Siivouksesta ja sen jakautumissta tasapuolisesti??

[Tapiontytär]

[QUOTE="aapee";23100732]no meillä tulee pyykkiä aivan tolkuton, lasen vaatteita + harsorättejä, miehen kouluvaatteet +salivaatteet ja mun ryysyt ja pyyhkeet. Ja ei se ole kyllä ongelma, koska tieän etten mieheni mielestä ole vittumainen ämmä, vaan se siivous on vittumaista ja minä sillä hetkellä kun pakotan siihen... Mikä sun ehdotus siihen sitten on? kuitenkin minulla menee todella suuri osa päivästä kodin järjestelyyn ja putsaukseen, vai kuvittelenko sen vain?[/QUOTE]

En nyt osaa sanoa, miten teillä juuri pitäisi tehdä mutta voin kertoa miten meillä menee. Päivisin vauvan kanssa laitan tiskit ja pyykit. Koululaisten tultua teen ruoat (jotka olen käynyt ostamassa vauvan kanssa, tai sitten miehen kanssa viikonloppuna) tai sitten lapset tekee ruoan. Ennen kun mies tulee kotiin, siivoan vauvan levittämät tavarat ja muut sotkut.
Syödessään mies syöttää myös vauvan ja sen jälkeen siivoaa keittiön. Illaksi mies hoitaa vauvaa enemmän kuin minä ja nukkumaan mennessä yhdessä siivoamme taas vauvan levittämät tavarat.
Viikonloppuisin heitämme kaikki sohvatyynyt, matot ja petivaatteet pihalle ja siivoamme yhdessä (mies imuroi ja pesee lattiat, mä tamppaan ja pyyhin pölyt). Joskus teen tuon itsekseen jos miehellä riittää pihalla jotain muuta projektia ja vastaavasti mies saattaa siivota itsekseen jos mulla on menoa. Vessan siivoaa se kuka sinne nyt sitten joutaakin, usein mies pesee pöntön ja lavuaarin ja mä käyn sitten hienosäätämässä ja pyyhkimässä peilin.

Tiedän sen tunteen kyllä kun tuntuu ettei muuta teekkään kun siivoaa, vauvan perässä saisi olla kulkemassa koko ajan jos haluaa että koti on siisti...siksi mä järkkäänkin paikat kuntoon enää pari kertaa päivässä, kun ei vaan enää jaksa

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";23100822]Kirjoitit tuolla aiemmin, että sun tehtäväsi on päivällä olla lasten kanssa ja näinhän se onkin. Mutta mä ainakin yritän siinä samalla hoitaa ne pyykit ja imuroinnit ym. enkä stressaa siitä jos aina ei jaksa. Lapsiperheessä on pakko tottua siihen että aina ei ole paikat tiptop. Muuten ei jaksa. Tuo on juuri raskain vaihe,kun lapset ovat noin pieniä. Mutta 18 avioliittokokemuksen pohjalta voin sanoa, että parisuhteen eteen täytyy joustaa puolin ja toisin. Onhan ne hommat joskus hoidettava, mutta en mä ainakaan ala mun miestä heti komentelemaan ja vahtimaan kun se töistä tulee. Tehkää yhdessä joskus ruokaa ja siivotkaa yhdessä niin sitten molemmille jää myös sitä aikaa. Ei kannata kytätä listojen kanssa että kuka mitäkin on jättänyt tekemättä.[/QUOTE]

En se ollut minä joka kirjoitti että pääasiallinen tehtävä on olla lasten kanssa, minä kyllä hoidan ne asiat päivällä, mutta illalla odottaa uusi kaaos ja uudet kujeet. Eikä meillä ole ikinä paikat tip top, enkä sitä edes halua enkä odota, ei ole aikaa siivota tai tehdä ruokaa yhdessä kun lapset vie aikaa niin paljon. En myöskään komentele enkä vahdi miestäni, yritän pyytää tekemään jotain mutta ei auta tekee sen mikä on pakko, eli ruokaa kun on nälkä.

