4-vuotiaan kaverisuhteista pohdintaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "niin"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"niin"

Vieras
Kysyin toisessa ketjussa kaverisynttäreistä, mutta vielä mietityttää, että onko se epätavallista, että meidän 4-vuotiaalla ei ole juurikaan vapaa-ajalla kavereita. Osiltaan tietysti vaikuttaa että on perhepäivähoidossa eikä päiväkodissa. Sielläkin kaverina tytön serkkupoika ja toinen lapsi on vasta 1v. Hyvin viihtyy siellä hoidossa. VArahoidossa aina välillä (noin 1-2 x kuukaudessa) on ryhmiksessä ja siellä hyvin leikkii ikäistensä tyttöjen kanssa. Mutta vapaa-ajalla me nähdään oikeastaan vaan tytön 3v serkkupoikaa ja toista 5v serkkutyttöä, satunnaisesti minun kavereita joilla eri ikäisiä lapsia. Tietysti lisäksi mummoja ja pappoja, mutta sellaista ihan vaan tytön omaa kaveria meillä ei vielä ole käynyt.

Onko tämä huolestuttavaa? Tulisiko niitä sitten lisää jos myöhemmin, esim. 5-vuotiaana siirtyisi päiväkotiin?

Harrastuksia ei ole tytölle aloitettu. Perheenä tietysti harrastetaan, mutta ei vielä tyttöä yksin olla harrastuksiin laitettu. On hivenen ujo ja arka luonteeltaan, tai ns. hitaasti lämpiävä.
 
Meidän esikoinen aloitti kaverikyläilyt 4-vuotiaan ja nyt kun kuopus on neljä, hänkin on lähiaikoina menossa jonkun saman ikäisen päiväkotikaverinsa luokse. Parin äidin kanssa on alustavasti ollut puhetta asiasta. Ja meillä lapset ovat itse halunneet kavereita myös viikonloppuisin. Mutta pakottamaan en lähtis noin pientä, koska mikään kiire ei ole, jos lapsi on ujo tai ei halua.
 
Minun mielestäni vielä 4-vuotiaalla ei useinkaan ole varsinaisia ystävyyssuhteita. Sosiaalisiataitoja opetellaan, kaverisuhteita opetellaan luomaan, joskus hyvinkin eri-ikäisten kanssa ja leikkikaverit vaihtuu tilanteen ja päivän mukaan.
 
Minun mielestäni vielä 4-vuotiaalla ei useinkaan ole varsinaisia ystävyyssuhteita. Sosiaalisiataitoja opetellaan, kaverisuhteita opetellaan luomaan, joskus hyvinkin eri-ikäisten kanssa ja leikkikaverit vaihtuu tilanteen ja päivän mukaan.

Meidän juuri neljä täyttäneellä on jollut jo jonkun aikaa yksi tietty "paras" kaveri, jonka kanssa hän leikkinyt päiväkodissa jo pitkään. Tämä kaveriasia oli huomattavissa jo silloin, kun hän oli päiväkodissa pienten ryhmässä, jossa oli 4 samanikäistä poikaa. Yksi niistä oli jo silloin se kaikkein tärkein ja yksi taas sellainen,jonka kanssa hän ei juuri ikinä leikkinyt.

Samoin meidän toisella lapsella oli jo 4-vuotiaana yksi tietty kaveri, jota hän on eniten tavannut myös päiväkodin ulkopuolella. Näin on edelleen, vaikka he eivät ole enää edes samassa päiväkotiryhmässä.
 
[QUOTE="vieras";22522319]Meidän juuri neljä täyttäneellä on jollut jo jonkun aikaa yksi tietty "paras" kaveri, jonka kanssa hän leikkinyt päiväkodissa jo pitkään. Tämä kaveriasia oli huomattavissa jo silloin, kun hän oli päiväkodissa pienten ryhmässä, jossa oli 4 samanikäistä poikaa. Yksi niistä oli jo silloin se kaikkein tärkein ja yksi taas sellainen,jonka kanssa hän ei juuri ikinä leikkinyt.

