Olenko mä jotenkin outo kun oisin halunnut pojalle vain yhden etunimen?

[omituinen otus?]

Mun mielestä kolmen nimen väkisin lapselle änkeminen on tosi tyhmä muoti-ilmiö, samoin kuin se että on pakko olla ne kaikki maksimi neljä kummia. Mä olisin halunnut pojalle vain yhden etunimen kuten mummollanikin on, ihan vaan sen takia että sitä toista nimeä ei kuitenkaan ikinä käytetä missään, ja pojalla on muutenkin pitkä sukunimi. Miehen vaatimuksesta suostuin kuitenkin toiseen nimeen, mutta missään nimessä en olisi suostunut kolmanteen, eikä varmaan sellaista olis keksittykään.

Nyt mä olen sitten kuullut ihmettelyjä siitä että pojalla on "vain" kaksi etunimeä. Samoin ihmiset ihmettelee sitä että pojalla on ihan tavallinen suomalainen miehen nimi, ei siis mitään oliveria, lucaa tai elmo-nemoa. :O Mummot ja papat on tietenkin innoissaan perinteisestä nimestä, ja neuvolantäti oli mys ihan tohkeissaan pojan saatua nimensä, hänen koko asiakaskunnassaan ei kuulemma ole yhtään toista samannimistä poikaa. Kuitenkin Suomessa on 61188 samannimistä ihmistä.

 

[Kismett]

Mun veljellä on vain yksi etunimi.

Aika kärjistettyjä oletuksia sulla on. Ei kaikilla nykyäänkään ole kolmea etunimeä eikä neljää kummia.

 

[Lilii lisänimetön]

Mulla ja sisaruksillani on kolme etunimeä, samoin isälläni. En sanoisi sitä siis aina muoti-ilmiöksi, vaan esim. meillä se tapa kulkee suvussa. Siksi minun lapsillanikin on kolme nimeä.

 

[.......]

Itse en kanssa ymmärrä tuota nimen antamis vimmaa, joka nykypäivänä on oikeasti karannut käsistä. En siis oikeasti ymmärrä, miksi ihmeessä lapselle annetaan kolme nimeä!
Siis mitä järkeä/hyötyä/iloa siitä on kenellekään.

Meidän suvussa on aika tavallista, että lapsille on annettu vain yksi nimi. Näin myös minulla ja veljelläni ja sama tilanne omilla lapsillani. Yksi hyvä ja tarkoin mietitty nimi on parempi kun liuta monia.

 

[Oikaissuuu]

Mulla ja sisaruksillani on kolme etunimeä, samoin isälläni. En sanoisi sitä siis aina muoti-ilmiöksi, vaan esim. meillä se tapa kulkee suvussa. Siksi minun lapsillanikin on kolme nimeä.

Kyllä tuo useamman kuin kahden nimen antaminen on selkeästi yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun nimitilastoja selailee.

 

["a.p"]

Ei varmaan kaikilla olekaan, mutta suurimmalla osalla tuntuu olevan. Ja okei, ei sitten ole muoti-ilmiö, mutta kyllä suurimmalla osalla mun kavereista on itsellään vain kaksi etunimeä. Ja se, että jonkun perheessä on ennen nykyäikaakin jo ollut kolme nimeä, ei vielä todista sitä etteikö se ole nykyään yleisempää kuin ennen?

No, mutta, kuten yleensäkin, koko kysymyksen pointti meni taas vastaajilta ohi, mä kysyin oonko outo, en sitä että mitä epäkohtia löydät avauksestani.

 

[Kismett]

Itse en kanssa ymmärrä tuota nimen antamis vimmaa, joka nykypäivänä on oikeasti karannut käsistä. En siis oikeasti ymmärrä, miksi ihmeessä lapselle annetaan kolme nimeä!
Siis mitä järkeä/hyötyä/iloa siitä on kenellekään.

No mitä haittaakaan siitä on kenellekään?
Halusin mummoni etunimen toiseksi nimeksi tytölleni. Ne olisivat olleet ihan pöhkö nimiyhdistelmä kahdestaan, tyyliin Maija Tuula. Mutta muuttuivat oikein kivaksi kun lisäsi kolmannen nimen loppuun, Maija Tuula Susanna.

 

[Khimaira]

Esim. ortodoksit antavat perinteisesti vain yhden nimen =)

Meidän lapsilla tosin on 2-3 nimeä, yhdelläkin olisi pärjännyt.

 

["vieras"]

Et ole outo. Mulla itselläni on kolme nimeä ja olen aina ajatellut, että se keskimmäinen on jotenkin turha ja ylimääräinen. Meidän lapsilla on kaksi nimeä. Tietysti, jos sukunimi on joku tosi yleinen, voi monesta (ja erikoisesta) etunimestä olla etua.

 

["mie"]

Mulla ja sisaruksillani on kolme etunimeä, samoin isälläni. En sanoisi sitä siis aina muoti-ilmiöksi, vaan esim. meillä se tapa kulkee suvussa. Siksi minun lapsillanikin on kolme nimeä.

