Pieni ja vähä ääninen koirarotu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja maryan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

maryan

Vieras
Me ollaan siis muuttamasta maalta lähemmäs työpaikkoja rivariin.. Mulla on koirakokemusta vain siperian laikoista ja suomen pystykorvista joita meillä täällä landella on ollut. Nää on kuitenkin tottuneet elelemään täällä aika leveästi ja äänekkäästi eikä olla ottamassa mukaan vaan jäävät vanhempien huostaan tänne tilalle missä ovat pennuista asti olleet.
Kuitenkin on ajatuksissa et jonkinlainen koira sinne rivitaloon haluttais ja kun ei tiedetä minkälaiset naapurit saadaan niin ehdottakaapas nyt jotain semmosta koirarotua mikä olis tunnettu "ei niin räksyttävänä rotuna" ettei heti hermostuteta naapureita(ainakaan sen koiran takia..). Ja mielellään vielä haluttais joku pieni rotu (tai pienempi kuin keskikokonen)...
Vai onks pieni ja vähä ääninen mahdoton yhdistelmä....? Ilolla ja avoimin mielin lähden tutustumaan jokaiseen rotuun mitä ehdottelette..
 
[QUOTE="vieras";23346689]Joku sellanen rotukissa joka ei missään nimessä halua ulkoilla kuin korkeintaan narunjatkona.[/QUOTE]

Heh, meillä on tuollainen vain sisällä viihtyvä rotukissa mutta hiljainen se ei kyllä ole!
 
Meilä on suomenpystykorva. Rotu on tunnettu haukkuherkkyydestään. Mutta kasvatuksestahan se on kiinni räksyttääkö jatkuvasti pienimmästäkin risahduksesta vai onko rauhallisemmin. Meillä koira saa haukahtaa kerran halutessaan ulkoa sisälle. Muuten ei hauku (kuin agility-radalla innostuessaan).
 
[QUOTE="plop";23346866]Meilä on suomenpystykorva. Rotu on tunnettu haukkuherkkyydestään. Mutta kasvatuksestahan se on kiinni räksyttääkö jatkuvasti pienimmästäkin risahduksesta vai onko rauhallisemmin. Meillä koira saa haukahtaa kerran halutessaan ulkoa sisälle. Muuten ei hauku (kuin agility-radalla innostuessaan).[/QUOTE]

Meillä tosiaan on nyt täällä landella noi suomen pystykorvat ja on mun mielestä hienoja koiria mutta ovat tottuneet täällä liikkumaan vapaasti sisään ja ulos ja haukkumisesesta ei oo koulutettu eroon kun se ei oo ketään täällä häirinnyt vaan lähinnä tuonut tuo ilmoitushaukku sellasta turvallisuuden tunnetta. molemmat koirat on jo vanhempia niin jäävät tosiaan tänne omaan kotiinsa porukoitteni kanssa asumaan eikä ruveta enää sopeuttamaan kaupunkielämään, tai jos suoraan sanotaan niin mun mielestä se olis noille koirille kidutusta viedä pois kotoaan rivarikolmioon kun on tottuneet ihan erilaiseen elämään. Siks haluttais nyt pentu kasvattajalta mikä voitais pienestä asti kouluttaa ihan eri tavalla sinne rivariin.
Ei olla hakemassa lelukoiraa mutta kyllä, halutaan pieni ja helppo rotu vaikka sellasta ei vissiin saa ääneen sanoa. Ja koiraihmisiä ollaan ja ukko muutenkin kissoille allerginen joten kiitos vaan hyvästä ideasta mutta kissaa ei nyt tällä erää hankita.
 
Miten pieni pitää olla? Spanieli voisi olla hyvä. Terrierit kai on niitä pahimpia räksyttäjiä. KAverilla kaksi kääpiösnautseria ja räkyttävät kyllä kamalasti
 
Pientä rotua katsellessa kannattaa kiinnittää huomiota koiran alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Monet seurakoira rodut on helppoja, mutta niissäkin on poikkeuksia. Haukkuherkkyys vaihtelee roduttain ja yksilöittäin.
Esim. Pomerian on alunperin ollut sekä seurakoira, että ilmoittava. Eli sen on kuulunut haukkua jos joku on taloon tullut, mutta on kuitenkin pysytellyt poissa jaloista (eli ei puolusta, vain ilmoittaa).

Cavalier on helpon ja mukavan seurakoiran maineessa luonteeltaan. Tosin pennun valinnassa kannattaa olla tarkka, rodussa on tiettyjä periytyviä sairauksia (esim sydänvikaa), joten ostaisin vain tunnetulta ja arvostetulta kasvattajalta. Turkki vaati hieman työtä, mutta ei ole ylivoimainen.
 
kiitos niina, just tollasta vinkkiviestiä kaipaan! Ja toi cavalier oli myös kiinnostava vaihtoehto. Me ollaan itse tykästytty tuttavan kasvattamiin tiibetinspanieleihin mutta ei olla kovin paljoa vielä itse rotuun perehdytty vaan lähinnä just noihin tuttavien koiruuksiin kyläreissuilla ja mies olis ollu valmis jo tekemään tilauksen loppukevään mahdolliseen pentueeseen mutta itse haluaisin kuitenki vielä jotain muitakin rotuja katsoa ja tietty niistä tiibetin spanieleistakin vielä lukea. On ainakin olleet kyläreissulla tosi hyväluontoisia eikä oo jäänyt kyllä mikään haukahtelukaan mieleen.. tosin itse ei kyl varmaan huomattais vaikka ne oliskin haukkuneet kovaakin ku ollaan totuttu... Mut just pitää ottaa selvää noista synnynnäisistä sairauksista ym...
 

Yhteistyössä