K
kyydissä
Vieras
Mieheni on yksi niistä harvoista todella hyvistä autokuskeista, joita Suomen teillä liikkuu. Hän ajaa aina reippaasti eikä nysvää. Jos joku hidastelee edessämme, mieheni ajaa puskurissa kiinni ja odottelee kunnes tiessä tulee joku leveämpi kohta (vaikka risteys tms.) ja koukkaa sitten vaikka vähän pientareen kautta ohi. Ruuhkassa hän vaihtelee kaistaa tosi näppärästi (myös bussikaistaa hyödyntäen) ja näin olemme aina 5 minuuttia aikaisemmin perillä, vaikka meillä ei oikeastaan mikään kiire olisikaan. Jos joku muu tekee joitakin virheitä tai toimii epäloogisesti liikenteessä, mieheni joutuu monesti tekemään äkkijarrutuksen, koska oma nopeutemme on sen verran suuri ja silloin mieheni antaa sille idioottitampiolle opetuksen soittamalla torvea. Pyöräilevien lasten tai tienylitystä arpovien mummojen kohdalla mieheni ei hidasta vauhtia, koska se on heidän oma vikansa, jos päräyttävät automme eteen. Kyllä minun kelpaa, kun näin ajokortittomana saan nauttia parhaista parhaimman kuskin kyydistä!