Miten toimimme ristiäisten suhteen? Appiukon kutsumisesta kyse.

[huoh tätä sukulaisuutta]

Eli emme juuri pidä yhteyttä miehen isään. Hän ei ole nähnyt isompia lapsiamme kohta 2 vuoteen. Hän ei halua pitää yhteyttä, ei osaa, ei kykene. Hänellä on uusi vaimo jonka olemme nähneet kerran ohimennen. Pyysimme appiukkoa meille, näkisi lapsia. Sanoimme, että tulisi yksin koska lapsetkin vierastavat häntä pitkän tauon jälkeen. Ja sitten pikku hiljaa voisi lapsetkin tutustua uuteen naisystävään (naiset vaihtuu appiukolla tasaiseen tahtiin). Ei kelvannut ehdotus, jos ei nainenkin voi tulla niin hönkään ei tule.
Eli ei ole juuri yhteyttä pidetty. Joskus soittaa miehelle eli pojalleen ja kyselee kuulumisia. Mekään emme höneen yhteyttä juuri pidä. Itse en ko. ihmisestä välitä yhtään. Hän on minut haukkunut useaan otteeseen muille sukulaisille yms. Ja on sitä mieltä, että en ole tarpeeksi hyvä vaimo hänen pojalleen, en tarpeeksi kaunis jne.

Nyt meillä on siis uusi vauva ja pitäisi pitää ristiäiset. Miten me nyt toimitaan tuon appiukon kanssa? Ei kai sitä kutsumatta voi olla, onhan hän sentään poikansa isä? Pitääkö kutsua tämä uusi vaimokin sitten vai? Jota emme tunne yhtään? Vai mitä tässä pitää tehdä?

 

["mä"]

En mä tuollaista kutsuisi pilaamaan juhlia.

 

[Aamuäree]

Kutsu myös heille.
Toki myös appiukon vaimo on kutsuttava, mun mielestäni.

Mä laittaisin kutsukortin postin välityksellä, en soittelisi.

 

["mie"]

Kutsuisin molemmat, sekä isän että vaimonsa. Kun kuitenkin pitää yhteyttä poikaansa.

 

[aloittaja]

Nostan

 

["vieras"]

En menisi tuollaisiin juhliin ilman kumppaniani.

 

[sunflower20]

Kyllä mä kutsuisin molemmat. Laittaisin kutsun postissa ja v.p. päivän kutsuun.

 

[ju]

jätä ratkaisu hänelle eli kutsu molemmille,tulee sitten tai ei..=)

 

[*]

Mun mielestä aivan älyttömän kohtuutönta edes esittää toivetta/vaatimusta yksin tulemisesta. Appi on itse valinnut puolisonsa, kuten hänen poikansa sinut, jos appesi ei sulata sinua tai sinä appesi vaimoa, voi silti käyttäytyä.....

 

["marianna"]

Mun mielestä aivan älyttömän kohtuutönta edes esittää toivetta/vaatimusta yksin tulemisesta. Appi on itse valinnut puolisonsa, kuten hänen poikansa sinut, jos appesi ei sulata sinua tai sinä appesi vaimoa, voi silti käyttäytyä.....

peesaan tätä.. kun ei kuitenkaan ole lasten jokapäiväisessä elämässä mukana koko ukkikaan, niin onko se nyt lapsille niin dramaattista jos ukilla on "ystävä" eli vaimo mukana? Tuolla periaatteellahan ei voi koskaan antaa lasten tavata ketään joka ei varmasti pysy elämässä mukana..
Kutsuisin postin kautta ja kutsu molemmille.

 

[mielipide tämäkin]

En kutsuisi! Jos ei kerran pidä muutenkaan yhteyttä perheeseenne, eikä halua ola tekemisissä, nin anti olla! Jos ei miestäsi häiritse isänsä puuttuminen teidän ristiäisista, niin älkää kutsuko! Vanhempiaan kun ei voi valita, niin ei se ole myöskään velvoite, että sen takia pitäisi väkisin yrittää olla yhteyksissä..

 

["vieras"]

No tottakai jos kutsutte apen, niin kutsutte myös hänen vaimonsa. Se nyt on vähän eri asia olla naimisissa, kuin tuota mukanaan joku yhden illan-juttu kulmakuppilasta...

 

["vieras"]

Vanhempani ovat eronneet (katkerasti) vuosia sitten. Laitan aina kutsun juhliin sekä isälleni, että äidilleni. Äiti tulee aina juhliin miesystävänsä kanssa, isä ei koskaan naisystävänsä kanssa ja hän itse saattaa jättää jopa tulemattakin. Olen ajatellut, että olkoot - kutsuttu on tasapuolisesti ja päätös tulemisesta on hänellä.

 

[Hohhoijaaa]

Mielestäni tuo teidän vaatimus siitä, että appiukon olisi pitänyt ensin tulla ilman uuttaa vaimoaan, oli kaiken kaikkiaan varsin typerä. Lapset olisivat varmasti tottuneett uuteen ihmiseen siinä ukin rinnalla, ellette te varta vasten olisi siitä tehneet ongelmaa.
Mitä tulee ristiäisiin, niin jos olisin te, niin yrittäisin ryhdistäytyä, ja laittaisin kutsun menemään selkeästi niin ukille kun tämän uudelle vaimolle. Yrittäkää edes esittää olevanne aikuisia ihmisiä, eikä mitään teini-ikäisiä, jotka jaksavat leikkiä tuollaista "minä en leiki teidän kanssa"-leikkejä.

 

[.....]

