Pillerini (mini) pettivät ja vaikeiden päätösten kanssa elelen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kahden vaiheilla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kahden vaiheilla

Vieras
Aina sitä ajatteli, ettei näin itselle kävisi... Ja nyt kävi...
Esikoiseni on nyt 1v. 3kk ja jos tämän raskauden annan jatkua, ikäeroa olisi se kaksi vuotta?
Mitä ihmettä teen?
Ajatukset ovat aivan sekaisin ja myönnän samantien että tänään kävin jo terveydenhoitajalla puhumassa kyyneleet silmissä raskauden keskeytyksestä. Mieheni tietää, olemme avioliitossa ja hän tahtoisi lapsen pitää.
Itselläni on koulu paikka varattuna (lähihoitaja opinnot jatkuvat syksyllä jos päätän toisin)

Pää on aivan sekaisin ja nyt kun kävin jo konkreettisesti puhumassa keskeytyksestä, tuli todella todella paha olo ja aloin jo katumaan.. Onko tämä nyt se sisäinen ääni: Pidä lapsi ja nauti <3

Toista lasta haluttiin kyllä, mutta ei aivan vielä...
Esikoinen on kiltti, perustyytyväinen, hienosti ikänsä mukaisesti kehittynyt terve tyttö :)
Kokemuksia vastaavista tilanteista ja pienestä ikäerosta? Onko 2-vuotta kuitenkin liian pieni?
Mies on vakityössä ja lupasi jo etsiä parempi palkkaista :D Itselläni alla vain keskeytyneet opinnot joita siis tarkoitus oli jatkaa syksyllä.
 
no meillä kyllä toinen raskaus ihan toivottu, vaikka olikin yllätys että tapahtui niin nopeasti. Isompi on nyt 15 kk ja vajaan parin kk päästä pitäisi masukin syntyä. Kyllähän sitä välillä on tullut mieleen, että ei se varmaan ihan helppoa aina tule olemaan kahden noin pienen kanssa, mutta silti innolla odotan tätäkin lasta ja uskon, että näin pienet vielä sulattaa sen sisaruksen tulon helpommin kuin isommat.
 
Aika tarkkaan luit.... Ja taidat olla oikeassa. Jankutan itselleni vain että mikä on järkevää, mutta tuntuu että sydän huutaa toisin.

Itselläni oli myös tilanne että järki sanoi että abortti, mutta kuuntelin sydämen ääntä ja en ole katunut.
Mitä olen kuullut ja lukenut niiden aborttijuttuja jotka ovat epäröineet, monet ovat katuneet aborttia. Mun mielestä abortti on silloin ok asia jos päätös on alusta asti ihan selvä. Voisitko sinä varmasti elää sen asian kanssa että olisit antanut abortoida teidän toisen lapsenne? Vai olisiko helpompi elää kahden lapsen kanssa? Opintojutut ja muut saa kyllä hoidettua aikanaan.

Itselläni ei ole kun yksi lapsi niin en osaa tuohon ikäeroasiaan sanoa mitään, mutta tuntuu että aika monella on lapset juurikin parin vuoden ikäerolla.
 
:) Jotenkin tulee helpottunut olo...Ja alan olla varmempi päätökseni suhteen pitää lapsi.
Vielä olisi soittoaikaa jäljellä... Soittaisinko nyt sitten terveyden hoitajalle.. huomenna lääkäri aika.
 
Minä sanoisin, että pidä pienokainen!! Tuolla olkkarissa pelailee 1v9kk ikäerolla syntyneet tytöt ja ikä ero mielestäni loistava. Ovat toistensa parhaat kaverukset sekä pahimmat riitapukarit ja oppivat elämää yhdessä...Kyllä sinä kouluun ehdit ja vielä työtäkin tehdä vuosikymmenet!!
 
Ajattele jos et myöhemmin enää tulisikaan raskaaksi vauvatoiveesta huolimatta. Silloin voi olla vaikea elää abortin tehneenä. Opinnot saat suoritettua myöhemminkin. Kohtalo päätti nyt toisin ja näin on tarkoitus... Mun mielipide on että ilman muuta nautit vauvasta ja 2 vuotta on hyvä ikäero.
 
Uteliaisuudesta kysyisin, miten pillerit petti.. Muistitko ottaa jokaikisen ja ajallaan? Tai onko ollut jotain antibioottikuuria joka on voinut vaikuttaa, ripulia tms?? Itselläkin minipillerit, ja tosi huono juttu on jos pettäisivät ja tulisin nyt raskaaksi.
 
En kyllä tekisi abottia tilanteessasi. Lapsi ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, jos nyt teet abortin. Varsinkin kun miehesikin sen haluaa. Opiskella kyllä ehdit... eikä nuo lähihoitajan työt niin herkkua ole, että lapsen niihin vaihtaisin.
 
Pidä se lapsi, jos kerran lisää lapsia kuitenkin tulevaisuudessa haluatte...niin miksei nyt :) Ehkä tapahtuneella oli joku tarkoitus. Jos nyt teet abortin ja parin vuoden päästä haluatkin sen toisen lapsen, ei se välttämättä onnistukaan...lapsi on lahja, jota kaikki eivät valitettavasti saa.

