Toggle sidebar

Mistä haaveilet tulevaisuudessa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Chala
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Chala

Chala

Aktiivinen jäsen
04.06.2008
15 887
1
36
Mitkä on tulevaisuuden suunnitelmat, tavoitteet, haaveet..? Mitä aiot ne saavuttaaksesi tehdä?

Mä haluaisin vain heittäytyä olemaan ja olla miettimättä mitään duunijuttuja, mutta ikävä kyllä pakko kai sitäkin jossain vaiheessa.. Haluan olla lasten kanssa kotona ainakin vielä pari vuotta (ja olenkin) ja sitten mennä töihin jotta saadaan lainaa ja omakotitalo (JEEEE!!!!).

Joskus lähitulevaisuudessa toivon myös että saadaan vielä perheenlisäystä, ihan kauheeta kun se ajatus uudesta pienokaisesta nostaa päätään aina välillä vähän turhan voimakkaasti vaikken tähän putkeen vielä oikeasti edes halua, se vaan kun ei tiedä saako sitä sitten enää jokusen vuoden päästä.. : /

Mitäs muut? :)
 
Että joskus saisin nää sairaanhoitaja opinnot kunnialla loppuun.
Että löytäisin ihanan miehen ja saisimme lapsia.
Että saisin työpaikan, jotta voisimme ostaa omakotitalon ja minä hevosen.
 
Ai niin, mun lähitulevaisuuden haave ja suunnitelma on saada raivattua koko kämppä siihen kuntoon että tavarat on vihdoin ja viimein järkevästi paikoillaan, kaikki ylimääräinen on heitetty roskiin tai pistetty kirpparipinoon, kaapit on tehokkaasti käytössä ja järjestyksessä ja saan ne ylijäämät tosiaan myytyä edes jollain rahalla :) Kauhea määrä vaatteita jne. mistä pitäisi päästä eroon eikä haittaisi yhtään vaikka niistä jonkun pennin saisi.. Se järjestäminen vaan, apua..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Tavoitetta tosiaan :)
Click to expand...

Oli muuten outo tunne, kun heräsin leikkauksen jälkeen, melkein eka ajatus oli, että plääh, en koskaan voi kävellä sitä. Se oli ensimmäinen kerta, kun ylipäätään ajattelin, etten voisi tehdä jotain enää koskaan. Tietenkään en voi tehdä monia asioita, mutta tuo jotenkin konkretisoitui tuolloin. Mutta aion kyllä yrittää.:|
 
Vapaudesta. Työnteon lopettamisesta ja vapaa-ajasta. Siitä, että voisi vaikka 48 tuntia yhteenmenoon lukea Eino Leinon runoja. Siitä, että voisi tuntikausia maata selällään metsässä kuuntelemassa luonnon ääniä. Siitä, että voisi laittaa repun selkään, kävellä satamaan, lähteä sinne minne nenä osoittaa ja tulla vuoden päästä takaisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22102864:
Vapaudesta. Työnteon lopettamisesta ja vapaa-ajasta. Siitä, että voisi vaikka 48 tuntia yhteenmenoon lukea Eino Leinon runoja. Siitä, että voisi tuntikausia maata selällään metsässä kuuntelemassa luonnon ääniä. Siitä, että voisi laittaa repun selkään, kävellä satamaan, lähteä sinne minne nenä osoittaa ja tulla vuoden päästä takaisin.
Click to expand...

Tänään haaveilin olevani eläkeläinen. Olen malttamaton ja haluaisin skipata suoraan kirjan viimeiseen lukuun. Että saisi olla vapaa, kuten sanoit. Tai niin vapaa kuin tässä maailmassa voi olla. Voisi herätä, juoda teetä, mennä takaisin nukkumaan, lähteä keilaamaan halvemmilla hinnoilla, mennä leffaan, tulla kotiin syömään, ottaa päiväunet ja valvoa puolen yötä järjestellen postimerkkejä tai jotain. Ettei kukaan olettaisi tai vaatisi yhtään mitään minulta ja saisin vain nauttia himmenevästä muistista.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Alkuperäinen kirjoittaja Huspati Huta:
Oli muuten outo tunne, kun heräsin leikkauksen jälkeen, melkein eka ajatus oli, että plääh, en koskaan voi kävellä sitä. Se oli ensimmäinen kerta, kun ylipäätään ajattelin, etten voisi tehdä jotain enää koskaan. Tietenkään en voi tehdä monia asioita, mutta tuo jotenkin konkretisoitui tuolloin. Mutta aion kyllä yrittää.:|
Click to expand...

Toivottavasti vielä toteutuu :) Ja tietenkin että muutenkin paranet siihen kuntoon että kaikki normaalimpikin onnistuu ilman ajatusta muusta.
 
Mä en oikein tiedä. Välillä haaveilen ihan toisenlaisesta elämästä ja toisaalta sitten tämä elämä on ihan hyvä. Parisuhteesta en haaveile, en usko että voisin elää jonkun toisen kanssa sillä mulla on se älytön halu miellyttää ihmisiä ja nostan ne ns jalustalle ja teen kaiken jotta toisella olis hyvä ja unohdan itseni. Lopulta väsyn ja sitten en enään jaksa miellyttää toista ja suhde on sitten siinä kun toinen ihminen alkaa ahdistamaa.
Toisaalta ehkä ikävuodet voi tuoda viisautta ja loppuu toi jalustalle nostaminen.

En silleen uskalla miettiä tulevaisuutta, sillä en ole varma millainen se on ja onko mulla sellaista. Pitäisi tehdä niin iso elämäntapamuutos että se pelottaa ja sen takia siirrän sitä aina eteenpäin. Kunnes on liian myöhäistä, toivottavasti elämäni muuttuu ennen sitä. Mutta tarvitsen apua siihen muutokseen, jonkun mikä muuttaa kerralla kaiken enkä tarkoita että mitään pahaa tapahtuisi vaan elämä menisi kertaheitolla parempaan suuntaan. Tämä ajatus vaan pelottaa, sillä olen niin tässä elämäntavassa kiinni ja tietenkin kaikki uusi pelottaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Tänään haaveilin olevani eläkeläinen. Olen malttamaton ja haluaisin skipata suoraan kirjan viimeiseen lukuun. Että saisi olla vapaa, kuten sanoit. Tai niin vapaa kuin tässä maailmassa voi olla. Voisi herätä, juoda teetä, mennä takaisin nukkumaan, lähteä keilaamaan halvemmilla hinnoilla, mennä leffaan, tulla kotiin syömään, ottaa päiväunet ja valvoa puolen yötä järjestellen postimerkkejä tai jotain. Ettei kukaan olettaisi tai vaatisi yhtään mitään minulta ja saisin vain nauttia himmenevästä muistista.
Click to expand...
Aika samoja haaveita :)
 
Lyhyellä tähtäimellä haaveilen, että tuleva talvi sujuisi mukavasti lapsen kanssa kotona, ja ensi syksynä löytäisin työpaikan ja lapsukainen hyvän hoitopaikan. Työpaikan vakituisuudesta ei ole edes toivoa tällä seudulla (ja tällä työkokemuksella), mutta haaveet on haaveita :) ja sitten ehkä muutaman vuoden päästä voisi haaveilla pikkukakkosesta (ja täällä vavakuume EI vielä nosta päätään, kun ei tuo edellinenkään ole nukkunut vielä yhtään yötä läpeensä, noin esimerkin mainitakseni ;) ) Sitten tietysti ne tavalliset, että pysyttäisiin terveenä, pysyttäis miehen kanssa yhdessä ja onnellisina...

Sitten jos ajatellaan jonnekin kauas tulevaisuuteen, niin minullakin on aina ollut haaveena muuttaa jonnekin maaseudulle peltojen ja metsien keskelle, vaikka johonkin vanhaan maataloon, ja hommata liuta eläimiä.. Koiria, kissoja, hevonen... *huokaus *
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ingalsin Laura:
ja sitten ehkä muutaman vuoden päästä voisi haaveilla pikkukakkosesta (ja täällä vavakuume EI vielä nosta päätään, kun ei tuo edellinenkään ole nukkunut vielä yhtään yötä läpeensä, noin esimerkin mainitakseni ;) )
Click to expand...

Ei meilläkään mitään nukuta, eikä varmaan vielä muutamaan kuukauteen, ja sitä muistaa ihan liian elävästi miten kamalat ne muutama ensimmäinen kuukausi on kun molemmat on olleet ihania kiljukauloja yöhuutajia (mutta tänään tulleen selityksen mukaanhan se johtuu siitä että on raskausaikana ja imettäessä harjoitettu aviollisia siveettömyyksiä..) mutta jostain kumman syystä se halu silti vaan alkaa nousta :D Ihan kauheeta..

Maatilahaaveesi kuulosti kovin tutulta, aika samansuuntaisia haaveilen minäkin, tosin pienempään on pakko tyytyminen kun menee muuten aivan yli budjetin, ei viitsisi kovin kauas kuitenkaan muuttaa :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa