Miesongelma, listasin hyvät ja huonot puolet...

[ninnie]

Olen tapaillut kuukauden ajan erästä miestä. Tunteet eivät ole palavia enkä voi sanoa olevani rakastunut sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta viihdyn hänen kanssaan, olen alkanut kiintyä häneen ja hänen kanssaan on turvallinen olo. Nyt kuitenkin mietin että huijaanko itseäni kun olen hänen kanssaan, kannattaako suhdetta edes alkaa rakentaa jos ei ole rakastunut. Mitä jos vastaan kävelee sitten myöhemmin elämäni rakkaus, ja sitten särkyy sydämiä. Toisaalta mietin, onko olemassa edes mitään ainoaa oikeaa, voiko kohtalaisesta suhteesta tulla sellainen jos tekee sen eteen töitä.

Listasin suhteen hyviä ja huonoja puolia.

Hyvät:

+pidän siitä miten hän kohtelee lapsiani ja puhuu heille. Pitää heitä luonnollisena osana minua eikä välttämättömänä pahana joka täytyy vain kestää.
+pidän siitä kuinka hän kohtelee ja juttelee eläimille (minusta se kertoo ihmisestä paljon)
+seksi on enimmäkseen ok
+hellä ja huolehtiva minua kohtaan
+avoin tunteissaan, tehnyt selväksi että on tosissaan minun kanssa
+juominen hallinnassa, elämäntavat ok
+hyvä työpaikka, hyvä ja tunnollinen ammatissaan
+kivannäköinen
+huomioi, tuo kukkia jne

Huonot:
-ei tule toimeen ystävieni kanssa. Ystäväni pitävät häntä junttina, hän pitää ystäviäni tylsinä ja hienohelmoina
-vanhempani eivät selvästikään pidä hänestä, tosin sietävät häntä minun takiani. Eivät ole sanoneet sitä mutta vaistoan sen ja omat ennen hyvät välit vanhempiin viilenneet vähän.
-en pidä siitä miten puhuu rahoistaan (kerskailee)
-liian innokas, painostaa etenemään suhteessa
-välillä junttimaista käytöstä (esim ravintolassa valittaa ruoasta, tai hinnoista, aaargh)
-aika junttimainen pukeutumistyyli
-tarvitsee koko ajan kehumista, ja kerjää kehuja, rasittavaa
-keskuteluissa ei älyllistä haastetta,eikä suhteessa muutenkaan, mitä ehkä kaipaisin
-erilainen arvomaailma (humanisti vs materialisti jne)

Lisäksi on aika mustasukkainen, mistä en osaa sanoa onko hyvä vai huono asia. Ei yritä rajoittaa menemisiäni sen takia eikä vakoile, mutta vähän väliä kuittailee muka vitsillä jotain jos olen yhteydessä exääni tai miespuolisiin ystäviini joita hän ei tosin tunne kovin hyvin.

Kertokaa siskot mitä mieltä olette?

 

["vieras"]

Epäilet suhdetta siinä vaiheessa kun pitäisi olla todella ihastunut? Eikö se jo kerro sinulle jotain..

Miinukset ovat minun silmiin sellaisia joiden yleensä pelätään heijastuvan itseensä, siis jos mies on juntti niin pelätään itsekkin sitä leimaa. Ajatteletko sitä kuinka muut näkevät teidät?

 

[akateeminen äiti]

No, ei tuo nyt erityisen hyvältä kuulosta? Epäilethän jo itsekin!

 

["Liinu"]

Oletpa seikkaperäinen niin ja analyyttinen - sanoi kuka muu mitä tahtoi.

Jännä juttu, että ensialkuun kun luettelit hyviä puolia olin lähestulkoon myyty, mutta sitten miinuksissa tuli jotain sellaista mikä mielestäni oli vähän ristiriidassa plussien kanssa.. No oli miten oli, minusta muiden tärkeiden ominaisuuksien joukossa yksi niistä tärkeimmistä on se, millainen mies on lapsia kohtaan - erityisesti niitä, jotka eivät ole hänen omiaan. Sen pitäisi olla kriteereissä aika ylhäällä uutta puolisoa valitessa.

Mikään muu miinuspuoli ei oikeastaan ollut mielestäni kovin "paha", mutta tuo keskustelupuoli.. se hieman pysäytti:

-keskuteluissa ei älyllistä haastetta,eikä suhteessa muutenkaan, mitä ehkä kaipaisin

Pelkäänpä että ajan mittaan tuo tulee kertaantumaan.. Omakohtaista kokemusta on. Seurustelin miehen kanssa, joka oli "ihan ok" kaikin puolin, mutta keskustelut jäivät auttamatta laimeiksi juuri sen älyllisen haasteen puuttumisen vuoksi. En väitä olevani mikään huippuälykäs itsekään, mutta olen ajatteleva ihminen, pohdiskelija ja tykkään keskusteluissa saada perspektiiviä ja uusia näkökulmia. Jos toinen sanoa möläyttää kantansa ja on kovin mustavalkoinen tai ei ylipäätään kykene kannattelemaan keskustelua niin aika toivotontahan se on...