Olen myös yrittänyt sitä että kun mies on koulussa niin käyn lasten kanssa kaupassa, tiskaan eilisen astiat, teen ruuan, pyykkään, järkkään kodin ja kun mies tulee kotiin niin kaikki on tehty, mutta en jaksa sitä ja lapset tarvitsee huomiota enemmän kun mitä siinä kerkeän antaa ja silti sama sohavalla/tupakalla/kahvilla losotus jatkuu ja minä en siitä ainakaan kostu mitään.

 

[qq]

No mun mielestä mies touhuaa riittävästi. Onko teillä autoa? Hoitaako mies esim sen tankkaukset, ilmanpaineiden tarkastukset, nesteiden lisäykset? Samalla tavalla nekin on kotitöitä mun mielestä. Jos minä asuisin miehen kanssa, antaisin hänen mieluusti hoitaa nämä ns miesten työt ( autot, matot ulos jne) ja tekisin itse muut. Ei sillä, etten niitä osaisi, vaan en vain pidä niistä.

 

["aapee"]

En nyt osaa sanoa, miten teillä juuri pitäisi tehdä mutta voin kertoa miten meillä menee. Päivisin vauvan kanssa laitan tiskit ja pyykit. Koululaisten tultua teen ruoat (jotka olen käynyt ostamassa vauvan kanssa, tai sitten miehen kanssa viikonloppuna) tai sitten lapset tekee ruoan. Ennen kun mies tulee kotiin, siivoan vauvan levittämät tavarat ja muut sotkut.
Syödessään mies syöttää myös vauvan ja sen jälkeen siivoaa keittiön. Illaksi mies hoitaa vauvaa enemmän kuin minä ja nukkumaan mennessä yhdessä siivoamme taas vauvan levittämät tavarat.
Viikonloppuisin heitämme kaikki sohvatyynyt, matot ja petivaatteet pihalle ja siivoamme yhdessä (mies imuroi ja pesee lattiat, mä tamppaan ja pyyhin pölyt). Joskus teen tuon itsekseen jos miehellä riittää pihalla jotain muuta projektia ja vastaavasti mies saattaa siivota itsekseen jos mulla on menoa. Vessan siivoaa se kuka sinne nyt sitten joutaakin, usein mies pesee pöntön ja lavuaarin ja mä käyn sitten hienosäätämässä ja pyyhkimässä peilin.

Tiedän sen tunteen kyllä kun tuntuu ettei muuta teekkään kun siivoaa, vauvan perässä saisi olla kulkemassa koko ajan jos haluaa että koti on siisti...siksi mä järkkäänkin paikat kuntoon enää pari kertaa päivässä, kun ei vaan enää jaksa

teillä on hyvä järjestys jotain tuollaista minä toivoisinkin, ei ole minusta oikein, että mieheni ottaa vaan ne hommat mistä pitää. Esim hän tykkää ruuan laitosta mutta keittiö hänen jäljiltään on ihan hirveä, siis kaikki mahdollinen (perunan kuoret, läski palat lihasta, pakettien kuoret) jne jne on pöydillä ja jää siihen jos minä en siivoa

 

["mie vaan"]

[QUOTE="aapee";23100732]no meillä tulee pyykkiä aivan tolkuton, lasen vaatteita + harsorättejä, miehen kouluvaatteet +salivaatteet ja mun ryysyt ja pyyhkeet. Ja ei se ole kyllä ongelma, koska tieän etten mieheni mielestä ole vittumainen ämmä, vaan se siivous on vittumaista ja minä sillä hetkellä kun pakotan siihen... Mikä sun ehdotus siihen sitten on? kuitenkin minulla menee todella suuri osa päivästä kodin järjestelyyn ja putsaukseen, vai kuvittelenko sen vain?[/QUOTE]

