Paha mieli.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "höh"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"höh"

Vieras
Appi arvostelee vauvanhoidosta. Hoidan vauvani lapsentahtisesti, pidän paljon sylissä ja vastaan tarpeisiin heti. Eihän vanha appi sellaista ymmärrä. Pilkkaa vaan että teen vauvasta sylikissan ja että se oppii saamaan tahtonsa aina läpi ja tulee kamala uhmaikä. Ja vauvani on 4kk! Vauva ei ole hyvä kyläilemään, vieraassa paikassa on levoton ja kaipaa äidin syliä ja toisaalta on tosi kiinnostunut ympäristöstä ja hermostuu kun ei osaa vielä itse liikkua eikä pääse käsiksi kaikkeen hienoon mitä näkee. Ja kahvipöydässä haluaisi kaikkea mitä äitikin ja hermostuu kun ei saa.. Kova tahto siis, mutta eikai sitä nyt näin pieneltä murtaakaan kuulu?
 
Sama juttu anopin kanssa. Kovasti kritiikkiä parin kuukauden ikäisen sylissä pitämisessä. "Saa sitten kannella pitkään"... Siinähän pitävät mielipiteensä. Minä teen niinkuin parhaaksi katson. Tsemppiä!
 
Minun lapsen isä on samanlainen (ei siis asuta yhdessä). Ei saisi imettää yli vuotta, lapsi ei saa nukkua perhepedissä, ja pitää antaa itkeä eikä vastata joka inahdukseen.
 
Appesi on ääliö. Jos haluat pitää lasta sylissä, niin pidä ihmeessä. :heart: Mutta 4-kuukautinenhan ei tietenkään voi saada kahvipöydässä kaikkea mitä äitikin? :O Eihän?? :confused: Vaikka miten huutaisi ja haluaisi.
 
Kysyppäs apilta, onko se koskaan edes vaihtanut vauvan vaippoja että minkä verran se luulee toetävänsä vauvoista?

Anopillakin sentään neljä omaa, mutta niin oli 4kk ikäistä pistämässä syöttötuoliin ja suklaata antamassa. Ja lihavakin tästä lapsesta kuulemma tulee kun painaa jo 8kg. Ja silti pitäisi suklaata saada. (vauva on pelkällä rintamaidolla) Ja nukkua pitäisi tunteja ulkona, mutta minkä teet kun tämä vauva ei suostu vaunuissa nukkumaan ja muutenkin on enemmän pätkänukkuja ja ottaa useammat 30 min torkut päivässä.
 
Appesi on ääliö. Jos haluat pitää lasta sylissä, niin pidä ihmeessä. :heart: Mutta 4-kuukautinenhan ei tietenkään voi saada kahvipöydässä kaikkea mitä äitikin? :O Eihän?? :confused: Vaikka miten huutaisi ja haluaisi.

Juu, siis pelkällä rintamaidolla on, eikä tietenkään saa kaikkea vaikka söisikin jo, mutta haluaisi kovasti ja sitten pitää sellaista kiukkukitinää ja sehän on tietysti osoitus siitä että lapsi on jo pilalla ja pompottaa.
 
Mee sinä maalaisjärjellä, mutta myöntele vaan "vanhuksille". Jos vauvalla on hyvä olla, se on tyytyväinen, eikä turhia itkeskele, ole onnellinen ja anna mennä toisesta korvasta ulos...paha mieli haihtukoot ja ole ylpeä lapsesta se on SINUN, eikä kenenkään toisen:D
 
oma isäni oli aivan samanlainen (taustalla toki myös muuta, eli lapsuudessani isän taholta tullutta väkivaltaa, alistamista, vähättelyä ja mitätöimistä). Lapsia ei ole ikinä hoitanut mutta oli mielestään ekspertti, ja koko ajan haukkumassa ja sättimässä minua lapsen hoidosta. Koliikki oli hänen mielestään minun vikani kun hoidin lasta väärin, pidin lastani nälässä (kun rintaruokin puolivuotiaaksi), olisi pitänyt antaa 1kk ikäiselle porkkanaraastetta ja mehua, milloin oli liikaa päällä, liian vähän päällä, väärät vaatteet, liian pitkät päiväunet, ei päiväunia jne jne....tajusit varmaan.

Oman jaksamisen takia oli pakko laittaa tiukat rajat ja tästä "kostoksi" isä laittoi välit poikki ja kielsi äitiänikin tapaamasta ainoita lapsenlapsiaan. Lapsilla ei siis nyt ole isovanhempia, mutta tämä on heidän valintansa, ei minun. Sen verran vaan sanon että jos et nyt laita rajoja ja ole tiukkana appesi suhteen niin määräily tulee jatkossa vain lisääntymään ja pahenemaan ja kohta jo vaatii varmaan lastasi kuritettavan ja remmillä piiskattavan.

Oikea osoite on siis miehesi, joka laittakoon oman kotiväkensä ruotuun.
 
Appesi on aivan oikeassa. Lapselle on paljon haittaa siitä, ettei hänen anneta eriytyä äidistä luonnollisesti ja reagoidaan joka inahdukseen. Lopulta äiti huomaa, että kakarat roikkuvat jaloissa vielä kolmikymppisinä. Tai sitten tulee raaka irtiotto teiniässä ja nuori häipyy kotoaan.
 
Appesi on aivan oikeassa. Lapselle on paljon haittaa siitä, ettei hänen anneta eriytyä äidistä luonnollisesti ja reagoidaan joka inahdukseen. Lopulta äiti huomaa, että kakarat roikkuvat jaloissa vielä kolmikymppisinä. Tai sitten tulee raaka irtiotto teiniässä ja nuori häipyy kotoaan.

Eriytyykö ne lapset luonnollisesti 4kk ikäisinä? Eihän pieni vauva osaa vielä edes kunnon pieruasentoa ottaa, tottakai sen inahduksiin onreagoitava että sillä olisi inhimillinen olo.
 

Yhteistyössä