Voiko lasta houkutella puhumaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "jojo"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

"jojo"

Vieras
1v 8kk poika ymmärtää hirmuisen määrän sanoja. Päivät läpeensä hän osoittelee esineitä ja mun pitää nimetä niitä. Jos sanon, että "hae pallo keittiöstä ja vie isille", juuri niin tapahtuu. Jos nimeän esineen tahallani väärin, lapsi huomaa sen. Kysyttäessä "missä kissa/pallo/traktori/sukka/jne on", vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä, tosin etusormella osoittaen. Mutta uskon näiden perusteella, että kuulokin on ihan ok.

Poika itse käyttää sanoja "pappa" ja "mmmh", joista pappa tarkoittaa välillä pappaa, välillä sitä hoetaan huvikseen. "Mamma" kuuluu myös satunnaisesti sanavarastoon. Lapsi kommunikoi runsaasti, käyttäen tuota mmmh-hymähdystään ja käsin elehtimällä. Mutta jos näytät esinettä, hän ei vahingossakaan sano, mikä se on. Lähes kaikki äänteet hänellä on, mitä olen hänen ikiomaa pulinaansa kuunnellut, eli ei siinä vikaa ainakaan. Miten tämän saisi edes matkimaan puhetta, vai pitääkö vain antaa olla ja odottaa? Etten sitten itse vahingossakaan painosta ipanaa lukkoon!

Välillä vaan nyhtää kuunnella hyminää ja sitten kiukuttelua, jos en ymmärräkään, mitä lapsi tarkoittaa. Lähiaikoina asiasisältö tuntuu muuttuneen monimutkaisemmaksi, eikä lasta ole siksi enää yhtä helppo ymmärtää. Nytkin se rähjää jotakin ja mä en vaan ymmärrä, mistä me "puhutaan" :(
 
Mä haluan vaan tietää, etten mä ole unohtanut jotakin... Esikoinen kyseessä (ei varmaan tarvinnut edes sanoa tätä) ;) ja mä mietin, että jos mä en ymmärrä tehdä jotakin tärkeää tuon lapsen kanssa. Kehitys on aina lapsen omaa ansiota, möhläykset menevät äitinsä piikkiin... :D
 
Kyllä minä ymmärrän täysin sen, että haluaisi lapsensa puhuvan edes vähän tuon ikäisenä, koska lapsi itsekin turhautuu kun ei tule ymmärretyksi.

Innostaisivatko laulut, leikit ja lorut muodostamaan sanoja?
 
Meillä on lapsi joka on kehittynyt hitaasti puheen tuotossa. Että otti päähän kun kaikki alkoi siinä vuoden kieppeillä höpöttää että kohta se puhuu. No ei puhunut. Kolme vee neuvolassakin puhe oli vielä kovin epäselvää. Nyt ikää alkaa olla 4v ja tänään olen soittamassa puheterapiaan josko päästäis käymään. Kyllä lapsi jo puhuu kohtuullisesti, mutta huomattavasti epäselvemmin kuin ikätoverit. Tämä on alkanut jo häiritä lasta itseäänkin.
 
No tuo meidän poika alkoi puhumaan joitakin, hyvin valikoituja, sanoja ja sen perusteella uskallan väittää että puhuu just ja vain sitä mitä haluaa. Osaisi teknisesti sanoa mitä vaan mutta jos sille sanoo että sano lamppu niin ei sano. Kuitenkin kertoo aina kun näkee ruuvin tai tähden tai haluaa jotakin. Keksii myös omia sanoja ja käyttää niitä vaikka ne oikeatkaan ei ole mitään monimutkaisia.
Eli mä veikkaan että ei pysty tai kannata houkutella puhumaan. Paitsi jostakin herkuista tai hyvin mieleisestä voi innostua sanomaan. Meilä keksiä huudetaan kuuka-nimellä ja d-vitamiinia "dee dee", leipää bvöö eli bröd, mutta esim. maidolle ei ole mitään nimeä vaikka se mielistä onkin.
 
Mä osaan kauhean vähän loruja. Ja mun loruni eivät kelpaa, saan heiluttaa ja lorutella vaikka miten kauniisti hymyillen, lasta ei kiinnosta. Jos naapurin täti-ihminen leikittää tai näytän fröbelin palikoiden filmiä, lapsi leikkii mukana. Mutta ei sano sittenkään kuin öö. Miehen yksi täti sai kerran kuulla muutaman sanan, lapsi näytti kirjan kuvia tädille ja esitteli mm. "ammun" eli lehmän. Täti asuu kauempana, pitää kai joku kerta tehdä reissu ja koettaa, käykö samoin uudelleen. Olenko mä jotenkin tylsä lapsen mielestä, kun ollaan 24/7 yhdessä, mene tiedä?