Musta tuo pyykimäärä kuulostaa silti tosi isolta. Vai onko teille pienirumpuinen pesukone? Hankkikaa isompi pesukone sekä lisäksi astianpesukone No ei vaan, mutta mun ajatus on se, että pystytkö jostain karsimaan? Ymmärrän kyllä tuon, että jos keittiönpöytä on olkkarissa, niin sen "täytyy" olla siisti. Mutta pystyisitkö tehä niitä hommia vähän enemmän hutaisemalla, tyyliin pakolliset vain, ja sitten vaikka kerran viikossa siivoilisit kunnolla. Ja tuon listan tekeminen varmasti auttaa. Mulla on kans sellainen vähän saamaton ukko, monesti kyllä on aikomus auttaa, mutta unohtuu TV:n ääreen, koneelle, tai juurikin sinne paskalle istumaan lehden kanssa varttitunniksi Niin sitten monesti teen mieluummin itse kun patistan ja mäkätän.

Mä oon monesti tällä palstalla miettinyt (ja en nyt tarkoita suoranaisesti sua ap!!), että miten joillakin äideillä tuntuu olevan toisia enemmän niitä kotitöitä.. enkä ole keksinyt muuta syytä, kuin että pitävät rimaa liian korkealla? Tai sitten eivät osaa organisoida niitä kotitöitä järkeävästi tms. en tiedä, itsellä kun tuntuu, että saa kotityöt suht helposti hoidettua siinä päivän aikana kun mies on töissä, ja ehtii vielä roikkua netissäkin

 

["aapee"]

No mun mielestä mies touhuaa riittävästi. Onko teillä autoa? Hoitaako mies esim sen tankkaukset, ilmanpaineiden tarkastukset, nesteiden lisäykset? Samalla tavalla nekin on kotitöitä mun mielestä. Jos minä asuisin miehen kanssa, antaisin hänen mieluusti hoitaa nämä ns miesten työt ( autot, matot ulos jne) ja tekisin itse muut. Ei sillä, etten niitä osaisi, vaan en vain pidä niistä.

On meillä auto, ja ei kyllä hoida noita, paitsi tankkauksen hoitaa, se nyt ei ole kummonen juttu, kun vasta meillä oli niin päin että minä oli ainut jolla oli kortti ja hoidin kaikki auton katsastuksest, korjautus, öljyn vaihto, pesu jne jne ihan itse, vaikka autolla kuskattiin miestä, yhetisiä hommia, lapsia jne jne. kun jos en ois hoitanu niin samoilla öljyillä ois ajettu vaikka hamaan loppuun ja autot ois jäänyt katsastamatta yms yms, kertoo varmaan sekin jotain että mieheni menetti ajokortin koska ei saanut aikaseksi käydä kakkos vaihetta ja oli sitten ilman korttia 5 vuotta.

Ja ainiinjoo! hoidan myös kaikki kodin paperityöt.

 

["aapee"]

Mutta nyt mä meen siivoon! ja tuun myöhemmin takas.

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";23100894]En se ollut minä joka kirjoitti että pääasiallinen tehtävä on olla lasten kanssa, minä kyllä hoidan ne asiat päivällä, mutta illalla odottaa uusi kaaos ja uudet kujeet. Eikä meillä ole ikinä paikat tip top, enkä sitä edes halua enkä odota, ei ole aikaa siivota tai tehdä ruokaa yhdessä kun lapset vie aikaa niin paljon. En myöskään komentele enkä vahdi miestäni, yritän pyytää tekemään jotain mutta ei auta tekee sen mikä on pakko, eli ruokaa kun on nälkä.

Olen myös yrittänyt sitä että kun mies on koulussa niin käyn lasten kanssa kaupassa, tiskaan eilisen astiat, teen ruuan, pyykkään, järkkään kodin ja kun mies tulee kotiin niin kaikki on tehty, mutta en jaksa sitä ja lapset tarvitsee huomiota enemmän kun mitä siinä kerkeän antaa ja silti sama sohavalla/tupakalla/kahvilla losotus jatkuu ja minä en siitä ainakaan kostu mitään.[/QUOTE]

No sä oot ihan normaalin lapsiperheen normaali äiti. Mä tiedän omasta kokemuksesta,että kun on kaksi alle kolmevuotiasta, niin ei siinä kauheasti ehdikään. Se kaaos on ja pysyy ei sille voi mitään. Se on yhtä vaipanvaihtoo,syöttämistä, pyyhkimistä... aika väsynyt olin silloin kun lapset oli ton ikäisiä. Mutta sitä tärkeempää on että teidän parisuhde voi hyvin. Koittakaa keskustella asiasta ja tehdä myös jotain kivaa yhdessä ja lasten kanssa. Se vaan on toi vaihe, ku sitä hommaa riittää.

