Kai se on hyväksyttävä että en osaa olla oikeanlainen

["vieras"]

Olen yrittänyt saada uusia ystäviä mutta ei vaan onnistu. Vanhat ystävät ovat kadonneet kuka minnekin ja heidän kiireisestä aikataulustaan ei tunnu löytyvän aikaa mun näkemiseen. Niitäkään ystäviä ei ollut montaa, joten harmittaa kovasti

Tuntuu että kaikki on kokeiltu. Olen käynyt puistossa, erilaisissa harrastuksissa (ilman lasta) ja yrittänyt jopa palstan kautta tutustua uusiin ihmisiin, mistään ei ole löytynyt ihmistä joka oikeasti haluaisi viettää mun kanssa aikaa. Oon yrittänyt miettiä missä vika, oon käynyt mielessäni läpi kaiken sanomani enkä keksi mitään mikä voisi loukata tai erityisesti ärsyttää ketään. Ehkä mun olemuksessa tai jossain on vaan jotain niin ärsyttävää tai jotain...

 

[toinen]

tiiätkö,mulla on ihan sama juttu:Oen tajua sitä,oon aina kuitenki kaikille mukava yms..

 

["vieras"]

Sama täällä. Peiliin on katsottu monet kerrat. Aikuisena on vaan niin vaikea ystävystyä.

 

["aapee"]

tiiätkö,mulla on ihan sama juttu:Oen tajua sitä,oon aina kuitenki kaikille mukava yms..

Se on jotenkin niin outoa eikö, että oikein miettii ettei varmasti ole sanonut mitään pahasti, keskustellut asiallisesti niistä aiheista joista muutkin ovat halunneet keskustella, ei ole puhunut päälle, on kuunnellut toisia, ollut kaikinpuolin mukava muttei mitenkään mielistelevä... ja silti muut vaan mieluummin tapaavat keskenään ja itse jää joka kerta ulkopuolelle.

 

[toinen]

mä oon miettiny monesti kans et mikä on vikana,en keksi.mulla voi toki olla syynä sekin että en oo törmänny hirveästi mun ikäisiin äiteihin vaan kaikki olleet mua ainakin 5-10vuotta vanhempia..jos se mun "nuoruus" ärsyttää..mut ei toi selitä niitä kavereita jotka lopettanu yht. pidon|O
missäpäin asut?

 

[Freiya]

Sama homma täällä :ashamed:

 

[hyytikyppynen]

Täälläki samaa ongelmaa. Tosin näillä kylillä se johtuu siitä että minua ja minun menneisyyttä pelätään, eikä ihmiset usko että oisin muuttunu miksikkään. Toisekseen minussa on ärsyttäviä piirteitä, olen mahottoman levoton, puhun liikaa ja olen liian utelias. Luonnonlapsi joka ei sovi kaupunkilaistuneiden ihmisten muottiin, en tiiä muodista mittään, enkä päivän polttavista puheenaiheista, meikit, tukanvärjäys, rakennekynnet yms on mulle vieraita asioita. Juu, kyllä mieki meikkaan joskus ja laitan hiuksia, mut se mitä olen keskusteluita kuullu ja lukenu, oon ihan auttamattomasti pellolla koko touhusta... No mutta, muutama hyvä ystävä löytyy, ja perhe. Saa riittää toistaseksi.

 

[jjjjjj]

Täällä kuule ihan sama.. olen käynyt perhekerhossa mutta en ole päässyt mukaan porukkaan. Olen muita selvästi nuorempi, en tiedä johtuuko siitä.

 

[IhaNainen]

Täälläki samaa ongelmaa. Tosin näillä kylillä se johtuu siitä että minua ja minun menneisyyttä pelätään, eikä ihmiset usko että oisin muuttunu miksikkään. Toisekseen minussa on ärsyttäviä piirteitä, olen mahottoman levoton, puhun liikaa ja olen liian utelias. Luonnonlapsi joka ei sovi kaupunkilaistuneiden ihmisten muottiin, en tiiä muodista mittään, enkä päivän polttavista puheenaiheista, meikit, tukanvärjäys, rakennekynnet yms on mulle vieraita asioita. Juu, kyllä mieki meikkaan joskus ja laitan hiuksia, mut se mitä olen keskusteluita kuullu ja lukenu, oon ihan auttamattomasti pellolla koko touhusta... No mutta, muutama hyvä ystävä löytyy, ja perhe. Saa riittää toistaseksi.

