Olen huomannut, että (hyvä ihminen-huono ihminen)

[vek]

monet ajattelevat, että ihminen on hyvä, jos kohtelee jotain ihmistä hyvin.

Minusta asia menee niin, että ihminen on tasan niin hyvä, kuin kohtelee sitä, ketä kohtelee huonoiten.

esim. eilinen ketju nimeltä "miksi miehet eivät käytä päätään kun tekevät lapsia". Siinä ketjussa moni esim. keittiönoita totesi, että mies on hyvä ihminen, jos kohtelee hyvin vaikka muita lapsia kuin sitä ensimmäistä, jonka äidin kanssa ei ole naimisissa. Eli mies voi olla kuin häntä ei ole olemassakaan, mutta on kunnollinen isä muille.

Minä olen taas sitä mieltä, että tuollainen ihminen on automaattisesti huono ihminen. Esim. jos on isovanhemmat olemassa, eivät kuolleet, mutta ovat kuin lapsia ei olisi olemassakaan, tämä aiheuttaa lasten psyykelle pahempaa kuin että isovanhemmat olisivat kuolleet. Ja varmasti kipu on pahempaa, jos on isä, joka ei ole edes tunnustanut lastaan.

Tai moni perhe on kiva niille omille ystäväperheille, ja ollaan höveliä ja anteliasta ja ystävällistä, mutta jotain toista, ei niin silmäätekevää perhettä, kohdellaan huonosti, jolla ei nii paljon ystäviä tai vaikutusvaltaa.

Minusta siis ihminen on tasan niin huono ihminen, kuin kohtelee sitä heikointa ihmistä jonka tuntee.

 

[hmph]

Tuo on kyllä totta! Ei riitä, että on hyvä ihminen niille lähimmilleen, hyvyys on laajempi käsite.

 

[vek]

Monelle - lähes kaikille- näkyy riittävän ystäväksi sellainen, joka on hänelle itselleen kiva. Minä taas en voisi olla ystävänä sellaiselle, kenen näen kohtelevan jotain toista henkilöä tahallisesti huonosti.

 

[Ncm]

Minä en usko, että kauttaaltaan hyviä ihmisiä on olemassa.

 

["Juu"]

Mun mielestä ihmisen hyvyys mitataan sillä, miten hän kohtelee niitä joilla ei oo vaikutusvaltaa hänen elämäänsä, ts. niitä joiden hyvin kohtelulla hän ei ite saavuta mitään.

Eli ok, kiva jos kohtelee omaa vaimoaan hyvin, mutta ei se vielä hyvää ihmistä tee jos on sitä mieltä että kaikki muut naiset on huoria joita ei pitäis päästää työpaikoille asioita sotkemaan.

Ja ok, kiva jos omia lapsia kohtelee hyvin, mutta hyvä ihminen ei myöskään rähjää naapurin kakaroille koska heidän olemassaolonsa nyt vaan sattu v**uttamaan.

 

[metsänpeitto]

Minusta taas hyvyyden ja huonouden määritelmä ei ole ihan noin yksinkertainen. Varsinkin kun kokemus siitä, että kohteleeko joku meitä hyvin vai huonosti, on aina henkilökohtainen.

Tärkeintä on pyrkimys hyvään. Ja onhan ihan hyvä miettiä sitäkin, että missä kulkee teon ja ihmisen raja, kumpi meitä määrittää.

 

["Juu"]

Minusta taas hyvyyden ja huonouden määritelmä ei ole ihan noin yksinkertainen. Varsinkin kun kokemus siitä, että kohteleeko joku meitä hyvin vai huonosti, on aina henkilökohtainen.

Tärkeintä on pyrkimys hyvään. Ja onhan ihan hyvä miettiä sitäkin, että missä kulkee teon ja ihmisen raja, kumpi meitä määrittää.

Hieno jeesusteluteksti.

Onhan se cuulia spekuloida, mutta eikö susta oikeasti ole olemassa mitään tekoa, jonka voi yleisen maailmankatsomuksen nimissä katsoa huonoksi kohteluksi, ilman että lähtee spekuloimaan sillä onko tuo nyt vain uhrin henkilökohtainen mielipide siitä onko kohtelu hyvää vai huonoa?

Kokemus siitä, että henkilö A kohtelee henkilöä B ei ole todellakaan aina henkilökohtainen. Tietyt kohtelut on jopa lain ja ihmisoikeussopimusten tasolla katsottu huonoksi ja tuomittavaksi, niissä ei ole mitään henkilökohtaista.

Ymmärrän että tunnet olosi hyvin filosofiseksi miettiessäsi kopioiduilla ajatuksilla määrittävätkö meitä teot vaiko ihminen teon takana, mutta tuollainen "kukaanhan ei voi sanoa onko lasi puolityhjä vai puolitäysi"-asenne ei kyllä ikinä, henkilökohtaisesta kokemuksestani tuo lisäarvoa keskusteluun.

 

[Keittiönoita]

Mä olenkin anteeksiantavaista sorttia. Jos vaikka äiti ensimmäisen lapsensa kohdalla käyttää runsaasti päihteitä ja viettää sellaista elämää, että lapsi huostaanotetaan, mutta myöhemmin raitistuu, saa lisää lapsia ja hoitaa heidät hyvin, en leimaa tällaista äitiä huonoksi sen ensimmäisen lapsen vuoksi. Voisin leimatakin, jos joskus tapaisin täysin hyvän ihmisen. Siihen asti annan ihmisille toisenkin mahdollisuuden.