Samoin meidän toisella lapsella oli jo 4-vuotiaana yksi tietty kaveri, jota hän on eniten tavannut myös päiväkodin ulkopuolella. Näin on edelleen, vaikka he eivät ole enää edes samassa päiväkotiryhmässä.[/QUOTE]

Näkeekö teidän lapsi tätä ystäväänsä sitten vapaa-ajallakin? ETtä kävisi itsekseen kylässä hänen luonaan ja tämä toinen lapsi teillä?
 
ei kannata stressata vielä tuonikäisen kanssa. kavereita ehtii vielä saada koko loppuelämän!
Toisekseen;noin pieninä helposti kavereilta tarttuu myös ikävää käytöstä ja huonoja tapoja.
Ei ole huono homma jos lapsi pysyy sellaisena kuin itse on, eikä matki muiden rumia juttuja...
 
Se on varmaan lapsestakin kiinni nuo kaverisuhteet nuorempana. Olen itse miettinyt samaa asiaa pian 5-vuotiaan kanssa. Hän on päivähoidossa ja siellä on kavereita, ne tietyt samat joiden kanssa leikkii joka päivä. Kotinurkilla ei ole saman ikäistä seuraa, joten iltaisin ja viikonloppuisin ollaan pääosin ilman kaveriseuraa. Joskus kutsun kylään tai käydään kyläilemässä perheissä, joissa on lapsia. Mun lapsi ei silti edes kaipaa seuraa iltaisin tai viikonloppuisin. Tykkää olla kotona ja viihtyy yksikseenkin.
 
Se on varmaan lapsestakin kiinni nuo kaverisuhteet nuorempana. Olen itse miettinyt samaa asiaa pian 5-vuotiaan kanssa. Hän on päivähoidossa ja siellä on kavereita, ne tietyt samat joiden kanssa leikkii joka päivä. Kotinurkilla ei ole saman ikäistä seuraa, joten iltaisin ja viikonloppuisin ollaan pääosin ilman kaveriseuraa. Joskus kutsun kylään tai käydään kyläilemässä perheissä, joissa on lapsia. Mun lapsi ei silti edes kaipaa seuraa iltaisin tai viikonloppuisin. Tykkää olla kotona ja viihtyy yksikseenkin.

Onko teidän lapsella sisaruksia? Meillä lapsi on ainokainen ja tuntuu että toisinaan kovasti kaipaisi seuraa iltaisinkin joskus.. tai ainakin aikuisen kaveriksi moneen tekemiseen.
 
[QUOTE="aloittaja";22523232]Onko teidän lapsella sisaruksia? Meillä lapsi on ainokainen ja tuntuu että toisinaan kovasti kaipaisi seuraa iltaisinkin joskus.. tai ainakin aikuisen kaveriksi moneen tekemiseen.[/QUOTE]

Ei ole sisaruksia lapsella, kotona ollaan kahdestaan nykyisin. Niin kuin sanoin, tämä on varmaan lapsikohtaista. Mun ei kaipaa seuraa iltaisin, mutta sinun lapsesi ilmeisesti kaipaa? Oletko kysellyt häneltä asiasta? Kyllä meilläkin tehdään usein yhdessä juttuja, mutta leikit sujuvat pääosin yksin.
 
Ei ole sisaruksia lapsella, kotona ollaan kahdestaan nykyisin. Niin kuin sanoin, tämä on varmaan lapsikohtaista. Mun ei kaipaa seuraa iltaisin, mutta sinun lapsesi ilmeisesti kaipaa? Oletko kysellyt häneltä asiasta? Kyllä meilläkin tehdään usein yhdessä juttuja, mutta leikit sujuvat pääosin yksin.

En ole kysellyt, mutta itse joskus kyselee kavereitten perään, tai sanoo että hänellä ei ole kavereita tms.

Yritän ohjata häntä erilaisiin leikkeihin kotona itsekseenkin, mutta usein hän tulee viereeni istumaan tai jos teen kotihommia niin auttaa niissä. Ei hirveästi siis varsinaisesti leiki itsekseen.
 