Mun mielestä sä Hyytis vaikutat siltä et oisin mielelläni sun kaveri.

 

["yksinäinen"]

Sama mulla. Tosin mä tiedän että olen vähän outo, joten en edes ihmettele miks en saa uusia ystäviä... Haluan saada ystäviä omana itsenäni ja siksi en aio muuttua jotta saisin ystäviä.

Mistä päin sä oot?

 

["yksinäinen"]

Täällä kuule ihan sama.. olen käynyt perhekerhossa mutta en ole päässyt mukaan porukkaan. Olen muita selvästi nuorempi, en tiedä johtuuko siitä.

Mulla ihan sama! Olen n. 10 vuotta kaikkia muita nuorempi...

 

[---]

Sama homma täällä :ashamed:

Etkö sä just ollut siellä plussan pikkujouluissa, sullahan on monta kaveria palstalta. Ja kerran luin sun blogia, ja olit kavereiden kanssa menossa sinne ja tänne.

 

["aapee"]

mä oon miettiny monesti kans et mikä on vikana,en keksi.mulla voi toki olla syynä sekin että en oo törmänny hirveästi mun ikäisiin äiteihin vaan kaikki olleet mua ainakin 5-10vuotta vanhempia..jos se mun "nuoruus" ärsyttää..mut ei toi selitä niitä kavereita jotka lopettanu yht. pidon|O
missäpäin asut?

No en mäkään (mielestäni) mikään kovin vanha ole, täytän kohta 23. Niin ne vanhat kaverit on kyllä kumma juttu, sinänsä ei ole mikään meidän väleissä muuttunut, paitsi että mulla on lapsi enkä ihan joka vknloppu ehdi enkä jaksa juosta bileissä ja baareissa mutta kyllä mä edelleen kahvilla tykkään käydä, shoppailemassa, leffassa yms...

Pk-seudulla asun

 

[Phoebsi]

Minä en ole kai millään tavalla sellainen, "kuin pitäisi olla". Silti minulla on muutama hyvä ystävä ja nyt muutama ihan äitikaveri elämässä. Ystäväni ovat kouluajoilta, yksi vähän hassummalla tavalla elämääni tullut Äitikaverit leikkipuistosta. Nettikavereitakin on pari.

Vielä vuosi sitten olisin voinut sanoa samaa kuin ap ja moni muu, mutta mikä sitten on muuttunut? Minä? Sen olen kuitenkin huomannut, että ihmiset jäävät elämääni vasta ajan kanssa, koskaan en ole voinut ensinäkemältä sanoa että tuosta tulee ystäväni. Luulen, että minulla on käynyt vain tuuri, ja tilanne voi muuttua sitten kun muutamme tästä pois toiselle alueelle. Suosittelisin silti olemaan avoin, oma itsesi ap ja liikkumaan ihmisten ilmoilla. Kyllä se vielä tärppää, usko pois

 

[pia]

Täälläki samaa ongelmaa. Tosin näillä kylillä se johtuu siitä että minua ja minun menneisyyttä pelätään, eikä ihmiset usko että oisin muuttunu miksikkään. Toisekseen minussa on ärsyttäviä piirteitä, olen mahottoman levoton, puhun liikaa ja olen liian utelias. Luonnonlapsi joka ei sovi kaupunkilaistuneiden ihmisten muottiin, en tiiä muodista mittään, enkä päivän polttavista puheenaiheista, meikit, tukanvärjäys, rakennekynnet yms on mulle vieraita asioita. Juu, kyllä mieki meikkaan joskus ja laitan hiuksia, mut se mitä olen keskusteluita kuullu ja lukenu, oon ihan auttamattomasti pellolla koko touhusta... No mutta, muutama hyvä ystävä löytyy, ja perhe. Saa riittää toistaseksi.

sä kuullostat ihan multa

 

[pia]

[QUOTE="aapee";22509131]No en mäkään (mielestäni) mikään kovin vanha ole, täytän kohta 23. Niin ne vanhat kaverit on kyllä kumma juttu, sinänsä ei ole mikään meidän väleissä muuttunut, paitsi että mulla on lapsi enkä ihan joka vknloppu ehdi enkä jaksa juosta bileissä ja baareissa mutta kyllä mä edelleen kahvilla tykkään käydä, shoppailemassa, leffassa yms...

Pk-seudulla asun [/QUOTE]

missäpäin pk-seutua asut?