 

[metsänpeitto]

[QUOTE="Juu";22069320]Hieno jeesusteluteksti.

Onhan se cuulia spekuloida, mutta eikö susta oikeasti ole olemassa mitään tekoa, jonka voi yleisen maailmankatsomuksen nimissä katsoa huonoksi kohteluksi, ilman että lähtee spekuloimaan sillä onko tuo nyt vain uhrin henkilökohtainen mielipide siitä onko kohtelu hyvää vai huonoa?

Kokemus siitä, että henkilö A kohtelee henkilöä B ei ole todellakaan aina henkilökohtainen. Tietyt kohtelut on jopa lain ja ihmisoikeussopimusten tasolla katsottu huonoksi ja tuomittavaksi, niissä ei ole mitään henkilökohtaista.

Ymmärrän että tunnet olosi hyvin filosofiseksi miettiessäsi kopioiduilla ajatuksilla määrittävätkö meitä teot vaiko ihminen teon takana, mutta tuollainen "kukaanhan ei voi sanoa onko lasi puolityhjä vai puolitäysi"-asenne ei kyllä ikinä, henkilökohtaisesta kokemuksestani tuo lisäarvoa keskusteluun.[/QUOTE]


Kiitos, olipa erittäin informatiivinen, lisäarvoa tuova originelli keskustelunavaus. Onneksi olkoon siitä, että juuri sinun ajatuksesi ovat ainutlaatuisia. Pahoittelen myös sitä, että joudun tuottamaan pettymyksen toteamalla, etten koe olevani hyvin filosofinen, tai edes osittain filosofinen, kertoessani mikä on minun näkemykseni siihen mikä meistä tekee huonoja tai hyviä.

Kokemus siitä, kohdellaanko hyvin vai huonosti, on aina myös henkilökohtainen. Samoin kuin kokemus siitä, onko joku toinen hyvä vai huono ihminen. Henkilökohtaisesti en usko siihen, että asiat olisivat niin yksinkertaisia että hyvä teko tekee ihmisestä kokonaisuudessaan hyvän, tai että huono teko tekee ihmisestä huonon. Jos joku nyt ei ymmärrä, että kirjoitan tässä omia mielipiteitäni, niin tässä pari "Minun mielestäni"-lausetta, jotka voi lisätä virkkeiden alkuun. Tällöin ei tarvitse kokea angstia siitä, että väittäisin esittäväni universaaleja totuuksia, koska sellaisia en esitä, vaan henkilökohtaisia mielipiteitäni. Pahoittelen, jos ne eivät ole niin persoonallisia ja ainutlaatuisia, että ne eivät vaikuttaisi lukijalle kopioilta jonkun toisen ajatuksista.

 

[Ncm]

Mä olenkin anteeksiantavaista sorttia. Jos vaikka äiti ensimmäisen lapsensa kohdalla käyttää runsaasti päihteitä ja viettää sellaista elämää, että lapsi huostaanotetaan, mutta myöhemmin raitistuu, saa lisää lapsia ja hoitaa heidät hyvin, en leimaa tällaista äitiä huonoksi sen ensimmäisen lapsen vuoksi. Voisin leimatakin, jos olisin joskus tapaisin täysin hyvän ihmisen. Siihen asti annan ihmisille toisenkin mahdollisuuden.

Minusta kellään ei tulisi olla mahdollisuutta pitää lapsia koekaniineina. Voin suoda mahdollisuuden riskittömässä työssä, ystävänä jne., mutta vanhemmuuteen en antaisi toista tsäänssiä, jos kerran jo homman pahemman kerran pilannut. Eläinten kaltoinkohtelusta seuraa useastikin elinikäinen eläintenpitokielto, mutta lapsia ei suojele kukaan.

 

[Keittiönoita]

Minusta kellään ei tulisi olla mahdollisuutta pitää lapsia koekaniineina. Voin suoda mahdollisuuden riskittömässä työssä, ystävänä jne., mutta vanhemmuuteen en antaisi toista tsäänssiä, jos kerran jo homman pahemman kerran pilannut. Eläinten kaltoinkohtelusta seuraa useastikin elinikäinen eläintenpitokielto, mutta lapsia ei suojele kukaan.

Mä en ole noin jyrkkä. Tietysti tavallista riskialttimmassa perheessä pitäisi olla tavallista tiiviimpi seuranta, mutta jos ihminen saa asiansa järjestykseen ja pitää ne sellaisina, en näe mitään syytä , miksi häntä pitäisi rangaista menneisyyden virheestä lopun elämäänsä.

 

[päätön]

Minusta siis ihminen on tasan niin huono ihminen, kuin kohtelee sitä heikointa ihmistä jonka tuntee.

ei heikointa vaan veemäisintä.

 

["Julia"]

Olet muuten aivan oikeassa. Ihmisen kapasiteetti muutenkin mitataan elämän vastavoimissa ja ihmissuhteet ristiriitatilanteissa. Silloin se oikea persoonallisuus tulee esiin.

Hyvänä esimerkkinä vaikkapa rasisti, joka on niin lammasta niille lähimmille valkoisille tovereilleen, mutta se todellinen luonne ja mädännäisyys tulee esiin siinä, miten tämä turjake suhtautuu esim. mustiin tai juutalaisiin. Ihmiset ovat usein kaksinaamaisia.