Lapsettomat tai ex-lapsettomat kysymys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Eli olemme yrittäneet lasta mieheni kanssa jo 5 vuotta,olen 34v ja mies 38v,millaisia ongelmia teillä on ollut raskautumisessa?
Ja millaisia oireita diagnooseihin liityen,esim. ovulaation tai kuukautisten aikana.
Voisitteko jakaa hieman kokemuksienne.
 
Mulla myös PCO, oma kierto ihan mitä sattuu, pahimmillaan yli 80 päivää ja silloinkin kuukautiset alkoi vasta Teroluteilla. Ovulaatio tapahtuu luonnostaa erittäin harvoin, jos koskaan. Kovat kuukautiskivut ja lisäksi välivuotoja, samoin aknea. Ylipainoa ei ole, eli laihdutuksesta ei ole apua, vaan kuulun ryhmään normaalipainoinen ja pco.
 
Miulla on kuukautiskierto muuttunut vuoden aikana,28-32 päivästä lyhentynyt noin 23-26pv,harvoin enää 28pv ja ovulaation jälkeen on kaikenlaista nippailua vatsassa ja nivusissa sekä nännit arkana,ei kylläkään joka kuukausi.Niin ja itkuherkkyytä,nää saattaa jatkua kuukautisiin saakka,vaihtelevasti.Kuukautiskipuja on kans pari päivää.Tutkimuksissa ei olla vielä käyty,epäilen vahvasti että mulla on jotain raskautumisongelmia.
Vauvakuume on kova,molemmilla.
 
Levinnyt endometrioosi oli varmasti pääsyy. Lisäksi siittiöiden liikkuvuus ja normaalien määrä oli alentunut, ei kuulemma merkittävästi kuitenkaan. Silloin kun tutkittiin, ovulaatio tapahtui normaalisti, mutta jostain syystä sitten ei kuitenkaan tärpännyt vaikka monesti oikeaan kohtaan onnistuttiin osumaan.

Oireina oli tyypilliset endo-oireet, eli erittäin kivuliaat kuukautiset, tärinäkipuja, kipuja yhdynnän aikana, kuukautisten aikana kaikin puolin vaikea yrittää tehdä yhtään mitään (normi vessakäynnit jne.), ovulaation aikaan myös välillä kovia kipuja ilmeisesti munasarjojen tienoilla ja sitten tietty se lapsettomuus..

Ettekö ole vielä käyneet missään tutkimuksissa? Suosittelisin piakkoin, ongelmahan voi olla helpostikin korjattavissa.
 
Levinnyt endometrioosi oli varmasti pääsyy. Lisäksi siittiöiden liikkuvuus ja normaalien määrä oli alentunut, ei kuulemma merkittävästi kuitenkaan. Silloin kun tutkittiin, ovulaatio tapahtui normaalisti, mutta jostain syystä sitten ei kuitenkaan tärpännyt vaikka monesti oikeaan kohtaan onnistuttiin osumaan.

Oireina oli tyypilliset endo-oireet, eli erittäin kivuliaat kuukautiset, tärinäkipuja, kipuja yhdynnän aikana, kuukautisten aikana kaikin puolin vaikea yrittää tehdä yhtään mitään (normi vessakäynnit jne.), ovulaation aikaan myös välillä kovia kipuja ilmeisesti munasarjojen tienoilla ja sitten tietty se lapsettomuus..

Ettekö ole vielä käyneet missään tutkimuksissa? Suosittelisin piakkoin, ongelmahan voi olla helpostikin korjattavissa.

Sori tällainen henkilökohtainen kysymys. Miten olet päätynyt aborttiin, kun kerran olet lapsettomuudestakin kärsinyt?
 
Levinnyt endometrioosi oli varmasti pääsyy. Lisäksi siittiöiden liikkuvuus ja normaalien määrä oli alentunut, ei kuulemma merkittävästi kuitenkaan. Silloin kun tutkittiin, ovulaatio tapahtui normaalisti, mutta jostain syystä sitten ei kuitenkaan tärpännyt vaikka monesti oikeaan kohtaan onnistuttiin osumaan.

Oireina oli tyypilliset endo-oireet, eli erittäin kivuliaat kuukautiset, tärinäkipuja, kipuja yhdynnän aikana, kuukautisten aikana kaikin puolin vaikea yrittää tehdä yhtään mitään (normi vessakäynnit jne.), ovulaation aikaan myös välillä kovia kipuja ilmeisesti munasarjojen tienoilla ja sitten tietty se lapsettomuus..

