V
"vieras"
Vieras
Hei!
Olen ikäni kärsinyt rinnoistani, mulla ei ole mkoskaan ollut kauniita rintoja vaan ne rupsahtivat jo teininä ennen lasten saantia kun häpesin niitä enkä kehdannut alunperinkään ostaa kunnon liivejä.
Mulle kasvoi rinnat 13-vuotiaana ja sen jälkeen, 20 vuoteen, en ole häpeilemättä voinut käydä uimassa, olla rannalla, käyttää tiukkoja paitoja. Imetysopastuskin on tuntunut valtavien tissien takia nöyryyttävältä. Mieheni kanssa olin naimisissa monta vuotta ennen kuin kehtaan saunan lauteilla istua tissit roikkuen, seksin aikana pidän mieluummin paidan päällä.
Mulla ei ole koskaan, ei ikinä ollut hyviä rintaliivejä, en ole kehdannut kunnon kauppaan näine meloneineni mennä ja olen koittanut ahtautua postimyynnin/ketjumyymälöiden DD/E-kuppeihin, joskus ollut joku F:kin mutta aina tursuaa kainaloista tai keskeltä, kiristää ja puristaa. Urheillessa ainoa vaihtoehto on sellainen kupiton toppi eikä se rintoja tarpeeksi tue, hankalaa siis sekin.
Niskat on olleet kroonisesti jumissa 15 vuotta, uusimpina vaivoina ristiselän kivut ja käsien puutuminen.
Nyt mulla on viisi lasta tehtynä ja imetettynä, lisää ei ole tulossa. Meinaan koota kaiken rohkeuteni ja mennä tk-lääkärille nyt ekana puhumaan pienennysleikkauksesta, tää on mulle tosi vaikeaa, hävettää.
Olen katsellut julkisen puolen kriteerejä leikkaukseen pääsylle ja todellakin toivon ne täyttäväni, mitta solisluulta nänniin on 27-28cm. Rinnat on aina roikkunut niin että alla pysyisi vaikka lasinen limsapullo.
Ylipainoa mulla on jonkun verran mutta normaalipainoisena ollessani nämä tissit on ehkä vaan enemmän epäsuhtaiset mun kropan kanssa, laihduttamalla eivät siis pienene.
Kokemuksia tahtoisin kuulla että miten on tk:ssa suhtauduttu? Ymmärtääkseni sieltä saa lähetteen kirurgille? Pitääkö rintoja näyttää jo tk-lääkärille?
Olisin maailman onnellisin jos leikkaukseen pääsisin, siitä alkaisi kokonaan uusi elämä ilman näitä kiviriippuja, arvistakaan en välittäisi kyllä yhtään!
Olen ikäni kärsinyt rinnoistani, mulla ei ole mkoskaan ollut kauniita rintoja vaan ne rupsahtivat jo teininä ennen lasten saantia kun häpesin niitä enkä kehdannut alunperinkään ostaa kunnon liivejä.
Mulle kasvoi rinnat 13-vuotiaana ja sen jälkeen, 20 vuoteen, en ole häpeilemättä voinut käydä uimassa, olla rannalla, käyttää tiukkoja paitoja. Imetysopastuskin on tuntunut valtavien tissien takia nöyryyttävältä. Mieheni kanssa olin naimisissa monta vuotta ennen kuin kehtaan saunan lauteilla istua tissit roikkuen, seksin aikana pidän mieluummin paidan päällä.
Mulla ei ole koskaan, ei ikinä ollut hyviä rintaliivejä, en ole kehdannut kunnon kauppaan näine meloneineni mennä ja olen koittanut ahtautua postimyynnin/ketjumyymälöiden DD/E-kuppeihin, joskus ollut joku F:kin mutta aina tursuaa kainaloista tai keskeltä, kiristää ja puristaa. Urheillessa ainoa vaihtoehto on sellainen kupiton toppi eikä se rintoja tarpeeksi tue, hankalaa siis sekin.
Niskat on olleet kroonisesti jumissa 15 vuotta, uusimpina vaivoina ristiselän kivut ja käsien puutuminen.
Nyt mulla on viisi lasta tehtynä ja imetettynä, lisää ei ole tulossa. Meinaan koota kaiken rohkeuteni ja mennä tk-lääkärille nyt ekana puhumaan pienennysleikkauksesta, tää on mulle tosi vaikeaa, hävettää.
Olen katsellut julkisen puolen kriteerejä leikkaukseen pääsylle ja todellakin toivon ne täyttäväni, mitta solisluulta nänniin on 27-28cm. Rinnat on aina roikkunut niin että alla pysyisi vaikka lasinen limsapullo.
Ylipainoa mulla on jonkun verran mutta normaalipainoisena ollessani nämä tissit on ehkä vaan enemmän epäsuhtaiset mun kropan kanssa, laihduttamalla eivät siis pienene.
Kokemuksia tahtoisin kuulla että miten on tk:ssa suhtauduttu? Ymmärtääkseni sieltä saa lähetteen kirurgille? Pitääkö rintoja näyttää jo tk-lääkärille?
Olisin maailman onnellisin jos leikkaukseen pääsisin, siitä alkaisi kokonaan uusi elämä ilman näitä kiviriippuja, arvistakaan en välittäisi kyllä yhtään!
Täysin tyytyväinen ja saan ostettua paremmin rintaliivejä.