Opiskella ehtii myöhemmin.
 
Ehdottomasti pitäisin lapsen. Opiskella ehtii ja sittenhän teillä olisi ne kaksi lasta tehtynä. Voit myöhemmin keskittyä opiskeluun ja töihin. Ei ole painetta miettiä, että missä välissä lisää lapsia.
 
riippuu jaksamisestasi. itse kadun kauan aikaa sitten tehtyä aborttia. mutta jos nyt tulisin raskaaksi en todellakaan jaksaisi aloittaa taas alusta(puhumattakaan siitä että jo kahden lapsen kanssa elämä on hankalampaa kuin yhden)

no tässä esimerkkiä,vauva valvoo yöllä,joudut kantamaan tunteja jotta edes isompi lapsi saa nukkua, isompi herää jo vaikka klo.6, jonka jälkeen vauva vielä nukkuu mutta isomman takia pakko nousta, tätä rumbaa pahimmillaan monta kk.saat isomman päiväunille,jahka vauva irrottaa tissistä,ei välttämät viihdy muualla kuin sylissä(jätätkö isomman pvunet väliin vai huudatatko vauvaa? tietty voi koettaayhtaikaa molempi hommia). sit siihen lisätään se että vaikka isompi ois nyt helppo,ei välttämät oo sitä enään vuoden päästä.mitä jos tulokas nukkuu ekan vuoden 15-30min kerrallaan ja ekan yönsä vastaa 2vuotiaana

jaksatko sen?

vähän kasvavat ni on jo ruokarauha mennyt kun alkavat yllyttää toisiaan.yms.yms

yksi lapsi on 1000kertaa helpompi kuin 2

mut jos jaksat niin onnea!
 
Opiskelua voi jatkaa milloin vain, lasten "saantiaika" on rajallinen.
Itse opiskelin toisen ammattini kun nuorinkin oli jo 2v, töitä ehdin tekemään vielä monta kymmentä vuotta...
2v on hyvä ikäero!
 
[QUOTE="madam";22753519]riippuu jaksamisestasi. itse kadun kauan aikaa sitten tehtyä aborttia. mutta jos nyt tulisin raskaaksi en todellakaan jaksaisi aloittaa taas alusta(puhumattakaan siitä että jo kahden lapsen kanssa elämä on hankalampaa kuin yhden)

no tässä esimerkkiä,vauva valvoo yöllä,joudut kantamaan tunteja jotta edes isompi lapsi saa nukkua, isompi herää jo vaikka klo.6, jonka jälkeen vauva vielä nukkuu mutta isomman takia pakko nousta, tätä rumbaa pahimmillaan monta kk.saat isomman päiväunille,jahka vauva irrottaa tissistä,ei välttämät viihdy muualla kuin sylissä(jätätkö isomman pvunet väliin vai huudatatko vauvaa? tietty voi koettaayhtaikaa molempi hommia). sit siihen lisätään se että vaikka isompi ois nyt helppo,ei välttämät oo sitä enään vuoden päästä.mitä jos tulokas nukkuu ekan vuoden 15-30min kerrallaan ja ekan yönsä vastaa 2vuotiaana

jaksatko sen?

vähän kasvavat ni on jo ruokarauha mennyt kun alkavat yllyttää toisiaan.yms.yms

yksi lapsi on 1000kertaa helpompi kuin 2

mut jos jaksat niin onnea![/QUOTE]

No kuule, oli se ikäero mikä tahansa, niin sisarukset yllyttävät toisiaan pahanteossa ym. Ja ei ne yöt oo sen helpompia, vaikka ikäero olis enemmänkin. Jaksamista se vaatii aina kuitenkin.

Noi ei takuulla oo mitään hyviä syitä tehdä abortti, jos ap oli aikeissa jossain vaiheessa toisen tehdä kuitenkin.
 
Mulle tulee mieleen vain yksi asia kun luen ap:n tekstejä: älä missään nimessä tee aborttia! Tuntuu vahvasti siltä että haluat pitää tämän lapsen. Millaista olisi jos tekisit abortin ja ette jostain syystä saisikaan enää lapsia? Jos lapsia vielä olisi muutenkin tilauksessa, en missään nimessä tekisi sinun tilanteessasi keskeytystä.

Elämä ei aina mene kuten suunnittelee. Harvempi meistä katuu lastaan. Sen sijaan aborttia kadutaan usein. En ole abortin vastustaja mutta ap:n tilanteessa en sitä tekisi.
 
Toistan samaa kuin moni muukin eli pidä ihmeessä lapsi. Opiskella todellakin ehtii ja töitäkin tehdä. Kyllä pienellä ikäerolla lasten kanssa selviää hyvin. Ja erityisesti silloin, jos ajatuksena on, että joskus haluaisitte toisen lapsen, se voisi olla juuri nyt. Eli pidä lapsi ja nauti! <3
 

Yhteistyössä