Ehkä voisit sanoa miehelle, että et ole valmis etenemään juuri tällä hetkellä ja tarvitset aikaa, jos hän ei sitä ymmärrä niin hän ei ole arvoisesi.

 

[ninnie]

No, ei tuo nyt erityisen hyvältä kuulosta? Epäilethän jo itsekin!

No mä epäilen aina ja kaikkea. Jatkan suhteita joissa voisi olla jotain potentiaalia epäilyistä huolimatta. Minusta miehen hyvät puolet ovat tosi hyviä, mutta huonot puolet sellaisia joiden kanssa ehkä voi elää. Toisaalta...en tiedä. Mä en tiedä mitään

Pitääkö suhteen enimmäkseen olla ihana heti alussa vai onko mahdollista päästä "vaikeuksien kautta voittoon" ?

 

["vieras"]

Pitääkö suhteen enimmäkseen olla ihana heti alussa vai onko mahdollista päästä "vaikeuksien kautta voittoon" ?

Vaikeuksien kauttakin voi päästä voittoon, jos siihen on molemmilla halua. Suuri ongelma on nyt varmaankin tuo miten ystäväsi suhtautuvat tähän mieheen? eikö?

 

[ninnie]

[QUOTE="Liinu";22938583]Oletpa seikkaperäinen niin ja analyyttinen - sanoi kuka muu mitä tahtoi.

Jännä juttu, että ensialkuun kun luettelit hyviä puolia olin lähestulkoon myyty, mutta sitten miinuksissa tuli jotain sellaista mikä mielestäni oli vähän ristiriidassa plussien kanssa.. No oli miten oli, minusta muiden tärkeiden ominaisuuksien joukossa yksi niistä tärkeimmistä on se, millainen mies on lapsia kohtaan - erityisesti niitä, jotka eivät ole hänen omiaan. Sen pitäisi olla kriteereissä aika ylhäällä uutta puolisoa valitessa.

Mikään muu miinuspuoli ei oikeastaan ollut mielestäni kovin "paha", mutta tuo keskustelupuoli.. se hieman pysäytti:

-keskuteluissa ei älyllistä haastetta,eikä suhteessa muutenkaan, mitä ehkä kaipaisin

Pelkäänpä että ajan mittaan tuo tulee kertaantumaan.. Omakohtaista kokemusta on. Seurustelin miehen kanssa, joka oli "ihan ok" kaikin puolin, mutta keskustelut jäivät auttamatta laimeiksi juuri sen älyllisen haasteen puuttumisen vuoksi. En väitä olevani mikään huippuälykäs itsekään, mutta olen ajatteleva ihminen, pohdiskelija ja tykkään keskusteluissa saada perspektiiviä ja uusia näkökulmia. Jos toinen sanoa möläyttää kantansa ja on kovin mustavalkoinen tai ei ylipäätään kykene kannattelemaan keskustelua niin aika toivotontahan se on...

Ehkä voisit sanoa miehelle, että et ole valmis etenemään juuri tällä hetkellä ja tarvitset aikaa, jos hän ei sitä ymmärrä niin hän ei ole arvoisesi.[/QUOTE]

Kiitos tästä vastauksesta! Poimit plussista ja miinuksista ne asiat joita itsekin pidän tärkeimpinä.

Noita juttuja itsekin mietin ja mietin koko ajan ja mietin miten saisin noista jutuista sanottua miehelle itselleen...en haluaisi loukata. Mutta jotenkin kai se suhteen pistäminen katkolle pitäisi perustella. En tiedä meneekö tuo ajan tarve läpi, olen kuitenkin jo pitempään ollut yksin ja edelliset suhteet ainakin täydellisesti käsitelty alta pois.

 

[ninnie]

[QUOTE="vieras";22938611]Vaikeuksien kauttakin voi päästä voittoon, jos siihen on molemmilla halua. Suuri ongelma on nyt varmaankin tuo miten ystäväsi suhtautuvat tähän mieheen? eikö?[/QUOTE]

Suurin ongelma on se ettei suhteessa ole juurikaan älyllistä haastetta. Toiseksi suurin ongelma on se että mies on liian innokas mikä vähän ärsyttää, en haluaisi liian helppoa miestä, kai sekin liittyy tuohon älylliseen haasteeseen.

Ystävät ovat vasta sitten, tottakai haluan että ystäväni tulisivat toimeen miehen kanssa, on aika rasittavaa istua iltaa kavereiden luona kun yksi ei kertakaikkiaan vaan kuulu joukkoon. Tämä ongelma osittain voisi olla ratkaistuna niin että tapaan ystäviäni yksin, kun ei tämä mieskään niin kovin innolla mukaan lähde. Mutta olisihan se mukava että olisi jotain yhteistäkin sosiaalista elämää.

 

["Liinu"]

Kiitos tästä vastauksesta! Poimit plussista ja miinuksista ne asiat joita itsekin pidän tärkeimpinä.