Ettekö ole vielä käyneet missään tutkimuksissa? Suosittelisin piakkoin, ongelmahan voi olla helpostikin korjattavissa.

Emme viellä ole käyneet missään tutkimuksissa,päätimme pari vuotta sitten antaa aikaa lapsen tulla,emme haluneet kiirehtiä tai tehdä seksistä pakkopullaa.Jep, olisi lähdettävä tutkimuksiin,alkaa aika jo loppua.
 
[QUOTE="vieras";22080937]Emme viellä ole käyneet missään tutkimuksissa,päätimme pari vuotta sitten antaa aikaa lapsen tulla,emme haluneet kiirehtiä tai tehdä seksistä pakkopullaa.Jep, olisi lähdettävä tutkimuksiin,alkaa aika jo loppua.[/QUOTE]

Toivottavasti löytyy syy joka on tosiaan helposti korjattavissa, tai tietty aina mielummin toivottavasti se plussa napsahtaa luomusti pian :) Tutkimukset antaa kivasti viitettä kannattaako eteenpäin lähteä ja millä intensiteetillä, eihän sitä tosiaan tarvitse edes pidemmälle mennä. Meille tehtiin tutkimukset endoa hoidettaessa mutta päätimme ettei hoitoihin lähdetä. Mieli olisi voinut olla eri jos olisi ollut 10v enemmän ikää :)
 
[QUOTE="vieras";22081053]Mukavahan olisi tietysti saada luomuvauva:) näyttää vaan niin epätoivoiselta saada,kun 5 vuotta yritystä takana eikä yhtään plussaa,ainakaan tietääkseni.[/QUOTE]

Kyllä joskus niinkin käy :) Ei ehkä todennäköistä, muttei mahdotontakaan. Nim. kokemusta on ;)
 
Miehellä simppoja hyvin vähän ja ongelma on "etenevä" joten meidän mahdollisuudet kariutuu päivä päivältä huonommiksi. Mies ehdittiin siis tutkia, mutta kun minulle piti tehdä kuukauden tutkimus mun mahdollisista ongelmista (kiero 14-60pv ja KOVAT kivut) ja hoidot varattiin seuraavalle kuulle, niin tulinkin yllättäen raskaaksi.

Kipin kapin tutkimuksiin ja hoitoihin jos ette siis vielä ole :)
Mitä pikimmiten sitä todennäköisemmin ongelma voidaan korjata!
Tsemppiä!
 
PCOS. Ovulaatio-ogelmat, kuukautisten väli saattoi olla puolikin vuotta. 2,5 vuotta ekaan raskauteen (km) ja toiseen 1,5 vuotta. Luomuna molemmat, ekaan tais auttaa aiempi pieni painonpudotus ja vyöhyketerapia, tai oli vain sattuma, tähän toiseen ehkä d-vitamiini (ja mahdollisesti myös berberiini), ja hiilareitakin olin vähän vähentäny.

Pco:sta kärsiville suosittelen ehdottomasti reilua annosta d-vitamiinia. 125µg/vrk esim, alkuun (pari kk) voi varmasti ottaa enempikin. Tasot kannattaa kyllä mittauttaa sitten muutaman kuukauden päästä jos pelottaa että turhan korkeaksi nousis.
 
Miehelläni on teratozoospermia eli huonolaatuiset siittiöt. Meillä on yksi lapsi, toista lasta aloitimme yrittämään joskus 8 vuotta sitten, sitä ei koskaan tullut, enää emme tosin yritä. Mieheni ei halunnut rankempiin hoitoihin silloin kun selvisi, että syy on hänessä, koska hänen mielestään paikat kuuluu niille joilla ei ole edes yhtään lasta.
 
minulla pco ja erittäin lievää endoa jota poistettiin muutama vuosi aiemmin. Minulla ei ollut ovulaatiota edes clomeilla, miehellä tukos eli siemenneste löydös 100% steriiliys, mutta lisäkiveksestä löytyi normit siittiöt, hoitona meillä oli icsi.

