Toggle sidebar

Hei te, jotka olette löytäneet elämänne rakkauden netin kautta..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nettiin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
N

nettiin

Vieras
Kertokaa, miten juttu lähti, miten nopeasti etenitte? Tiesittekö heti että tässä on nyt jotain erilaista kuin muiden kanssa? Olitteko heti varmoja, vai oliko epävarmuutta?

Mä oon tavannut "vahingossa" netin kautta erään miehen ja tää on ihan ihmeellistä. Ollaan tunnettu vajaa kk, vaihdettu monta pitkää meiliä ja nyt sitten vaihdettiin puhelinnumerotkin. Ja me puhutaan joka ilta monen tunnin mittaisia maratonpuheluita. Ei olla tavattu vielä, mutta molemmilla on palava halu tavata mahd. pian. (Mulla on lapsenvahtiongelmia, siksi treffit on vielä siirtyneet.)

Mietin vain, että onkohan tää lupaavaa vai kannattaakohan vielä tässä kohtaa kuvitella yhtään mitään..

Asiat tuntuu kolahtavan meillä yhteen, ajatellaan samoin monista tärkeistä jutuista ja arvotkin on samanlaiset. Ja kummallakin on tunteet heränneet tässä.. ikävä on, vaikka ei olla edes tavattu. Toisen äänen kuuleminen on jotain sanoinkuvaamattoman ihanaa, eikä millään haluaisi lopettaa puhelua. :/

Ollaan kuitenkin puhuttu, että mitään kiirettä ei ole minnekään ja edetään rauhassa ja mun ehdoilla.. mutta silti tässä on joku käsittämätön vetovoima. Tai sitten se on vaan alkuihastuksen huumaa.

Kertokaa kokemuksianne, millaista se on kun löytää "Sen Oikean"?
 
Mä olen naimisissa miehen kanssa jonka olen tavannut netissä alunperin.

Mutta, mutta...olen myös joskus kirjoitellut ja puhunut puhelimessa netissä tavatun ihmisen kanssa jonka kanssa kaikki tuntui kolahtavan ja kun tapasimme asiat muuttuivat.
 
[QUOTE="mie";23427456]Mä olen naimisissa miehen kanssa jonka olen tavannut netissä alunperin.

Mutta, mutta...olen myös joskus kirjoitellut ja puhunut puhelimessa netissä tavatun ihmisen kanssa jonka kanssa kaikki tuntui kolahtavan ja kun tapasimme asiat muuttuivat.[/QUOTE]

Mikä tapaamisen jälkeen muuttui? Mäkin oon miettinyt, että ehkä ekat treffit on myös ne viimeiset.. mutta mikä niissä voisi olla sellaista, että tulee aivan totaalinen turn off?
Entä miten nykyisen miehesi kanssa juttu eteni?
 
Alkuperäinen kirjoittaja nettiin:
Mikä tapaamisen jälkeen muuttui? Mäkin oon miettinyt, että ehkä ekat treffit on myös ne viimeiset.. mutta mikä niissä voisi olla sellaista, että tulee aivan totaalinen turn off?
Entä miten nykyisen miehesi kanssa juttu eteni?
Click to expand...

Vaikea sano mikä muuttui...jotenkin ei vain enää kolahtanut. Vaikka ulkonäöllä ei niin väliä niin sekin vaikutti. Mutta kyllä siinä jotain muutakin oli...

Nykyisen mieheni tapasin melkoisen pian siitä kun olimme netissä tavanneet. Soittelimme toki välissä muutaman kerran. Ekat treffit olivat kahvilassa, josta siirryimme luokseni. Parin päivän jälkeen tapasimme uudelleen. Jotenkin hän ei kuitenkaan ihan heti kolahtanut, mutta muutaman tapaamisen jälkeen sitäkin enempi. :) Kihloihin menimme tosi nopeasti ja muutimme yhteen. Nyt olemme olleet naimisissa 5vuottta ja meillä kaksi ihanaa lasta, kolmannesta haaveilemme. :)
 
[QUOTE="mie";23427513]Vaikea sano mikä muuttui...jotenkin ei vain enää kolahtanut. Vaikka ulkonäöllä ei niin väliä niin sekin vaikutti. Mutta kyllä siinä jotain muutakin oli...

[/QUOTE]

Vaihdoitteko valokuvia ennen tuota tapaamista, vai menittekö "sokkoina"?
 
Me ollaan alun alkaen törmätty kiss fm:n chatissä. Pari vuotta tekstailtiin ja soiteltiin ihan vaan frendeinä, puhuttiin oikeestaan kaikesta maan ja taivaan välillä jo sillon. Sit yks kevätpäivä mies hyppäs pyörän selkään ja ajo 250 km mua tapaamaan. Pienen pyristelyn jälkeen lupasin et koitetaan mitä tästä tulee ja no, reilu 9 vuotta kimpassa joista kesällä 8 naimisissa. 1 lapsi ja yhteinen yritys.
 
Minä olen naimisissa netissä tapaamani miehen kanssa. Yhteinen lapsikin meillä on + hän on isä myös esikoiselleni. Tällä hetkellä olemme asumuserossa, tosin palaamassa kaiketi yhteen jälleen. 5 ja puoli vuotta ollaan nyt tunnettu eli nopeasti on kaikki tapahtunut.

Ja me vaihdoimme kuvia ennen tapaamista, sillä todellisuudessa se ulkonäkökin vaikuttaa.
 
Me tavattiin jossain suomi24-chatissa. Avasin chatin huvin vuoksi, kun odottelin junalle lähtöä kotipaikkakunnalla, samalla lueskelin kirjaa. Mies avasi jutun niin fiksusti, että oli puhumassa samalla jollekulle muulle ja moikkasi samalla minua, jolloin tämä toinen neiti ilmoitti varsin ärsyyntyneenä meille molemmille poistuvansa paikalta. Nauroin tätä sitten miehelle että sehän oli todella nappi aloitus, taidatkin olla oikein pelimiehiä :D..

No, vaikutti kuitenkin muuten kivalta tyypiltä kun jutteli ja kävi ilmi että oli töissä mun kotini naapurissa olevassa konttuurissa. Sovittiin treffit kaupungille koska mun piti joutua junaan, ja no siitä se sitten lähti. Tarkistin tyypin kuvan ja työpaikan (yksi kaveri on töissä ko. firmassa ja kysyin tunteeko hän N. N:ää työpaikaltaan) tietysti ennen suostumista. Eli ihan valmistautumatta en treffeille lähtenyt :). 6 vuotta yhdessä, toinen lapsi tulossa.
 
[QUOTE="eee";23427640]Ootko ap nähnyt kuvaa miehestä? Entä hän susta?[/QUOTE]

On me vaihdettu kuvia, parikin kappaletta. Ja ihan tarkoituksella laitoin itsestäni huonompia kuvia, ajatuksella että "ihan sama".. Mutta miehen mielestä mä olenkin kaunis, jopa niissä kuvissa. En tiedä, ehkä todellisuus ei sitten ainakaan mun kohdalla voi olla pahempi? Tai sitten voi..
 
[QUOTE="eee";23427884]On myös se mahdollisuus, että sä voit pettyä miehen ulkonäköön :P[/QUOTE]

Niin kai, mut jotenkin mä en usko siihen. Ei mulle se ulkonäkö oikeesti ole se tärkein juttu, luonne merkkaa. Ja niiden muutaman kuvan perusteella miehen ulkonäössä ei ole mitään sellaista, joka saisi mut pettymään. Tai siis mun kiinnostuksen loppumaan.
 
Me tavattiin miehen kanssa kiss fm:n chatissa reilut 6 vuotta sitten. Kumpikin oli varmaan toista kertaa elämässään chatissa, ja siitä jotenkin alettiin jutskata. Vaihdettiin messenger-osoitteet ja puhuttiin mesessä useana päivänä/iltana. Pian vaihdetiiin puhelinnumerot ja valokuvat, ja mies sitten sanoi, että eiköhän meidän ole aika tavata. Välimatkaa meillä oli jonkun verran, mutta yks vkonloppu sit mies ajeli mun kotipaikkakunnalle, ja treffattiin. Ujostutti ja jännitti kyllä aluksi, mutta kyllä mulla oli, ja miehellä, sellainen tunne, että tässä tämä nyt sitten oli. Että sen vaan tiesi. Sen jälkeen tavattiin joka vkonloppu, ja vuoden-puolentoista päästä muutettiin yhteen ja nyt suunnittelemme häitä. Kyllä koen hänen olevan elämäni rakkaus. En ole ikinä tuntenut mitään näin voimakasta ketään ihmistä kohtaan ja vieläkin olo on kuin vastarakastuneella, vaikka arkea ollaan eletty jo vuosikausia.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa