Olen joutunut olemaan pois töistä vähän väliä... ja tuntuu, ettei töissä ymmärretä...

[kipeänä]

Ensin olin itse viime viikolla sairaslomalla jalkani takia 2 päivää (kipu alkoi la-iltana ja töihin kykenin vasta ke) ja sitten sairastui lapseni kuumeeseen tän viikon maanantaina. Ensin oli mies kotona lapsen kanssa, sitten jäin minä, kun miehen piti mennä töihin kiireellisten asioiden takia. No, nyt olen toista päivää kotona lapsen kanssa, lapsi kuumeessa ja itsekin sairastuin viime yönä, kuumetta minullakin... mutta kun töihin soittaa, että sori vaan, oon kipeänä ja sairaslomatodistuskin lapsen osalta, niin tulee jo puhelun aikana sellainen tunne, ettei minua uskota ja että ihmetellään miten voin olla "aina" sairaana. Sen takia ihan hävettääkin soittaa ja selitellä, vaikka totta puhunkin. Olen raskaana ja senkin takia joutunut käymään lääkärissä ja saanut sairaslomaa muutamia päiviä viime kuussa, lisäksi tuo jalka on vaivannut jo pitempään ja ei aina kestä koko päivän työssä kävelyä, joten sekin aiheuttanut niitä muutamia sairaslomapäiviä... En todellakaan haluaisi olla jatkuvasti sairaana, ei se ole mukavaa, enkä halua, että lapsikaan on sairaana, mutta minkäs teet, jos niin on. Ei ole mukava mennä töihin takaisin sairaslomalta, kun tulee sellainen olo, että pidetään lintsaajana automaattisesti tai muuten voivotellaan miten olen niin sairas ja pitäisikö jäädä kokonaan pois töistä. Vaikka varsinaisesti kukaan ei näitä sanoja (välttämättä) ääneen sanokaan, mutta katseet ja muuten puheet ainakin niin antaa ymmärtää. Voih.

 

["vieras"]

Näinhän se on. Meillä on töissä pari tapausta jotka vähän väliä pois ja väistämättä tulee mieleen onko lintsausta.

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";23377050]Näinhän se on. Meillä on töissä pari tapausta jotka vähän väliä pois ja väistämättä tulee mieleen onko lintsausta.[/QUOTE]

Mutta entäs jos on sairaslomatodistus? Enhän minäkään sitä tosin koko työporukalle näytä, mutta työnantaja sen saa ja hänen pitää uskoa, että oikealla asialla olen. Silti tuntuu, ettei uskota.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23377050]Näinhän se on. Meillä on töissä pari tapausta jotka vähän väliä pois ja väistämättä tulee mieleen onko lintsausta.[/QUOTE]

Näinpä, meilläkin yksi sairaslomalainen oli tullut vapaapäiväläisen vastaan Tuurin kyläkaupassa...

 

[Neith]

Mutta entäs jos on sairaslomatodistus? Enhän minäkään sitä tosin koko työporukalle näytä, mutta työnantaja sen saa ja hänen pitää uskoa, että oikealla asialla olen. Silti tuntuu, ettei uskota.

ikävä kyllä se ei aina kerro onko poissaolo oikeasti tarpeellista..
meillä on töissä ollut muutama todella paha vemppaaja, aina on lekurin todistus ollut mutta kaikki tietää ettei oikeasti ole mitään vikana.. ja nuo tapaukset sitten saa työnantajan kyseenalaistamaan muidenkin sairaslomia

 

["vieras"]

Mutta entäs jos on sairaslomatodistus? Enhän minäkään sitä tosin koko työporukalle näytä, mutta työnantaja sen saa ja hänen pitää uskoa, että oikealla asialla olen. Silti tuntuu, ettei uskota.

Niin pakkohan se sairaslomatodeistus olla. Niitähän saa helposti (itse nuorena jonkin verran lintsaillu..)
Kyllähän työnantaja "uskoo" kun lapun saa.

 

[ap.]

Vaikka ette edes tunne minua? No, muuta en osaa sanoa kuin, että kyllä tuo lapsi on ihan oikeasti sairaana ja itsellänikin 38.2 kuumetta... lapsi makoilee olohuoneen lattialla patjalla, hourailee kuumeessa ja itse makoilen vieressä tälläkin hetkellä. Raskaus aiheuttanut kovia vatsakipuja, niin että kerrankin koski niin kovasti, että ihan itkin töissä... Ja silloin kun tuo murtunut nilkka, joka on leikattu, ärtyy niin sillä ei paljon kävellä... olen näyttänyt tästä röntgenkuvatkin töissä, siis siitä mikä kivun aiheuttaa... en oikein itsekään tiedä uskovatko vai eivät, mutta toisaalta ihan sama... kyllä se silti ärsyttää, jos pidetään lintsarina.

 

["vieras"]

Kyllä mä työkavereitakin ymmärrän. Vaikka sitä tajuaa, ettei sairastumisille mitään voi ja pitää olla kotona, niin kyllä se ketuttaa, kun sen sairaan työt kaatuvat muiden niskaan ja joutuu itse venymään. Itsekäs kun on, niin miettii ensin omaa työmäärää

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";23377211]Kyllä mä työkavereitakin ymmärrän. Vaikka sitä tajuaa, ettei sairastumisille mitään voi ja pitää olla kotona, niin kyllä se ketuttaa, kun sen sairaan työt kaatuvat muiden niskaan ja joutuu itse venymään. Itsekäs kun on, niin miettii ensin omaa työmäärää[/QUOTE]

Ei mun työni kaadu kenenkään niskaan. Jokainen tekee sen mitä tekee, ei tarvii toisten töitä tehdä.