Illalla juuri ennen maatamenoa, lampun sammuttua lapsi alkaa papattaa jotakin tavua. Välillä tapahtuu ihme ja tarjoamani tavu kelpaa, mutta usein lapsi toistaa sanaa pappa kunnes nukahtaa.
 
Yksi millä voit edesauttaa puhumista on se että heittäydyt itse ihan "tyhmäksi".. Kyselet koko ajan että ai mitä? Mitä sinä haluat, mitä teet, mihin menet... Vaikka tietäisit mitä lapsi tarkoittaisi. Yhdessä tapauksessa vanhempia kiellettiin toteuttamasta lapsen toiveita ihme ynähdyksistä ja esittämään kysymyksiä vaan. Lapsi tosin oli jo 3-vuotias ja tottunut siihen että äiti hyppäs heti kun hän vaan äänen päästi.

Mutta mitään kiirettä teillä ei vielä ole :heart:
 
Mutta minähän vallan unohdin sanoa, että kaksi kertaa tänä talvena lapsi on osoittanut ikkunasta ulos lumituiskuun ja sanonut LUNTA! Suu vain napsahtaa heti kiinni, jos kehun tai vaikka toistan sanan. Tuo ipana ei pidä minusta, ryökäles! :D
 
Yksi millä voit edesauttaa puhumista on se että heittäydyt itse ihan "tyhmäksi".. Kyselet koko ajan että ai mitä? Mitä sinä haluat, mitä teet, mihin menet... Vaikka tietäisit mitä lapsi tarkoittaisi. Yhdessä tapauksessa vanhempia kiellettiin toteuttamasta lapsen toiveita ihme ynähdyksistä ja esittämään kysymyksiä vaan. Lapsi tosin oli jo 3-vuotias ja tottunut siihen että äiti hyppäs heti kun hän vaan äänen päästi.

Mutta mitään kiirettä teillä ei vielä ole :heart:

Aika erikoista. Yleensä pahinta mitä voi lapselle tehdä, on tuo, että alkaa esittää, että "äiti ja isi ei nyt ymmärrä". ja nyt : Järki käteen! Tässä on kyseessä alle kaksivuotia lapsi jonka kehitys kuulostaa täysin normaalilta. Äiti on vain normaali vauhko esikoisen äiti.
 
Innostuuko yhtään, kun näkee ikäisiään lapsia, jotka puhuvat? Meidän likka alkoi puhua melkein heti, kun hänet vietiin 1½-vuotiaana perhepäivähoitoon ja parin kaverin hiukan nuoremmat lapset ovat innostuneet puhumisesta, kun ovat kuunnelleet meidän nyt 2-vuotiaan likan höpötyksiä.
 
Aika erikoista. Yleensä pahinta mitä voi lapselle tehdä, on tuo, että alkaa esittää, että "äiti ja isi ei nyt ymmärrä". ja nyt : Järki käteen! Tässä on kyseessä alle kaksivuotia lapsi jonka kehitys kuulostaa täysin normaalilta. Äiti on vain normaali vauhko esikoisen äiti.


Joo en mä tarkottanu että mitään veren maku suussa meininkiä :D Vaan sillee ettei heti olis antamassa sitä mehua jos lapsi osottaa mehua ja ynisee jotain.. Kyselee eka vähän että ai mitä haluat...
 
Viikottaisesta perhekerhosta ja muutamasta kaverikontaktista huolimatta jäppinen lähinnä ihmettelee muita alle metrin mittaisia, ja lämpenee vasta, kun muut vetävät jo takkia ylle lähteäkseen kotiin. Vielä ei olla kauheasti opittu ottamaan kontaktia muihin pieniin.
 
Muistaakseni oma lapsi ei tuossa iässä vielä kamalasti puhunut. Taisi olla pikemminkin 2,5 vuotta, kun se puhe alkoi olla "monipuolisempaa". Aika hyvin pärjättiin kyllä, kun olin ollut niin paljon lapsen kanssa ja ymmärsin elekieltä. Eleitä lapsi käytti kyllä tosi paljon, jonkin verran opeteltiin viittomia, kun sitä puhetta ei tosiaankaan selvästi tullut. Nyt puhuu selkeästi ja paljon, on ottanut ikätoverit kiinni ja mennyt ohikin.
 
Mutta kannattaa käyttää niitä loruja, lauluja ja leikkejä lapsen kanssa, eikä missään tapauksessa jättää puheen oppimista pelkän telkkarin ja lastenohjelmien armoille.
 

Similar threads

Ä
Viestiä
7
Luettu
797
Ä

Yhteistyössä