Meillä on myös 4 vuotias poika ja päiväkodissa kavereita riittää. Iltaisin kyllä valitettavasti paljon vaan isomman veljensä kanssa kahdestaan. Tosin he ovat kuin paita ja peppu, hyvin leikit sujuvat ja
viihtyvät hyvin yhdessä, isoveli 7 v.
 
Jos lapsi itse kaipaa kavereita, miettisin sitä siirtoa päiväkotiin. Lapsi on muutenkin jo sen verran vanha, että virikkeellisempi toiminta voisi olla paljon hauskempaa.

Mun lapsi aloitti pph:lla ja se oli silloin 2,5-vuotiaana hyvä ratkaisu. Kun pph jäi äitiyslomalle, siirryttiin ryhmikseen, jossa meni seuraava vuosi. Siellä lapsi ei selvästikään enää viihtynyt niin hyvin. Tänä syksynä aloitettiin päiväkoti ja vaihto oli ihan nappiratkaisu. Lapsi viihtyy erittäin hyvin ja on saanut niitä kavereita, joiden kanssa päivät touhuaa. Illalla sitten ei kaipaakaan enää seuraa.
 
Kyllä meilläkin on 4.5veen kanssa niin, että vanhempien pitää kuskata, jos leikkikavereita haluaa illalla tai viikonloppuna. Omani kyllä on alkanut olla erittäin aktiivinen näiden suhteen koko tämän vuoden tai niin, että äitin pitää sopia tietty lasten vanhempien kanssa etukäteen hetket - ei tää oo mitään spontaania ovikellonsoittoa vielä. Päiväkodissa on paljon kavereita, lähialueella tasan yksi tuttu ja näiden kanssa leikkii viikonloppuisin. Mutta eihän se tarkoita että kaiket päivät kavereiden kanssa on. Yksi tai korkeintaan parin tunnin sessiota viikonloppuna ja yksi viikolla. Yhtään enempää ei oikein ehtisikään. Eli kaikkia ystäviä ei ehdi nähdä samalla viikolla vapaa-ajallaan.

"Äiti miksi meille ei tuu ketään vieraita"
 
[QUOTE="aloittaja";22522424]Näkeekö teidän lapsi tätä ystäväänsä sitten vapaa-ajallakin? ETtä kävisi itsekseen kylässä hänen luonaan ja tämä toinen lapsi teillä?[/QUOTE]

Harvempi 4-v käy itsekseen eli kyllä vanhemmat tuo ja hakee, jos ei ole kyse ihan naapurista... Ja vielä näin 5-vuotiaanakin näin. Meillä on käynyt samassa rapussa kylässä (sovittiin etukäteen sen samanikäisen tytön äidin kanssa että saa käydä tälleen kylässä puolin tai toisin). Jos kaveri ei oo kotona tai ei sovi, niin pääsee helposti takaisin omaan kotiin.

Tämä tyttö on eri päiväkodissa, mutta kiva kun on tällainen lähinaapuriystäväkin :).
 
Viimeksi muokattu:
Meidän 4 vuotias käy kahta eri seurakunnan kerhoa, sen lisäksi käydään 2-3 kertaa viikossa perhekerhoissa tai vastaavissa. Siellä hänellä on aina omat hyvät kaverit, joiden kanssa tykkää leikkiä. Näistä kavereista 5 oli esim. hänen synttäreillään ja kylässäkin on ollut muutama/hän niillä. Meillä on naapurissa samanikäinen lapsi ja he näkevät myös vapaa-ajalla.

Eli tuo riippuu ihan tilanteesta, kun lapsi on pph on luonnollista ettei välttämättä ole juuri sopia kavereita sen ulkopuolella. Meillä kun lapsi ei ole hoidossa niin ne kaverit suhteet tulevat näistä kerhoista ja niistä löytyy helposti samanikäiset seuraa. Jos olisi mahdollista niin omasi saattaisi tykätä samanikäisten kerhosta, joskus kun esim. seurakunnan kerho on lähellä tms. niin voi kesken päivän käydä ehkä siellä.
Mutta yhtään ei tosiaan huolissaan kannata olla, lapset osaa kyllä itse sitten ilmaista kun/Jos kaipavat seuraa.
 