 

["vieras"]

Vaikka ette edes tunne minua? No, muuta en osaa sanoa kuin, että kyllä tuo lapsi on ihan oikeasti sairaana ja itsellänikin 38.2 kuumetta... lapsi makoilee olohuoneen lattialla patjalla, hourailee kuumeessa ja itse makoilen vieressä tälläkin hetkellä. Raskaus aiheuttanut kovia vatsakipuja, niin että kerrankin koski niin kovasti, että ihan itkin töissä... Ja silloin kun tuo murtunut nilkka, joka on leikattu, ärtyy niin sillä ei paljon kävellä... olen näyttänyt tästä röntgenkuvatkin töissä, siis siitä mikä kivun aiheuttaa... en oikein itsekään tiedä uskovatko vai eivät, mutta toisaalta ihan sama... kyllä se silti ärsyttää, jos pidetään lintsarina.

En väittänyt sinua lintsariksi vaan yleisesti puhuin. Kyllä sen huomaa omasta työporukasta ketkä on niitä huvikseen sairaslomalapun hakijoita.

 

[mrr]

No mutta kyllä oikeesti jotkut jää ihan pienemmästäkin syystä pois töistä. Ja se on pirun ärsyttävää, oli sitten saikkulappu tai ei. Ja sekin on ärsyttävää, että kun ite ei haluis saikkuilla ihan joka asiasta niin sitten nää lusmut syyllistää siitä. Jos esim. yskäsen töissä niin eikös joku lusmu tuu sanomaan että "pitäisköhän sun jäädä saikulle?" Mulla on parin kuukauden välein yskää ja tuntuis ihan typerältä käydä vaan joka toinen kuukausi töissä, kun eihän yskä tee musta työkyvytöntä.

En nyt tarkoita ap:ta, mun mielestä sulla on ihan hyvät syyt olla saikulla, mutta monesti siellä työpaikalla on niitä tyyppejä jotka jää ihan pikkuasioitten takia saikulle. En käsitä ihmisiä, jotka on vähintään kerran kuussa saikulla.

 

[ap.]

No mutta kyllä oikeesti jotkut jää ihan pienemmästäkin syystä pois töistä. Ja se on pirun ärsyttävää, oli sitten saikkulappu tai ei. Ja sekin on ärsyttävää, että kun ite ei haluis saikkuilla ihan joka asiasta niin sitten nää lusmut syyllistää siitä. Jos esim. yskäsen töissä niin eikös joku lusmu tuu sanomaan että "pitäisköhän sun jäädä saikulle?" Mulla on parin kuukauden välein yskää ja tuntuis ihan typerältä käydä vaan joka toinen kuukausi töissä, kun eihän yskä tee musta työkyvytöntä.

En nyt tarkoita ap:ta, mun mielestä sulla on ihan hyvät syyt olla saikulla, mutta monesti siellä työpaikalla on niitä tyyppejä jotka jää ihan pikkuasioitten takia saikulle. En käsitä ihmisiä, jotka on vähintään kerran kuussa saikulla.

Mulle on töissä sanottu ilkeästi silloin, jos olen esim. yskässä tai nenä vuotaen töissä ja vaikutan flunssaiselta, mutta omasta mielestä kykenen töihin (ja kaikki muutkin on flunssassa töissä ettei oo siitä kiinni) niin jotkut kommentoi "pitäisköhän sun lähtee kotiin?" siihen tyyliin, että kun nyt kerta oot usein poissa, niin mikset nyt mene kotiin... tulee sellainen olo, ettei mun sairasteluita oikeasti uskota vaan luullaan, että huvikseen lintsailen.

 

[vv]

[QUOTE="vieras";23377071]Näinpä, meilläkin yksi sairaslomalainen oli tullut vapaapäiväläisen vastaan Tuurin kyläkaupassa...[/QUOTE]

no on eri syistä sairaslomia,,ei kaikki liikkumista estä.

 

["vieras"]

no on eri syistä sairaslomia,,ei kaikki liikkumista estä.

juurikin näin,itse olen vuoden ollut sairaslomalla ja ihan päivittäin vien lastani hoitoon ja haen,käyn kuntotus toimissa ja ruokakaupassa ja jopa shoppailemassa kaupungilla,ja kävelylläkin ja uimassakin toisinaan.

 

[lto]

Kuulostat vähän mun työkaverilta, mutta tuskin olet (hän ollut sairaana maanantaina). Ymmärrän kyllä, että on kurjaa olla koko ajan sairaana tai että lapsi on sairaana. Meillä töissä vaan on pärjättävä sitten ilman sitä kolmannen työpanosta, joka tarkoittaa työaikajärjestelyjä sekä sumpilimista yhden jos toisenkin asian suhteen ja retket on usein peruttava jos lapsia on kuitenkin paikalla lähes maksimimäärä.

Koko syksy pyöritettiin ryhmää vajaalla monta kuukautta ja kyllä siinä ajassa alkaa meillekin tulemaan sellainen fiilis, että valitettavasti se kolmas työntekijä alkaa olla ulkopuolella vaikka kukan ei niin haluakaan. Eihän sitä vaan voi pysyä kärryillä missä mennään, jos on viikkokausia poissa enkä kyllä itse jaksa toistaa työkaverille parin viikon takaisia juttuja juurta jaksain, jos ei edes itse viitsi lukea kalenterista mitä ollaan tehty. Toivottavasti ajan kanssa alkaa sairastelut vähentyä, niin se olisi kaikkien edun mukaista.