Reilu 8 vuotta kärsimme lapsettomuudesta, hoidoilla saimme raskauden alkamaan parissa kuukaudessa. Tutkimukset veivät pari vuotta ja jonotus siinä samalla hoitoihin. Itse hoidot koin erittäin helpoiksi ja helpottaviksi, stressi oli poissa. Olimme Naistenklinikalla tutkimuksissa ja hoidoissa. Lääkärit vaihtuivat lähes joka kerta, mutta usein oli sama hoitaja paikalla. Toisaalta oli ihan sama oliko ne vieraita vai ei, joka kerta oli niin jännittynyt et en oikein mitään niistä käynneistä enään selkeästi muista.

Lapsen sain 34v. ja mies oli silloin 39v.

Toivon sinulle rohkeutta hakeutua tutkimuksiin ja hoitoihin, jos lapsi teillä toiveena.
 
Kiitos kaikille kokemusten jakamisesta ja tsemppauksesta. :) Käyn lähiaikoina terveyskeskuksessa joten juttelen siellä,saisi edes jotain selvyyttä ongelmiin ja mahdollisuukksiin.
 
Minulla PCO ja erittäin vaihtelevat kuukautiskierrot. Pahimmillaan yli puoli vuotta ilman kuukautisia. Edes Clomeilla ei saatu ovulaatiota ja olis pitänyt ryhtyä sitten rankempiin hoitoihin. Emme jatkaneet hoitoja, vaan valitsimme adoptiotien. Nyt yksi kansainvälisesti adoptoitu lapsi ja toista odotamme. Suosittelen menemään pikaisesti hoitoihin, koska lapsettomuushoidoissa pitkät jonot ja hoidotkin voivat viedä kuukausia ellei vuosia. Jos sitten päädytte adoptioon, niin taas vuosia nopeasti vierähtää ja saattaa oma ikä tulla lopulta esteeksi. Adoptioissa yleisesti vanhemman ja lapsen ikäero saa olla max. 45 vuotta ja keskimääräinen adoptio-odotusaika ensimmäiseen neuvontaan ilmoittautumisesta on jotain 4-5 vuotta (kotimainen adoptio kestää vielä kauemminkin ja kansainvälisissä adoptioissa on maiden välillä suuria eroja). Onnea lapsen saamisen yritykseen valitsemallanne tiellä.
 
[QUOTE="vieras";22078348]Eli olemme yrittäneet lasta mieheni kanssa jo 5 vuotta,olen 34v ja mies 38v,millaisia ongelmia teillä on ollut raskautumisessa?
Ja millaisia oireita diagnooseihin liityen,esim. ovulaation tai kuukautisten aikana.
Voisitteko jakaa hieman kokemuksienne.[/QUOTE]

Yritimme lasta ensin itseksemme melkein kahden vuoden ajan, ennen kuin myönsimme tarvitsevamme asiaan apua. Me jäimme kaikkien tutkimusten jälkeen ns selittämättömäksi tapaukseksi. Ainoa hieman poikkeava oli se, että vaikka kierto oli säännöllinen 29-30 pvää ovuloin jo kierron 10-11pvä. Aikaisen ovulaation mahdollista vaikutusta lapsettomuuteen ei oikein tunneta, mutta jotain viitteitä on, että se voi vaikuttaa.

Myöskään inseminaatiot (3kpl) eivät auttaneet, joten lopulta menimme koeputkihedelmöityshoitoihin.

Hoitojakin on tarvittu useampia:

Ensimmäisen IVF:n tuoresiisto ei onnistunut
Esikoisemme saimme ensimmäisen IVF:n ekasta PASsista.
Pakkasessa alkioita vielä yhteen PASsiin joka ei onnistunut.
Toinen IVF hoito ja toinen epäonnistunut tuoresiirto.
Kohdussa myooma ja polyyppeja ja jouduin leikkaukseen.
Keskimmäisen lapsemme saimme toisen IVF:n ensimmäisestä PASsista.
Kaksi epäonnistunutta PASsia
Luomuraskaus joka meni kesken rv8
Kolmas IVF hoito ja kolmas epäonnistunut tuoresiirto
Epäonnistunut PAS
Kolmannen lapsemme saimme kolmanne IVFn toisesta PASsista.

Nyt 10 vuotta raskausyrityksen aloittamisen jälkeen olemme siis vihdoin toivomamme kolmen lapsen perhe
 

Yhteistyössä