 

["hehehehe"]

No mun mielestä mies touhuaa riittävästi. Onko teillä autoa? Hoitaako mies esim sen tankkaukset, ilmanpaineiden tarkastukset, nesteiden lisäykset? Samalla tavalla nekin on kotitöitä mun mielestä. Jos minä asuisin miehen kanssa, antaisin hänen mieluusti hoitaa nämä ns miesten työt ( autot, matot ulos jne) ja tekisin itse muut. Ei sillä, etten niitä osaisi, vaan en vain pidä niistä.

Ottamatta kantaa siihen, että millä ihmeen vuosituhannella oikein elät, niin onhan noissa hiukan eroa siinä, miten usein noita pitää tehdä. Vertaatko nyt todella jotain viiden minuutin tankkausta koko viikon siivous ja pyykkirupeamaan???

 

[Tapiontytär]

Ap:n miekkosen saamattomuus on siis aikalailla syvempää kun vain kotihommat, jos jää ajokorttikin saamatta sen takia : /
Meillä noi kotihommat onnistuu, koska kumpikin on aktiivisia omasta tahdostaan ja tykkää että koti näyttää siistiltä. En tiedä onnistuuko se sitten, jos toinen ei ole kiinnostunut.
Paperit ja laskujen maksun minäkin meillä hoidan, se on helpompaa että vain yksi säätää niiden kanssa.

 

[Nonäinsemenee]

[QUOTE="mie vaan";23100943]Mä oon monesti tällä palstalla miettinyt (ja en nyt tarkoita suoranaisesti sua ap!!), että miten joillakin äideillä tuntuu olevan toisia enemmän niitä kotitöitä.. enkä ole keksinyt muuta syytä, kuin että pitävät rimaa liian korkealla? Tai sitten eivät osaa organisoida niitä kotitöitä järkeävästi tms. en tiedä, itsellä kun tuntuu, että saa kotityöt suht helposti hoidettua siinä päivän aikana kun mies on töissä, ja ehtii vielä roikkua netissäkin [/QUOTE]

Syy on siinä, että he eivät osaa vaatia miehiään tekemään omaa osuuttaan. Meillä kotityöt tehdään tasan puoliksi, vuoroviikoin toinella on tiskit ja toinen hoitaa ruuan ja pyykit ja imurointi tehdään vuorotellen ja isommat siivoukset yhdessä. Hyvin toimii, eikä kummankaan tarvitse valittaa tai kokea, että toinen ei hoida omaa osuuttaan.

 

["aapee"]

lahusin ny kuitenkin tulla kertomaan tänne että mieheni ei oikeastaan ole laiska ja saamaton, hän on vaan jotenkin niin upputunut omiin tekemisiin ja kaikkeen muuhun että hommat sitten venyy, Eikä hän niitä asioita pahuutta ja ilkeyttänsä jätä tekemättä. (ehkä AD/HD tms..) Mutta niin...

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";23101253]lahusin ny kuitenkin tulla kertomaan tänne että mieheni ei oikeastaan ole laiska ja saamaton, [/QUOTE]

No, muutosprosessi on aina hankala, ja se kestää pitkään. Mutta jatka vain sitkeästi, kyllä hänestä vielä saamaton nahjus saadaan. Mutta pääasia että tiskipöytä kiiltää.

 

[Akateeminen äippä]

Onko miehesi apukoulussa?

