Ajatuksia ystävän lapsen synttäreiden jälkeen

[tinkaM]

Me oltiin myös eilen erään tytön syntymäpäivillä joka on vanhempi meidän tyttöä ja vaikka meidän tyttö on vielä alle 2v leikki meidän tyttö paljon enemmän sankarin saamilla lahjoilla ja tosi järjestelmällisesti leikki nukeilla yms. Kunnes sitten tämä sankari tuli nappaamaan meidän tytöltä kaikki pois ja lähti sitten taas jatkamaan poikien leikkien häiriköintiä. Tämän tytön jutut ovat "Jos en saa sitä niin saat turpaan!" tai "Mä lyön sua jos et anna mulle sitä..." ja tää tyttö myös lyö ja potkii ihan surutta muita lapsia.
Itseä ärsyttää ihan suunnattomasti mennä ees koko kyläpaikkaan varsinkin kun joudumme olemaan siellä aina yötäkin kun välimatkaa (onneksi) on niin paljon.
Kesäisin tämä perhe tulee sitten yhteiseen mökkikyläpaikkaan niin pitkäksi aikaa kuin mekin olemme siellä eli emme saa yhtään mökkirauhaa oman perheen kesken ellemme sitten salaa mene sinne. Ei oikein viitsisi aikuisille ihmisille mennä sanomaan itsestäänselvyyksiä mutta kai se on sitten pakko. Minä palaan töihin ensi vuonna enkä todellakaan ala ensi kesääni olemaan lomalla toisten lastenvahtina kun heidän perheellään ei ole minkäänlaisia rajoja. Ja kun heidän lapset ovat oikeasti ihan mahdottoman villejä. Työminääni en jaksa vapaa-ajalla pitää mukana joten haluaisin oikeasti rentoutuakin ja olla vapaasti lapsieni ja mieheni kanssa. Eli tiedän ap miltä susta tuntuu, harmi vaan että sulla on tilanne että vanhemmat ovat sulle tärkeitä toisinkuin tässä mun tapauksessa. Mutta se on totta että lasten myötä jotkut lapsuudenystävätkin eroavat koska jos kasvatustyyli on kovin erilainen, ei tapaamisista tahdo tulla oikein yhtään mitään.

 

[hm]

[QUOTE="aapee";22605173]Meillä on 2 lasta, en mä sitä toistakaan ota mukaan. Ja en tuota pienempääkään joka paikkaan, joskus haluan käydä vain yksin.

Mutta kun ei tottele, niin vaikeaa puuttua. Sanoin että älä hypi siinä, voi vahingossa mennä vauvan päälle. Ei mitään vaikutusta, nauroi vain että osaa kyllä hyppiä. Jos häneen tarttuu kiinni, niin seuraus on just tuo flippaus myös. Yritin ottaa vauvaakin pois. Vanhemmat näkivät ja eivät sanoneet tai tehneet mitään. Vauvan äiti sai sitten vauvan pois.

Sama tökkimiseen, ei sanottu että älä häiritse muita kun juovat kahvia tai menepä nyt leikkimään muiden lasten kanssa.

Mä tulisin kyllä kylään vastakin, mutta lapsi pelkää tätä toista. Ja kohta sanoo sen ääneen sielläkin. Nyt vein puolipakolla ja viihtyi kyllä, kun oli muitakin lapsia eikä vain tämä yksi.[/QUOTE]

no sulla ei kyllä ole mitään oikeutta tarttua toista kiinni mihinkään. Ällöttävä akka olet ja kakarat ällöttäviä mustamaalaajia ja juoruajia. Teet suuren palveluksen tuolle perheelle kun pysyt kaukana heistä.

Itselläni kaksi hiljaista lasta, mutta eivät kuitenkaan pelkää jos joku toinen jonkun tavaran heittelee, kun on ehkä vähemmän lasten kanssa ollut tekemisissä jos ainoa lapsi.

Pidä vaan itsesi ja kakarasi pois sieltä. eivät kaipaa tuollaisia toisia arvostelevia paskiaisia elämäänsä. kakaroistasi löytyy aivan varmasti 100 kertaa enemmän virheitä kuin tuosta lapsesta.

 

[tinkaM]

[QUOTE="aapee";22604834]Kyse on kuitenkin 5-vuotiaasta, ja vaikeaa puhua tarkkaan vaikka adhd:sta, kun ei tiedä, mikä se diagnoosi sitten on.

Vanhemmathan ovat hakemassa apua, kyllä he sitä saavat. Päiväkodissa ja nyt neuvolassa oli sanottu, ettei tule pärjäämään tavallisessa luokassa ainakaan ilmanaviustajaa.

Mutten halua luopua ystävästäni sen takia, että hänen lapsensa on erityislapsi tai loukata heitä. "Anteeksi,mutta y ei halua tulla tänne, kun x on sen verran raju ja arvaamaton" kuulostaa pahalta...[/QUOTE]

Mutta on sun puolustettava omaa lastasi jos hän pelkää tuota tyttöä. Jos tilanne sitä vaatiin niin jätä oma lapsesi kotiin ja sano vain kyläpaikassa että lapsellasi on nyt muuta. Ei sinun tarvitse ystävääsi loukata mutta lasta ei saa pakottaa sellaisen lapsen seuraan joka häntä pelottaa!

 

[hm]

Hm. Mitä jos sua tullaan tarttumaan kiinni kun et tee kuten toiset haluavat? tai jos sinä yrität mennä sellaiseen seuraan, jossa viihdyt (esim. lasten kanssa) sulle sanotaan, että mene tuonne toisten ukkojen kanssa jauhamaa npaskaa? juoruamaan.

Jos kakarasi perlkäävät sitä, ettäj oku villiintyy heittelemään lelujaan, niin ei, ei ole pakko mennä kyläään, ei sinun, eikä kakaroidesi.

ja kyllä, itse toivoisin että lapseni ystävystyvät mieluummin villimmän tavaroiden heittelijän kanssa, kuin mustamaalaajan ja juoruajan ja paskanjauhajan, ja paskanjauhajilla on paskanjauhajakakarat. On varmasti huomannut sinun asenteen ja paheksunnan sinun ällöttävä kakara, ja huomaa miten tyytyväinen äiti on kun lapsi "pelkää" tuota toista.

 

[tinkaM]

[QUOTE="aapee";22605349]Varmaan ovat. Kyllä se joka kerta mutkin hiljaiseksi vetää, että millaista on kun tuollaista on 24/7 tai ainakin se pelko päällä, että kohta se alkaa taas.

En mä voi pakottaa lasta hänen kaverikseen, jos ei rupea, kun pelkää. Perhetutuksi voin.

Kyllä mä yritän ymmärtää ja olen iloinen että hakevat ja saavat apua.[/QUOTE]

Puhki tai ei, lapsen tai muiden ihmisten turvallisuus ei koskaan saa olla heitteillä. Kyllä sitä riehumista pitää rajoittaa kuitenkin ettei tulee mitään "pää halki"-tapauksia tai jotain pahempaakin.

 

[hm]

miksi lapsille sanotaan kotonaa, että mene tuonne? kyllä hänellä on oikeus olla omassa kodissa omassa keittiössään. Sinulla ei ole mitään oikeutta määräillä missä huoneessa tai että häenn pitäisi olla samassa huoenessa kuin ällöttävä kakarasi.
hän on yksilö ja ihmnen kuten me aikuisetkin ja vapaa olemaan siellä aikusiten kanssa jos siellä viihtyy paremmin.
Pidä vain kkuri kiusaajakakarillesi ja itsellesi.

 

[hm]

Menet jo alunperin sinne määrävällä ja inhottavalla asenteella pomottamaan toista. Ja jos ei kakarasi aivot ole umpiluuta, aivan varmasti on huomannut tuon asenteesi jo 1-vuotiaana ja haluaa pitää ilkeän äitinsä tyytyväisenä syrjimälä tuota lasta.
Toivottavasti kaikki heidän ystäväperheet eivät ole tällaisia. Tuokin aiheuttaa varmasti turhaumia ja tavaran heittämistä jos kaikki toimivat noin.
Teet suuren palveluksen perheelle pitämällä itsesi kaukana heistä.

 

[Best Regards]

Minä en varmaan itsekään haluaisi käydä siellä kylässä lapsen ollessa paikalla. Varmaa on, että lastani en pakottaisi. Kaikkien kanssa pitää yrittää tulla toimeen, mutta kaikkien kanssa ei ole pakko ystävystyä eikä viettää vapaa-aikaansa.

 

[Anatolia]

Vaikka vanhemmat olisivat hyviä ystäviä, niin lapset eivät välttämättä pidä ollenkaan toisistaan. Ja jos toisen lapsen käytös on sairaudesta johtuen arvaamatonta, niin se luonnollisestikin saattaa lasta pelottaa.

Toisaalta taas, omalle lapselleen voi yrittää selittää asiaa. XXX ei voi käytökselleen mitään, koska hänellä on sellainen ikäänkuin sairaus. Hänestä ei ole pakko tulla sydänystävää, mutta hänen kanssaan pitää tulla toimeen ja häntä pitää sietää sen aikaa kun vierailulla ollaan. Tuo sietäminen koskee myös vanhempia; jos erityislapsi häiritsee kahvihetkeä, niin siihen voi henkisesti varautua etukäteen, eikö?

Mun lapsen luokalla on autisteja muutama, ja yhden autistin vanhemmat oli ainakin mun tulkinnan mukaan kovin huolissaan siitä että heidän lapsensa käytös herättäisi muissa lapsissa pelkoa - mutta ei meillä ainakaan pelätä, meidän lapsi kertoo kyllä joskus että ko. lapsi toimii eri lailla kuin muut ja lisää sitten että "mutta se johtuu siitä että se on autisti, eikä näe maailmaa ihan samalla lailla kuin me". Ei siis pelkää, vaan tuntuu ymmärtävän. Lapset on hyvinkin ymmärtäväisiä ja suvaitsevaisia kunhan heille kerrotaan asioista avoimesti.

Tottakai täytyy huolehtia siitä, että tällaisella lapsella on aikuinen suht lähellä varmistamassa, ettei muita lapsia vahingoiteta. Mutta olen varma siitä, ettei erityislapsen vanhemman asemakaan ole ollenkaan helppo. Etenkin jos diagnoosia ei vielä ole, kaikki on hieman epävarmaa. Tuttavapiirissä on mm. aspergeria ja adhd:tä ja kaikkien vanhemmat sanoivat samaa: oli helpotus saada diagnoosi, sen jälkeen kun on kaikkensa tehnyt ja menettänyt jo uskon omiin kykyihinsä vanhempana. Diagnoosin myötä tulee myös apu.

Missä sitten menee erityislapsen ns. erityisyydestä johtuvan käytöksen & vanhempien välinpitämättömyyden ja kasvatuksen puutteen raja, sitä en tiedä.

Jos vierailuista tulee vain pahaa mieltä molemmille osapuolille, niin järkevintä lienee rajoittaa niitä, vaikka se ikävältä kuulostaakin. Vanhemmat voivat silti tavata toisiaan vaikka kahvittelun merkeissä ilman lapsia.

 

[tinkaM]

Ikävä tosiasia on, että lapsesi ei ystävysty sinun tahdostasi vaan omasta tahdostaan. Voit velvoittaa lapsesi tulemaan mukaasi tuohon kyläpaikkaan, mutta et voi velvoittaa häntä ystävystymään ystäväsi lapsen kanssa. Et myöskään pysty muuttamaan ystäväsi lapsen käytöstä. Sanoit itse, että tyttäresi pelkää tätä lasta. Menisitkö itse - jos voisit valita - paikkaan, jossa olisi ihmisiä, joita pelkäät?

Mun mielestä riittää, että lapsesi tulee tuon toisen lapsen kanssa toimeen silloin, kun heidän on vietettävä aikaansa yhdessä. Voisit myös puhua ystäväsi kanssa siitä, että lapsesi pelkää hänen lastaan ja mitä asialle voisi tehdä.

Tuo oli hyvä kirjoitus! Lapsen pelko ei ole yhtään väheksyttävä asia. Toki voi ja pitääkin puhua että lapsi tulisi isompana suvaitsevaiseksi mutta tuon toisen tytön käytös saattaaa tytöstäsi tuntua samalta kuin sinusta jos menisit miehesi kaverin luo jossa on irrallaan muriseva ja hampaitaan näyttävä rottwailer vieressäsi kokoajan eikä sitä rajoitettaisi mitenkään.
Ja tiedän että joku voi tästä vetää kilarit että vertaan lasta hulluun koiraan mutta vertaan mielikuvaa peloista. Ei lapsi ystävysty niiden kanssa kenen kanssa äiti haluaa vaan niiden kanssa heidän kemiat toimii ja synkkaa parhaiten.

 

["aapee"]

no sulla ei kyllä ole mitään oikeutta tarttua toista kiinni mihinkään. Ällöttävä akka olet ja kakarat ällöttäviä mustamaalaajia ja juoruajia. Teet suuren palveluksen tuolle perheelle kun pysyt kaukana heistä.

Itselläni kaksi hiljaista lasta, mutta eivät kuitenkaan pelkää jos joku toinen jonkun tavaran heittelee, kun on ehkä vähemmän lasten kanssa ollut tekemisissä jos ainoa lapsi.

Pidä vaan itsesi ja kakarasi pois sieltä. eivät kaipaa tuollaisia toisia arvostelevia paskiaisia elämäänsä. kakaroistasi löytyy aivan varmasti 100 kertaa enemmän virheitä kuin tuosta lapsesta.

Olen mä tarttunut kiinni olkapäistä, jos joskus jollakin on mennyt vähän överiksi ja silleen rauhoittanut, esim. kerran kun meillä vanhemman lapsen synttäreillä yhdellä vieraalla meni överiksi. Ei siis lujaa,mutta silleen että on pakko pysähtyä.

Mulla on 2 lasta, nuorempi on hyvinkin sosiaalinen ja tottunut olemaan lasten kanssa, paljon ystäviä.

"Jonkun tavaran heittely" on sitä että ottaa isosta lelulaatikosta kahmalokaupalla pikkusälää ja heittelee sitä ilmaan ottaa uuden sylillisen ja taas. Niitä putoaa päähän jne. ja muutenkin on kovin raju liikkeissään eikä paljon muita varo.

 

[tinkaM]

Minä en varmaan itsekään haluaisi käydä siellä kylässä lapsen ollessa paikalla. Varmaa on, että lastani en pakottaisi. Kaikkien kanssa pitää yrittää tulla toimeen, mutta kaikkien kanssa ei ole pakko ystävystyä eikä viettää vapaa-aikaansa.

Juuri näin!

 

["aapee"]

Mutta on sun puolustettava omaa lastasi jos hän pelkää tuota tyttöä. Jos tilanne sitä vaatiin niin jätä oma lapsesi kotiin ja sano vain kyläpaikassa että lapsellasi on nyt muuta. Ei sinun tarvitse ystävääsi loukata mutta lasta ei saa pakottaa sellaisen lapsen seuraan joka häntä pelottaa!

Niin, pitää varmaan luopua leikkitreffeistä ja sitten sanoa kyläillessä, että lapsella oli muuta, ja jos tulee tarkemmin puhetta, niin vaikka että alkaa olla jo niin paljon kavereita naapurustossa että aika menee siihen + päiväkotiin + hänellä on 1 harrastus viikossa. Käydään sitten muutaman kerran vuodessa perhekylässä ja kutsutaan heitä meille. Emme asu lähekkäin, noin 70 km ajomatkan päässä.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="aapee";22605925]Olen mä tarttunut kiinni olkapäistä, jos joskus jollakin on mennyt vähän överiksi ja silleen rauhoittanut, esim. kerran kun meillä vanhemman lapsen synttäreillä yhdellä vieraalla meni överiksi. Ei siis lujaa,mutta silleen että on pakko pysähtyä.

Mulla on 2 lasta, nuorempi on hyvinkin sosiaalinen ja tottunut olemaan lasten kanssa, paljon ystäviä.

"Jonkun tavaran heittely" on sitä että ottaa isosta lelulaatikosta kahmalokaupalla pikkusälää ja heittelee sitä ilmaan ottaa uuden sylillisen ja taas. Niitä putoaa päähän jne. ja muutenkin on kovin raju liikkeissään eikä paljon muita varo.[/QUOTE]
Vanhempien väsymys tai lapsen erityisyys ei ole mikään perustelu sille, että lapsen annetaan vaarantaa itsensä ja muut. Erityislapsen tai yleensä vaan tavallista villimmän lapsen vanhempien valitettavasti pitää vaan olla entistä tarkempi sen oman mukulansa touhujen kanssa ja estää vahinkoja tapahtumasta. Ei ole helppoa, kokemuksesta tiedän, mutta niin on vaan pakko tehdä.

 

["aapee"]

Hm. Mitä jos sua tullaan tarttumaan kiinni kun et tee kuten toiset haluavat? tai jos sinä yrität mennä sellaiseen seuraan, jossa viihdyt (esim. lasten kanssa) sulle sanotaan, että mene tuonne toisten ukkojen kanssa jauhamaa npaskaa? juoruamaan.

Jos kakarasi perlkäävät sitä, ettäj oku villiintyy heittelemään lelujaan, niin ei, ei ole pakko mennä kyläään, ei sinun, eikä kakaroidesi.

ja kyllä, itse toivoisin että lapseni ystävystyvät mieluummin villimmän tavaroiden heittelijän kanssa, kuin mustamaalaajan ja juoruajan ja paskanjauhajan, ja paskanjauhajilla on paskanjauhajakakarat. On varmasti huomannut sinun asenteen ja paheksunnan sinun ällöttävä kakara, ja huomaa miten tyytyväinen äiti on kun lapsi "pelkää" tuota toista.

Päinvastoin, mua surettaa se että pelkää, koska ei tuo oikeasti esim. tartu kiinni ja lyö tai pure tms. Vaikka toisaalta ymmärrän että arvaamaton raju meno pelottaa.

Meillä ei oo mitkään hiljaiset ja arat lapset,mutta ei noin rajutkaan.

 

[tinkaM]

Vanhempien väsymys tai lapsen erityisyys ei ole mikään perustelu sille, että lapsen annetaan vaarantaa itsensä ja muut. Erityislapsen tai yleensä vaan tavallista villimmän lapsen vanhempien valitettavasti pitää vaan olla entistä tarkempi sen oman mukulansa touhujen kanssa ja estää vahinkoja tapahtumasta. Ei ole helppoa, kokemuksesta tiedän, mutta niin on vaan pakko tehdä.

Niin sen pitäisi olla mutta juurikin tälläisten lasten vanhemmat yleensä heittävät hanskat tiskiin. En siis tarkoita kaikkia vaan hyvin suurta osaa. Työssäni eltona olen nähnyt lukuisia lapsia joiden käytöstä olisi voitu muuttaa ihan vain vanhempien jämäkämmän asenteen vuoksi. Lapsi kärsii siitä suunnattomasti jos luulee että muiden hakkaaminen tai tavaroiden hajoittaminen on ok, mutta yhteiskuntahan ei tälläistä käytöstä hyväksy. Lapsi saa vain turhat vihat niskaansa kun lapselle ei ole tehty selkeitä pelisääntöjä. Se on laiskuutta se. Ja tiedän, varmasti väsyttää jos kotona on yksikin hurjapää 24/7 mutta se nyt vaan on kestettävä tai haettava apua, mutta luovuttaa ei saa koskaan. Ei kai kukaan halua että muut ihmiset alkavat inhoamaan tai pelkäämään omaa lasta? Kyllä minä ainakin haluan omilleni ja työpaikan lapsilleni ainoastaan parasta ja siksi opetan hyviä tapoja ja selkeitä pelisääntöjä!

 

["aapee"]

miksi lapsille sanotaan kotonaa, että mene tuonne? kyllä hänellä on oikeus olla omassa kodissa omassa keittiössään. Sinulla ei ole mitään oikeutta määräillä missä huoneessa tai että häenn pitäisi olla samassa huoenessa kuin ällöttävä kakarasi.
hän on yksilö ja ihmnen kuten me aikuisetkin ja vapaa olemaan siellä aikusiten kanssa jos siellä viihtyy paremmin.
Pidä vain kkuri kiusaajakakarillesi ja itsellesi.

Oletko hieman yksinkertainen? Mä en siis tarkoittanut, että minä sanoisin vaan että vanhemmat voivat sanoa, että menepä nyt tuonne lastenhuoneeseen leikkimään muiden lasten kanssa. Kyllä mä olen useamminkin sanonut noin omilleni, kun meillä on vieraita.

Onko se viihtymistä, että häiritsee muita?

Lapsia oli tuolla ehkä 6-7 vierasta.

 

[aaee]

Minä en varmaan itsekään haluaisi käydä siellä kylässä lapsen ollessa paikalla. Varmaa on, että lastani en pakottaisi. Kaikkien kanssa pitää yrittää tulla toimeen, mutta kaikkien kanssa ei ole pakko ystävystyä eikä viettää vapaa-aikaansa.

Jos minä en yksinkään käy silloin kuin lapsi on siellä, en sitten käy koskaan.

 

[One large coffee to go]

Jos on mahdollisuus että lapsi voi jäädä kotiin toisen vanhemman kanssa, niin synttäreitä lukuunottamatta kyläilisin yksin tuon ystävän luona.

Itsellä kolmesta lapsesta kaksi erityislasta ja sikäli ihmetyttää hieman ystäväsi toiminta, ettei rajoita lastaan kun paikalla on vieraita. Vai olisiko niin että on lopen uupunut tilanteeseen ja ajattelee että edes kyläilyjen ajaksi kääntää "rennommalle" vaihteelle eikä komenna koko ajan... Itse kun olen tottunut siihen että monta vuotta on mennyt niin, että niin omat kyläilyt lasten kanssa kuin se, että meillä on kyläilty, ovat olleet sitä jatkuvaa vahtimista, rajoittamista ja niin edelleen. Ja aivan käytännössä ollut sitä että on palautettu lelu toisen lapsen käteen, on siirretty lapsi toisen leikin pariin, on otettu hetkeksi istumaan syliin tai viereiseen tuoliin käsi kädessä... Siitä on monesti rento juhlafiilis ollut kaukana ja tuntunut että mitähän ihmiset ajattelee kun a) komennan, kiellän ja rajoitan lastani koko ajan ja toisaalta b) lapseni ei silti tunnu osaavan käyttäytyä. Etenkin esikoisen kohdalla ollut tuollaista. Onneksi meitä silti kutsuttiin juhliin ja meillekin kutsutut uskalsivat tulla, olisi tuntunut varmasti tosi rankalta jos olisi tullut tunne että minutkin "hylätään" lasteni takia, kun tarpeeksi rankkaa oli muutenkin.

Nykyään nautin suunnattomasti siitä että lapset ovat jo niin isoja, että heitä ei tarvitse "raahata" mukaan joka paikkaan. On todella ihanaa istua, jutella ja juoda kahvinsa kaikessa rauhassa. =)

 

["vieras"]

Kyllä mun mielestä lapselle on jopa hyväksi, huomata että maailmassa on erilaisuutta. et voi pakottaa heitä ystäviksi, mutta voit selittää lapselle miksi toinen käyttäytyy näin ja sanoa että ei tee sitä pahalla ja näissä tilanteissa, jos lastasi alkaa pelottamaan tulee luoksesi yms.
toki myös tätä "erikoislasta" pitäisi yrittää hillitä, mutta toisaalta jos kaikki ajattelisivat samoin kuin sinä, ei tämä lapsi koskaa saisi kokemusta muista lapsista ja oppisi käyttäytymään edes välttävästi muiden seurassa.

jos sinulla itselläsi olisi tälläinen lapsi, olisiko sinusta mukavaa että omat ystäväsi eristäisivät lapsesi ikäisistään? etenkään jos toinen ei pahaa tee, käyttäytyy vain rajummin?
vaaratilanteita toki pitää valvoa, mutta onko se liikaa vaadittu sinulta, että "suojelet" lastasi pahimmilta kolhuilta sen muutaman tunnin ajan, ystäväsi vuoksi.

 

["aapee"]

Jos on mahdollisuus että lapsi voi jäädä kotiin toisen vanhemman kanssa, niin synttäreitä lukuunottamatta kyläilisin yksin tuon ystävän luona.

