäväni, ei tämä elämä mitään pilvillä liitoa ole romantiikassa leijuen vaan ihan raakaa peruselämää pienine huippuhetkineen.

 

[sggs]

Ämmämäistä touhua.

 

[Freiya]

[QUOTE="vaimoke";21955299]yritätkö muokata miehestäsi jotain romaanikirjan adonista joka väsäilee sinulle romanttisia illallisia ja kun hän ei ymmärrä sitä tai osaa tehdä olet jopa kirjoittanut minuuttiaikataulun sitä varten......aika säälittävää!! Mitä jos yrittäisit löytää siitä miehestäsi niitä ihania puolia ja vaikka järjestää ensin hänelle jotain kivaa jos hän sitten rohkaistuisi itsekin. Enpä itsekään uskaltaisi edes yrittää jos odotukset ovat jo valmiiksi noin korkealentoiset...pikkasen realismia ystäväni, ei tämä elämä mitään pilvillä liitoa ole romantiikassa leijuen vaan ihan raakaa peruselämää pienine huippuhetkineen.[/QUOTE]

En mä yritä muokata mun miehestä yhtään mitään, mut kun kaikkea on jo kokeiltu. Mä oon järjestänyt jotain, oon toivonut häneltä jotain pientä romantiikkaa ja sitten ollaan koitettu niitä minuuttiaikatauluja, eikä mikään onnistu.
Ja tässä nyt ollaan oltu jo monta kuukautta ilman mikään sortin romantiikkaa niin alkaa mun voimavarat loppua. Ihan sama asia kuin kieltäisin häneltä seksin.

 

[as if]

Vähän sama ongelma mutta niin kai se on lähes kaikilla pienten lasten vanhemmilla
Meillä tilannetta pahentaa vielä se että mies menee aina aamuyöstä töihin ja vetäytyy viikolla nukkumaan yleensä samaan aikaan kuin lapset.
Me ollaan käyty kerran-pari vuodessa jossain toisessa kaupungissa katsomassa jotain keikkaa tai viimeksi esim. stand-uppia, sit käydään syömässä ja hotelliin yöksi. Kaksi kertaa ollaan päästy jopa viikoksi kahdestaan etelään... Sit taas jaksaa arkea :heart:

 

["vieras"]

Toisen huomioiminen ja se, etä esimerkiksi järkkäilee jotain juttuja, josta se tykkää, on nimenomaan TEKOJA! Etkö ole muka huomannut? Kyllä mun mies ainakin tuon tietää ja tajuaa.
Jos vaan olla möllöttää ja korkeintaan sanoo että juu juu kyllä mää sua rakastan, nimenomaan ne teot puuttuu.

 

["vieras"]

Saanko udella, että mikä ihmeen minuuttiaikataulu? Onks se joku parisuhde juttu? Mulle ihan uus termi..