Noita juttuja itsekin mietin ja mietin koko ajan ja mietin miten saisin noista jutuista sanottua miehelle itselleen...en haluaisi loukata. Mutta jotenkin kai se suhteen pistäminen katkolle pitäisi perustella. En tiedä meneekö tuo ajan tarve läpi, olen kuitenkin jo pitempään ollut yksin ja edelliset suhteet ainakin täydellisesti käsitelty alta pois.

Hmm.. aivan, parempi varmasti pysytellä mahdollisimman totuudenmukaisena. Ehkä parasta olisi sanoa neutraalisti miehelle näistä ajatuksistasi. Ei tietenkään voi töötätä, että olet juntti kavereideni mielestä ja sun kanssa ei voi keskustella, mutta jotenkin niin, että olisi tärkeää kehittää teidän suhdetta keskustelun saralla ja SULLE erityisen tärkeää on hyvät keskustelut kumppanin kanssa.

Sinuna en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.

 

["vieras"]

Suurin ongelma on se ettei suhteessa ole juurikaan älyllistä haastetta. Toiseksi suurin ongelma on se että mies on liian innokas mikä vähän ärsyttää, en haluaisi liian helppoa miestä, kai sekin liittyy tuohon älylliseen haasteeseen.

Ystävät ovat vasta sitten, tottakai haluan että ystäväni tulisivat toimeen miehen kanssa, on aika rasittavaa istua iltaa kavereiden luona kun yksi ei kertakaikkiaan vaan kuulu joukkoon. Tämä ongelma osittain voisi olla ratkaistuna niin että tapaan ystäviäni yksin, kun ei tämä mieskään niin kovin innolla mukaan lähde. Mutta olisihan se mukava että olisi jotain yhteistäkin sosiaalista elämää.

Jos älyllinen haaste on se mitä kaipaat niin silloin tuo "vaikeuksien kautta voittoon" ei tule onnistumaan. Jos miehesi ei nyt anna sinulle sellaista haastetta mitä kaipaat niin ei hän anna sitä koskaan, sinä kyllä totut tilanteeseen, mutta olet altis ihastumaan sellaiseen mieheen joka tuota haastetta antaa. Tai näin ainakin minä mutuna heitän

 

[h.]

jos kuukauden tapailun jälkeen aletaan jo vertaa plussia ja miinuksia niin...
joko mies ei sovi sulle tai olet alkanu väkisin ettiä vikoja.

 

["Vieras"]

Vaikea sanoa...Mua huolestuttaisi tuo mustasukkaisuus, se voi paheta ajan mittaan. Toki voi olla kyse siitäkin että ei vielä tunne sua kunnolla, epäilee aiheetta. Mulle olis paha jos mies ei hyväksyisi miespuolisia kavereitani, ei ole tapana valita ystäviä jalkovälin perusteella, enkä vaadi sitä toiseltakaan.

 

[ninnie]

[QUOTE="Liinu";22938777]Hmm.. aivan, parempi varmasti pysytellä mahdollisimman totuudenmukaisena. Ehkä parasta olisi sanoa neutraalisti miehelle näistä ajatuksistasi. Ei tietenkään voi töötätä, että olet juntti kavereideni mielestä ja sun kanssa ei voi keskustella, mutta jotenkin niin, että olisi tärkeää kehittää teidän suhdetta keskustelun saralla ja SULLE erityisen tärkeää on hyvät keskustelut kumppanin kanssa.

Sinuna en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.[/QUOTE]

Joo täytyy miettiä vähän...toisaalta ahdistaa kun en edes uskalla päästää suhdetta eteenpäin, kun pelkään et jos tämä päätyykin sitten eroon niin vahingot on tunnetasolla sitten aina sitä pahemmat. En ole luvannut mitään, mies on luvannut suunnilleen kaiken. Se on vähän surullista, en pidä siitä että olen ylilyöntiasemassa. Se on liian vastuullinen asema kun toinen on suunnilleen kaiken antanut. Välillä ajattelen että tuon miehen pitäisi jättää minut niin vasta sitten tietäisin haluanko hänet oikeasti.

Sitten taas se fyysinen vetovoima. Mies osaa suudella jalat alta ja seksikin on hyvää ja hellää, joskaan ei tajunnanräjäyttävää mutta eikai sen tarvikaan olla.

 

[Micosa]

jos kuukauden tapailun jälkeen aletaan jo vertaa plussia ja miinuksia niin...
joko mies ei sovi sulle tai olet alkanu väkisin ettiä vikoja.

Listojen tekeminen tuossa vaiheessa minusta kertoo sen että niitä vikoja todellakin hakemalla haetaan eli menneen talven lumia taitaa suhde jo olla.

 

[: )]

"-erilainen arvomaailma (humanisti vs materialisti jne)"

Tämän takia ei toimi.

 

[ninnie]

Listojen tekeminen tuossa vaiheessa minusta kertoo sen että niitä vikoja todellakin hakemalla haetaan eli menneen talven lumia taitaa suhde jo olla.

en allekirjoita, listat ja ajatuskartat on mulle vaan tapa hahmottaa asioita selkeämmin. Jos tietäisitte millaisia määriä väsään listoja ja mistäkin asioista, nauraisitte