Itsellä kolmesta lapsesta kaksi erityislasta ja sikäli ihmetyttää hieman ystäväsi toiminta, ettei rajoita lastaan kun paikalla on vieraita. Vai olisiko niin että on lopen uupunut tilanteeseen ja ajattelee että edes kyläilyjen ajaksi kääntää "rennommalle" vaihteelle eikä komenna koko ajan... Itse kun olen tottunut siihen että monta vuotta on mennyt niin, että niin omat kyläilyt lasten kanssa kuin se, että meillä on kyläilty, ovat olleet sitä jatkuvaa vahtimista, rajoittamista ja niin edelleen. Ja aivan käytännössä ollut sitä että on palautettu lelu toisen lapsen käteen, on siirretty lapsi toisen leikin pariin, on otettu hetkeksi istumaan syliin tai viereiseen tuoliin käsi kädessä... Siitä on monesti rento juhlafiilis ollut kaukana ja tuntunut että mitähän ihmiset ajattelee kun a) komennan, kiellän ja rajoitan lastani koko ajan ja toisaalta b) lapseni ei silti tunnu osaavan käyttäytyä. Etenkin esikoisen kohdalla ollut tuollaista. Onneksi meitä silti kutsuttiin juhliin ja meillekin kutsutut uskalsivat tulla, olisi tuntunut varmasti tosi rankalta jos olisi tullut tunne että minutkin "hylätään" lasteni takia, kun tarpeeksi rankkaa oli muutenkin.

Nykyään nautin suunnattomasti siitä että lapset ovat jo niin isoja, että heitä ei tarvitse "raahata" mukaan joka paikkaan. On todella ihanaa istua, jutella ja juoda kahvinsa kaikessa rauhassa. =)

Epäilen, että pelkäsi, että saa kilarit eli flippaa, ja kirkuu, huutaa jne. Sellaisen kohtauksen hän yleensä saa, jos kieltää. Ajatteli varmaan että parempi antaa lapsen touhuta ja häiritäkin kuin pilata ehkä koko juhla kun lapsi flippaa.

Itsellä olisi kivempi kyläillä jos kohtauksen uhallakin yrittäisi rajoittaa.

Enkä mä mitään pahaa ajattele, surettaa heidän puolestaan, koska ihan varmasti tuo on hyvin rankkaa vanhemmille.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";22606114]Kyllä mun mielestä lapselle on jopa hyväksi, huomata että maailmassa on erilaisuutta. et voi pakottaa heitä ystäviksi, mutta voit selittää lapselle miksi toinen käyttäytyy näin ja sanoa että ei tee sitä pahalla ja näissä tilanteissa, jos lastasi alkaa pelottamaan tulee luoksesi yms.
toki myös tätä "erikoislasta" pitäisi yrittää hillitä, mutta toisaalta jos kaikki ajattelisivat samoin kuin sinä, ei tämä lapsi koskaa saisi kokemusta muista lapsista ja oppisi käyttäytymään edes välttävästi muiden seurassa.

jos sinulla itselläsi olisi tälläinen lapsi, olisiko sinusta mukavaa että omat ystäväsi eristäisivät lapsesi ikäisistään? etenkään jos toinen ei pahaa tee, käyttäytyy vain rajummin?
vaaratilanteita toki pitää valvoa, mutta onko se liikaa vaadittu sinulta, että "suojelet" lastasi pahimmilta kolhuilta sen muutaman tunnin ajan, ystäväsi vuoksi.[/QUOTE]
Lapsille on hyväksi huomata, että maailmassa on erilaisia ihmisiä. Mutta sille erilaisellekin on hyväksi huomata, että hänen erilaisuutensa ei anna hänelle oikeutta vahingoittaa tai vaarantaa itseään eikä muita. Ja se on nimenomaan lapsen vanhempien tehtävä, ei kylään kutsuttujen vieraiden. Lapsi, jolla on ongelmia ymmärtämisen tai käytöksen kanssa, vaatii vanhemmiltaan paljon enemmän kuin muut lapset. Mahdollinen diagnoosi ei poista vanhempien kasvatusvastuuta eikä vastuuta siitä, mitä heidän lapsensa tekee. Se auttaa ymmärtämään, miksi isompaakin lasta on vielä vahdittava kuin taaperoa ja estettävä lasta tekemästä asioita, joita ei saa tehdä. Mun mielestä on karhunpalvelus lapselle antaa tämän tehdä mitä huvittaa, sillä muutaman vuoden päästä lapsella voi olla suuriakin ongelmia kaverisuhteiden syntymisessä, jos hän aina on saanut tehdä ihan mitä mieleen juolahtaa. Pahimmassa tapauksessa joku vielä mojauttaa takaisin.