 

["aapee"]

Pitäisköhän oikeen tehdä sellanen pisteytysjärjestelmä, että esim tiskeistä saa 3 pistettä, roskista 1 jne, ja sitte laskea että miten ne mene

 

["vieras"]

Jos kouluhommat hoitaa kunnialla hyvin arvosanoin ja kotitehtäviä tekee ahkerasti, kun koulusta palaa, niin palkitsisin opiskelusta tekemällä itse lähes kaiken. Jos taas nekin menevät vähän niin sun näin ja loppuaika katsotaan telkkaria tai pelataan pleikkaa, eikä edes lenkillä käydä, niin sitten saisi osallistua enemmän.

 

["aapee"]

Onko miehesi apukoulussa?

ei ole, hän oli ennen opiskelua todella vastuullisessa työssä jonka hoiti moittettomasta, siitä päätellen kun sai palkan korotuksia ja ylennyksiäkin kahdesti, nyt hän opiskelee vuoden lisää ja tulot tuplaantuu ja vastuu kymmenkertaistuu.

Se tässä ihmetyttääkin, että miksi kotona ei mikään homma kiinnosta kun työt pystyy hoitamaan moitteetta. tehtävän pitää olla todella kiinnostava että pystyy tekemään (kuten työnsä) aivan kuten AD/HD potilailla

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";23102369] ei ole, hän oli ennen opiskelua todella vastuullisessa työssä jonka hoiti moittettomasta, siitä päätellen kun sai palkan korotuksia ja ylennyksiäkin kahdesti, nyt hän opiskelee vuoden lisää ja tulot tuplaantuu ja vastuu kymmenkertaistuu.

Se tässä ihmetyttääkin, että miksi kotona ei mikään homma kiinnosta kun työt pystyy hoitamaan moitteetta. tehtävän pitää olla todella kiinnostava että pystyy tekemään (kuten työnsä) aivan kuten AD/HD potilailla[/QUOTE]
Minusta voisit siinä tapauksessa ajatella, että loput hommat ovat sinun, niin kauan kun olet kotona lasten kanssa. Ja mies laittaa jopa vielä ruokaa. Minusta se on isoin kotitehtävä. Yritä tehdä kotitöistä helpompi. Ostakaa se tiskikone, jos ei sitä vielä ole.

 

["vieras"]

Ja jos tulot tulevat olemaan hyvät, niin sinähän voit palkata siivoojan käymään kerran viikossa, pesemään ikkunat, pesettää matot ja autot ym.

 

[...]

meillä oli ihan suhteen alussa ongelmia kotitöiden jakamisen kanssa, ja tehtiin sitten lopulta niin, että pisteytettiin kaikki kotityöt: koneellinen pyykkiä, kaks pistettä jne. sitten merkittiin ylös pisteet, ja katsottiin tilannetta parin kuukauden välein. Jos mulla oli vaikka 100 pistettä ja miehellä 40, hän joutui maksamaan pisteiden erotuksen ihan rahana, eli antamaan mulle 60e käteen. toi ei tietenkään toimi yhteistaloudessa, ja on aika raadollista muutenkin, mutta toimi meillä miehen herättäjänä. kun hän lopulta tajusi missä mennään, ei tarvinnut kauaa laskea pisteitä nykyään meillä kotityöt menee ihan luonnostaan suurin piirtein tasan, eikä niistä ole tarvinnut moneen vuoteen enää riidellä.

 

[creme b]

Meillä on kotityöt jaettu niin, että molemmat tekee sen mistä ns. tykkää. Miestä on aivan turha saada imuroimaan kunnolla tai muutenkaan olemaan kiinnostunut siitä, miltä ympäristössään näyttää. Mä hoidan meillä suosiolla kaiken siivouksen, mies pesee pyykit ja tekee lumityöt ja tamppaa matot ym. mun mielestä ärsyttävät hommat . Kyllä mies omat ja lasten jäljet siivoaa, mutta meillä on niin erilaiset käsitykset tosta, että _millon_ pitää siivota. Tiskit lojuis varmaan 3 viikkoa meillä, jos mies sais päättää. Joten, helpommalla pääsen, kun siivoon ite enkä nalkuta ja jätän miehen vastuulle muita juttuja.