me asutaan rivarissa jossa paljon samanikäisiä lapsia, meitä on nyt 5 perhettä jossa 4-vuotias joten me ollaan oltu pihalla ja synttäreillä tekemisissä nämä muutamat vuodet ja tänä kesänä sitten lapset aloittivat itse harjoitella iltaisin ja viikonloppuisin yksinään kyläilyä, toisen ulos leikkimään hakemista jne.
kaikki lapset ovat päiväkodeissa (eri) hoidossa joten kaikilla omia tarhakavereita myös. meillä päiväkodista ollaan nähty 1 poikaa myös syntymäpäivillä ja viikonloppuna leikkimässä. tilanne oli meille uusi kun saatiin syntymäpäiväkutsu lapselta jonka vanhempia ei edes tunnettu mutta päiväkodissa ovat kerta tosi hyviä kavereita joten ollaan sitten tutustuttu poikien myötä.
 
No eiköhän sen huomaa jos kärsii. Meillä ei ole 6veellä eskarin jälkeen oikeastaan koskaan kavereita ja kärsii siitä silminähden. Harrastuksia on, mutta ei ohjattu toiminta korvaa vapaata leikkiä kavereiden kanssa.
 
No, meillä juuri 4v täyttänyt listaa kovaa vauhtia kavereita, joiden kanssa on kuulemma itse sopinut yökyläilyistä. Ja minä yritän vähän toppuuttaa, että ei se nyt ihan noin onnistu, vaan pitää sopia molempien vanhemmille myös nämä suunnitelmat... Ja siis toistaiseksi ei vielä ole ollut kaverin luona yökylässä, mutta ajattelin muutamilta vanhemmilta kysäistä, kun on suunnitelmissa mennä miehen kanssa juhlimaan.
 
meillä on 4v4kk ikäinen tyttö, jolla ei pk:ssa ole kavereita :(, ei siis siellä kuulemma halua leikkiä oikein kenenkään kanssa. Eikä oikein ole samanikäistä tyttöä, poikia enimmäkseen ja sitten vanhempia tyttöjä, jotka eivät halua "pientä" mukaan leikkeihin
kotona taas on heti innolla menossa naapuriin "parhaan kaverin" kanssa leikkimään, tässä pihapiirissä on enemmänkin näitä 4-6v tyttöjä ja heidän kanssaan leikkii mielellään ja on reipas ja sosiaalinen
 
No, meillä juuri 4v täyttänyt listaa kovaa vauhtia kavereita, joiden kanssa on kuulemma itse sopinut yökyläilyistä. Ja minä yritän vähän toppuuttaa, että ei se nyt ihan noin onnistu, vaan pitää sopia molempien vanhemmille myös nämä suunnitelmat... Ja siis toistaiseksi ei vielä ole ollut kaverin luona yökylässä, mutta ajattelin muutamilta vanhemmilta kysäistä, kun on suunnitelmissa mennä miehen kanssa juhlimaan.

Ja mulla on yks tuttava, jonka 4v ei ole koskaan, siis ei ikinä, ollut missään kaverin tai edes sukulaisen luona "hoidossa". Aina kotihoidossa äidin kanssa, ja suunitelmissa kouluikään asti pitää kotona, juuh...
En mä ehkä kaverille omaa 4v päästäis yökyläilemään (tai pitäis olla tosi hyvä kaveri), mut mummolaan, kummeille tms.
 
[QUOTE="vieras";22539594]Ja mulla on yks tuttava, jonka 4v ei ole koskaan, siis ei ikinä, ollut missään kaverin tai edes sukulaisen luona "hoidossa". Aina kotihoidossa äidin kanssa, ja suunitelmissa kouluikään asti pitää kotona, juuh...
En mä ehkä kaverille omaa 4v päästäis yökyläilemään (tai pitäis olla tosi hyvä kaveri), mut mummolaan, kummeille tms.[/QUOTE]

Ok. Meillä sentään siis pph:ssa arkisin. välillä myös mummo hoitaa ja pari kertaa ollut serkun luona pari tuntia kerrallaan leikkimässä.
 

Yhteistyössä