 

[Yainaba]

Mä luulen vähän et ystävää ei kuulukaan etsiä. Se osuu kohdalle sitten ihan huomaamatta itsekseen. Ja siinä on sekin että itse pitää olla myös avoin vastaanottamaan ystävyys.
Ja tuskin aikuisena enää niin herkästi solmitaan niitä sydänystävä-välejä ihan helposti.
Ja vaikka solmittaisiin niin oma elämä vie aikaa eri tavoin kuin lapsena ja nuorena. Ei vaan oo aikaa ystävyydelle yhtä tiiviisti kuin ennen.

 

["aapee"]

missäpäin pk-seutua asut?

Helsingissä

 

[pia]

[QUOTE="aapee";22509227]Helsingissä[/QUOTE]

Niin minäkin Justiinsa muutettu tänne ja en tunne yhtikäs ketään

 

[vicy]

olen samassa jamassa kuin ap...

Ehkä haudassa sitten saan ystäviä, ehkä edes madoista...: /

 

["yksinäinen"]

Mä luulen vähän et ystävää ei kuulukaan etsiä. Se osuu kohdalle sitten ihan huomaamatta itsekseen. Ja siinä on sekin että itse pitää olla myös avoin vastaanottamaan ystävyys.
Ja tuskin aikuisena enää niin herkästi solmitaan niitä sydänystävä-välejä ihan helposti.
Ja vaikka solmittaisiin niin oma elämä vie aikaa eri tavoin kuin lapsena ja nuorena. Ei vaan oo aikaa ystävyydelle yhtä tiiviisti kuin ennen.

En mä olekaan etsinyt, vaan aina kun tutustun ihmisiin paremmin ne häipyy En näköjään sitten kelpaa tällaisena. Aluksi kaikki menee hyvin ja toinen osapuoli haluaa tavata mutta sitten kuitenkaan etene tuttavuustasolta minnekkään ja yhteydenotot vähenee. Ja mä huomaan kyllä kun joku ei halua olla mun kanssa silloin en ala itsekään seuraani tyrkyttämään.

 

["aapee"]

Mä luulen vähän et ystävää ei kuulukaan etsiä. Se osuu kohdalle sitten ihan huomaamatta itsekseen. Ja siinä on sekin että itse pitää olla myös avoin vastaanottamaan ystävyys.
Ja tuskin aikuisena enää niin herkästi solmitaan niitä sydänystävä-välejä ihan helposti.
Ja vaikka solmittaisiin niin oma elämä vie aikaa eri tavoin kuin lapsena ja nuorena. Ei vaan oo aikaa ystävyydelle yhtä tiiviisti kuin ennen.

No en mä nyt välttämättä mitään sydänystävää sieltä puistosta yms. ole yrittänyt saadakaan, enemmänkin löytää ihmisen, joka viettäisi mun kanssa aikaa just vaikka kahvin tai kävelylenkkien merkeissä, jonka kanssa voisi käydä vaikka ostoksilla, leffassa tai vaikka jumppatunnilla. Ja jos joku sattuisi olemaan sellainen josta voisi tulla sydänystävä niin se olisi aina vaan plussaa.

 

["aapee"]

Niin minäkin Justiinsa muutettu tänne ja en tunne yhtikäs ketään

Minne päin Helsinkiä?

 

[pia]

itähelsingissä

 

[Phoebsi]

[QUOTE="yksinäinen";22509278]En mä olekaan etsinyt, vaan aina kun tutustun ihmisiin paremmin ne häipyy En näköjään sitten kelpaa tällaisena. Aluksi kaikki menee hyvin ja toinen osapuoli haluaa tavata mutta sitten kuitenkaan etene tuttavuustasolta minnekkään ja yhteydenotot vähenee. Ja mä huomaan kyllä kun joku ei halua olla mun kanssa silloin en ala itsekään seuraani tyrkyttämään.[/QUOTE]

Ihmisten, varsinkin perheellisten elämäntilanteet on erilaisia. Joskus on kiire, joskus taas ei. Sitten voi olla omia huolia, voi väsyttää, mitä vain että yhteydenpito ei ole niin päivittäistä, viikottaistakaan. Ja kun vielä lisää tähän ihmisten erilaisuuden ja käsityksen siitä, mitä on yhteydenpito usein ja mitä on ystävyys niin aika vaikea on tehdä mitään päätelmiä.

Älä ole niin ankara muille. Soita itse =)