Meillä samoin, ja oma nimeni on siis annettu 70-luvulla. Omille lapsilleni halusin kanssa kolme nimeä osittain perinteen takia, mutta osittain myös siksi, että halusimme molemmille jonkin suvun nimen, ja näitä ei olisi saanut mukaan ilman kolmatta, koska muuten olisi kuulostanut oudolta

 

[Kismett]

[QUOTE="a.p";22585745]

No, mutta, kuten yleensäkin, koko kysymyksen pointti meni taas vastaajilta ohi, mä kysyin oonko outo, en sitä että mitä epäkohtia löydät avauksestani. [/QUOTE]
Ei, et ole outo vaan todella originelli ja ainutlaatuinen vanhempi lapsellesi.
Senkö halusit kuulla :xmas:

 

["a.p"]

Ja sitten vielä se, että mikä hitto siinä on kun tavalliset nimet ei ihmisille enää kelpaa? Tuntuu että nykyään ihmiset keksii nimiä päästään ettei vaan kellään olis samanlaista nimeä, joka sitten johtaa siihen että ne nimet on ihan uuvatin kuuloisia. Toki nykyään ei voi enää sanoa että lasta sitten isona kiusataan koulussa kun valtaosalla on kymmenen vuoden päästä kuitenkin joku kummallinen nimenväännös. Ehkä mun poikaa sitten kiusataan liian tavallisesta/vanhanaikaisesta nimestä, taivastellaanhan sitä nyt jo, ja vielä ihan aikuisten ihmisten toimesta.

 

[Lilii lisänimetön]

Et ole outo ap.

 

["a.p"]

Ei, et ole outo vaan todella originelli ja ainutlaatuinen vanhempi lapsellesi.
Senkö halusit kuulla :xmas:

No haha, en mä sitä tarkoittanut. Musta se on vaan kummallista että miksi oikesti vähintään joka toinen ihminen joka kuulee meidän pojan nimen, ihmettelee sen tavallisuutta, sekä sitä että nimiä on vain kaksi. Eiköhän nää originelliuden tavoittelijat oo just näitä jotka keksii lapsille nimiä omasta päästään.

 

[bb]

Meillä on lapsella kolme etunimeä ihan siitä syystä, että miehellä on täyskaima joka on syntynyt samana vuonna. Siis sekä molemmat etunimet että sukunimi on eräällä henkilöllä tismalleen samat. Vaikka henkilötunnukset ovatkin erit, oli tuo tuonut omat ongelmansa armeijassa ja opiskellessa, kun sattuivat samoihin paikkoihin. Todennäköisyys tuolle on toki äärimmäisen pieni, mutta koska näin kävi, haluttiin lapselle sellainen nimiyhdistelmä, ettei pitäisi tulla toista täysin samannimistä vastaan.

 

["kukeseen"]

Et ole outo, jokainen tekee tyylillä. Minulla itselläni on vain yksi nimi, lapsilla kaikilla kaksi nimeä.

Ja mikä tulee noihin "perus" tavallisiin nimiin, niin nekin ovat yleistymä päin. Munkin poikien nimia "ihmeteltiin" kun he olivat ihan pieniä, mutta päiväkodissa on noiten muotinimien joukossa aika paljon myös samanlaisia vanhoja perusnimiä.

t. Anteron, Raunon ja Laurin äiti

 

[MorbidMama]

Jos olet niin olen minäkin. Pojalla yksi, mutta sitäkin värikkäämpi nimi.:xmas:

 

["Mamma italiana"]

me annoimme tytòllemme vain yhden etunimen. niin eiks joku voi todeta "rakkaalla lapsella on monta nimeà" ?

 

["ÄKSÄ"]

Musta tuntuu enemmänkin, että nykyään ei ole vain yhtä trendisuuntausta kerrallaan. Nyt esimerkiksi sekä perinteiset suomalaiset nimet ovat suosittuja kuten nämä keksityt ja vieraammatkin nimet. Eli tarjonta on laajentunut. Vaikeampaa olla erilainen tai outo nykyään.
Meillä on lapsille kolme nimeä. Pojalla on etunimen lisäksi kaksi nimeä "perintönä" ja kunnianosoituksena kaimoille. Tytölle taas halusimme kolme kivaa nimeä. Useammasta nimestä ei välttämättä ole hyötyä, vaan onko haittaakaan? Saapahan lapsi ottaa käyttöön itseään enemmän miellyttävän nimen vanhempana jos haluaa.

 

[Pesky Pixie]

Aika kärjistettyä kyllä väittää, että kaikilla lapsilla on kolme nimeä ikään kuin muoti-ilmiönä. Omilla lapsillani on kolme nimeä, koska juuri ne kolme nimeä kullekin halusin. Juuri kenelläkään tuttavapiirissä ei ole lapsella kolmea nimeä, ollaan ennemminkin outo tapaus.

 

["hmm"]

Mulla on 3 nimeä ja halusin omalle lapselle vain 2 nimeä - 3 on liikaa.

Kaverillani on tosi pitkä etunimi, tyyliin: Hanna-Maija Ellinoora Anna-Liisa, minusta vähän liikaa, kun hänestä käytetään vain etunimeä Hanna.

 

[Mummomainen]

Minulla on kaksi nimeä ja toinen etunimi on ollut täysin turha. Ei sillä mitään virkaa ole, joten en aio antaa omille mahdollisille lapsille kolmea nimeä.

Voisin hyvin antaa lapselle vain yhden nimen.