 

["hmm"]

Tää ei nyt välttämättä kuulu tähän asiaan, mutta mua ällöttää joidenkin suhtautuminen e-lapsiin. Että heiltä ei muka voi odottaa samaa kuin ns. terveiltä ja heitä kohtaan pitäis käyttäytyä eri tavalla. Kun asia ei näin todellakaan ole! Joskus tuntuu että me muut tehdään heistä näitä "erityisiä" omalla käyttäytymisellämme. Eritoten jos on ongelmia, pitäisi heiltä vaatia jopa enemmän kuin muilta lapsilta. Miten helkkarissa he sitten pärjäävät aikuisina kun on pumpulissa pidetty...

t. e-lapsen äiti

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";22606114]Kyllä mun mielestä lapselle on jopa hyväksi, huomata että maailmassa on erilaisuutta. et voi pakottaa heitä ystäviksi, mutta voit selittää lapselle miksi toinen käyttäytyy näin ja sanoa että ei tee sitä pahalla ja näissä tilanteissa, jos lastasi alkaa pelottamaan tulee luoksesi yms.
toki myös tätä "erikoislasta" pitäisi yrittää hillitä, mutta toisaalta jos kaikki ajattelisivat samoin kuin sinä, ei tämä lapsi koskaa saisi kokemusta muista lapsista ja oppisi käyttäytymään edes välttävästi muiden seurassa.

jos sinulla itselläsi olisi tälläinen lapsi, olisiko sinusta mukavaa että omat ystäväsi eristäisivät lapsesi ikäisistään? etenkään jos toinen ei pahaa tee, käyttäytyy vain rajummin?
vaaratilanteita toki pitää valvoa, mutta onko se liikaa vaadittu sinulta, että "suojelet" lastasi pahimmilta kolhuilta sen muutaman tunnin ajan, ystäväsi vuoksi.[/QUOTE]

Kyllä lapseni ovat nähneet erityislasia aiemminkin, esim. nuoremman pk-ryhmässä on parikin ja tunnemme perheen, jossa on down-lapsi jne. Lähisukulaiselle tuli viime vuonna isompi adoptiolapsi, joka vaihtaa nyt kieltä. Tätäkin on mietitty, siis lapsi mietti miksi 5-v ei osaa puhua. Selitin että toki osaa, mutta ei suomea.

Tämä toinenkin lapsi on päiväkodissa eli saa kokemuksia muista lapsista.

Eihän se mukavaa olisi, mutta ymmärtäisin jos tällainen 5-6-v ja vanhempi ei enää suostu "ystäväksi" kenelle äiti vie. Perhetuttava on eri asia.

Pienempänä se suojelu kävi helpommin, mutta nyt leikkivät jo lastenhuoneessa omiaan enemmän eli mun pitäisi siellä istua ja rajoittaa ystävän lasta koko vierailun ajan.

 

["aapee"]

[QUOTE="aapee";22606206]Kyllä lapseni ovat nähneet erityislapsia aiemminkin, esim. nuoremman pk-ryhmässä on parikin ja tunnemme perheen, jossa on down-lapsi jne. Lähisukulaiselle tuli viime vuonna isompi adoptiolapsi, joka vaihtaa nyt kieltä. Tätäkin on mietitty, siis lapsi mietti miksi 5-v ei osaa puhua. Selitin että toki osaa, mutta ei suomea.

Tämä toinenkin lapsi on päiväkodissa eli saa kokemuksia muista lapsista.

Eihän se mukavaa olisi, mutta ymmärtäisin jos tällainen 5-6-v ja vanhempi ei enää suostu "ystäväksi" kenelle äiti vie. Perhetuttava on eri asia.

Pienempänä se suojelu kävi helpommin, mutta nyt leikkivät jo lastenhuoneessa omiaan enemmän eli mun pitäisi siellä istua ja rajoittaa ystävän lasta koko vierailun ajan.[/QUOTE]

Siis ei viime,vaan tänä vuonna tuli se isompi adoptiolapsi... kohta vuosi sitten.