En kutsuisi! Jos ei kerran pidä muutenkaan yhteyttä perheeseenne, eikä halua ola tekemisissä, nin anti olla! Jos ei miestäsi häiritse isänsä puuttuminen teidän ristiäisista, niin älkää kutsuko! Vanhempiaan kun ei voi valita, niin ei se ole myöskään velvoite, että sen takia pitäisi väkisin yrittää olla yhteyksissä..

Jos minun vanhempani kutsuisivat minut käymään, mutta pyytäisivät jättämään mieheni kotiin, niin en usko, että kovin halukkaasti olisin itsekään ensimmäisenä heihin yhteyttä pitämässä, ennen kun he pyytäisivät anteeksi käytöstään mieheltäni/itseltäni.

 

[aloittaja]

appiukkoa ei kiinosta lapset, kai sen osoittaa se, ette ole kahteen vuoteen käynyt meillä. oli väli kun hän oli yksin, silloinkaan ei osoittanut mielenkiintoa.Kun löysi uuden naisen, alkoi soitella ja olisi halunnut tulla, näyttämään tätä naista siis. kun se ei käynyt, ei halunnut tulla ollenkaan. Pyydetty on. Siis jos ei kahteen vuoteen halua nähdä lapsenlapsiaan niin kuinka kiinnostunut niistä on?
Silloin kun aloimme surustella, appiukko sanoi miehelleni, että jos tuon naisen kanssa lapsia teet niin ne ei ainakaan ole hänen lapsenlapsiaan.... Tällä pohjalla tämä suhde ja se, miten hän mm. minua arvostaa.
Onhan ne minun lapsen ristiäiset, kai mullakin joku sananvalta on....

 

[...]

appiukkoa ei kiinosta lapset, kai sen osoittaa se, ette ole kahteen vuoteen käynyt meillä. oli väli kun hän oli yksin, silloinkaan ei osoittanut mielenkiintoa.Kun löysi uuden naisen, alkoi soitella ja olisi halunnut tulla, näyttämään tätä naista siis. kun se ei käynyt, ei halunnut tulla ollenkaan. Pyydetty on. Siis jos ei kahteen vuoteen halua nähdä lapsenlapsiaan niin kuinka kiinnostunut niistä on?
Silloin kun aloimme surustella, appiukko sanoi miehelleni, että jos tuon naisen kanssa lapsia teet niin ne ei ainakaan ole hänen lapsenlapsiaan.... Tällä pohjalla tämä suhde ja se, miten hän mm. minua arvostaa.
Onhan ne minun lapsen ristiäiset, kai mullakin joku sananvalta on....

Voihan se olla, että appiukkosi on välillä yksin ollessaan ollut masentunut yms. eikä yksinkertaisesti ole jaksanut pitää yhteyttä keneenkään. Ja oli syy mikä tahansa, niin joka tapauksessa hän on selkeästi yrittänyt korjata välejänne, toisin kuin sinä, joka vain kaivelet menneitä, etkä edes halua, että teidän välinne koskaan paranisivat. Oikeasti, yritä ryhdistäytyä ja kasvaa aikuiseksi.

 

[aloittaja]

No minä en oikeasti halua olla sen miehen kanssa tekemisissä. Hän on narsisti, joka on kaksi edellistä vaimoaan kiusannut niin henkisesti kuin fyysisesti aivan loppuun. Pahoinpitelee sekä henkisesti että fyysisesti.
Meitä on kiusannut aina, kiristänyt rahalla tai muuten.
Miksi minun pitäisi olla hänelle kaveri, koska hän haukkuu meitä pitkin kylää? Miksi minun pitäisi hyväksyä hänen tekonsa? Miksen saisi osoittaa hänelle, etten hyväksy hänen käytöstään?

 

[Sunnuntai siivous]

No sitten sanot rehellisesti ääneen tälle ihmiselle, että sinusta on yksinkertaisesti parempi, jos ette ole missään tekemisissä keskenänne. Itse ainakin vaatisin tuolta mieheltä jotain selitystä noille haukkumisille, ja huomauttaisin, että voisi jatkossa pitää huolen omista asioistaan ja lopettaa sinun haukkumisesi.

 

[Glenn]

Kutsu myös heille.
Toki myös appiukon vaimo on kutsuttava, mun mielestäni.

Mä laittaisin kutsukortin postin välityksellä, en soittelisi.

Peesi tälle.

Mutta, minusta kyllä nyt tuntuu, et oot asian suhteen jo päätöksesi tehnyt. Appi ei taida kutsua saada..

 

[aloittaja]

En ole päätöstä tehnyt, sillähän täältä neuvoja kyselen. Kun asia on tosi vaikea. Kun periaatteessa tiedän, että appiukko on kutsuttava. Mutta käytännössä...onko pakko!?

 

[mnmn]

Tietenkään teidän ei ole pakko kutsua heitä, mutta sinun sijassasi lähettäisin kutsun. Saavat itse tehdä päätöksen osallistuvatko perheen juhlaan. Tosi törkeää käytöstä apeltasi, mutta yritä jättää loukkaukset taka-alalle ja käyttäytyä asiallisesti heitä kohtaan, jos he suvaitsevat ilmestyä paikalle.

Itse kutsuin aikanaan entisen äitipuoleni häihini. Isäni tuli häihin uuden puolisonsa kanssa, joten ex-äitipuoli ei ilmeisesti siitä syystä tullut. Olen kuitenkin tyytyväinen, kun kutsuin hänet. Mietin kyllä pitkään pitäisikö vai ei. Harmittaa vaan, kun velipuolenikaan ei sitten tullut häihini.