ei voi olla totta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
meillä on 2kk vanha vauva, joka itkee pari kolme kertaa yössä ehkä n.30min kerrallaan. No, yöllä siinä kolmen jälkeen hän heräsi itkemään kolmannen kerran ja siinä kun häntä hyssyttelin ja syötin niin ovikello soi. Mietin kyllä etten edes mene avaamaan siihen aikaan yöstä mutta menin kuitenkin.
Oven takana oli naapurin keski ikäinen nainen joka alkoi huutamaan että saatana soikoon kun hän ei voi nukkua kun meillä huutaa vauva! että nyt tulee kyllä yhteydenotto isännöitsijälle ja jotain sanktioita minulle. Ystävällisesti selitin että nää on niitä elämisen ääniä eikä tälle mitään mahda. Jeesusteippiäkö sen vauvan suun eteen pitäisi laittaa?
Hän sitten ilmoitti että kyllä saan luvan jonkun ratkaisun asiaan keksiä. No, mun ratkaisuni on että joko rouva muuttaa pois tai sitten odotellaan että vauva vähän kasvaa. Jeesus sanon minä....
 
No voivoi rouvaa. :)

Varmaan vituttaa, mutta minkäs teet. Eipä se vauva toisia kiusatakseen huuda öisin, luulen. Ja luulen että isännöitsijä ymmärtää kyllä :>
 
Meillä kerran tuli iltapäivällä sunnuntaina alakerran juoppo poikamies valittaan, että pompotetaanko meillä palloa sisällä (luhtitalo). Tyttö kiukuspäissään rähjäs ja polki jalkaa, kun ei saanut tahtoaan läpi. Uskomatonta, itse juopottelivat alakerran asunnoissa, 3 poikamiestä asui vierekkäin omissa kämpissään. Itse en koskaan valittanut, vaikka välillä musiikit soi. Juu, ei kannata välittää, eiköhän isännöitsijä naura noille jutuille.
 
Kyllä vaan muakin vituttais joka yö herät kolme kertaa turhaan... MUTTA kun on kerran asumismuodokseen valinnut kerrostalon niin ne on juurikin niitä elämisen ääniä mitkä pitää vaan hyväksyä... korvatulpat on aika hyvä juttu :)
 
Asuttiin vielä rivitalossa, niin naapurin vanhapiika tuli klo 11 päivällä valittamaan, että meillä siirrellään huonekaluja ja hän ei saa nukkua. En kyllä tiedä mistä hän puhui. Itse tein töitä koneella ja lapset juoksi ympäri asuntoa kiljuen. Kiljumisesta se nainen ei puhunut mitään, pelkästään jostain huonekalujen siirtelystä johtuvasta jyrinästä. Pyysin kauniisti anteeksi meteliä ja pyysin varulta lapsia pitämään vähän pienempää ääntä. :) Onneksi päästiin omakotitaloon, ettei kukaan enää valita olemattomista.

Vauvan itkulle nyt on paha tehdä mitään. Korvatulpat vaan naapurille ja kehoitus koettaa kestää.
 
Kokemusta täälläkin samanlaisesta. Mutta otapas itse heti yhteyttä isännöitsijään eläkä jää odottamaan naapurin rouvan yhteydenottoa.. Selität että mistä naapuri valittaa ja luulen että normi isännöitsijä sen ymmärtää ihan. Isännöitsijä voi myös sitten rauhoitella tätä rouvashenkilöä.
 
Soita tosiaan itse nyt heti sille isännöitsijälle äläkä odota että naapuri soittaa (vaikkei se välttämättä edes soita uhkailustaan huolimatta). Teet paremman vaikutuksen itsekin, kun otat heti yhteyttä sinnepäin, vaikkei se mikään sun velvollisuus oliskaan. Siten isännöitsijä tietää, että jos joku meuhkaa hänelle vauvan itkemisestä, kyse on sinusta, eikä lähde suotta soittelemaan sinulle tai muutenkaan mene sen valittajan puolelle.
 
Jotenkin järkyttävää, miten mammat tällä palstalla eivät tajua, että se oman kakaran rääkyminen keskellä yötä todellakin vetää naapurin hermot aika riekaleiksi.

Eihän sille tietysti mitään voi, mutta kyllä nyt vähän ymmärtäväisempi voisi olla naapuriakin kohtaan. Itseäni oikeasti hävettää nähdä tuota meidän seinänaapuria pihalla, kun tiedän että meidän makkarissa on aika huono äänieristys ja vauva huutaa vähintään sen kolme kertaa yössä. Ajattelin viedä jotain kukkia tmv. heille nyt pääsiäisenä, kun eivät ole kertaakaan valittaneet tuosta melusta, vaikka varmasti vituttaa joka hemmetin yö herätä meidän pikkuisen itkuun.
 
Kyllä varmaan vaivaa naapureita, mutta kannattaako siitä tulla huutamaan, kun tietää itsekin ettei sille mitään voi.

Voin hyvin ymmärtää, että jos on monta viikkoa putkeen joutunut heräämään joka ainoa yö monta kertaa naapurista tulevaan meluun, niin sitten joku yö vain yksinkertaisesti menee hermot. Ja ei tuo nyt niin suuri rikos ole siellä ovella käydä, ellei nyt täysin asiattomaksi heittäydy, kyllähän sen kuulee joka tapauksessa melusta, että siellä ei silloin nukuta.
 
niimpä ! ihankun se auttais tilannetta että naapuri tulee yöllä huutamaan oven taakse ! |O

Eihän sitä koskaan tiedä vaikka äiti innoissaan siellä unikouluttaa lastaan ja samalla valvottaa puolta taloa. Ei sekään voi olla itsetarkoitus että lapsi ajaa kaiken edelle. Itse en sitäpaitsi usko unikouluun tipan vertaa, mun mielestä se on silkkaa hulluutta ja varmasti menisin pimpottamaan kelloa.
 
Ja onko kukaan koskaan miettinyt,että se äiti joka avaa sen oven ja kuuntelee ne valitukset voi myös olla hyvinkin väsynyt!!!
Ei kukaan huudata lastaan varmaan tahallaan..ja kyllä varmasti joka äiti nukkuis itsekkin hyvin yönsä,heräilemättä...

Jos asuu kerrostalossa luulisi jo sinne muuttaessaan tiedostavan sen tosiseikan,että kyllä ääniä kuuluu..
Joissain taloissa enempi toisissa vähempi..
Aina on se joku naapuri josta ei pidetä,jolla on joku ärsyttävä tapa tms.
 
Voi mummo parka. Ei taida hänellä olla muuta elämää kuin omat pienet rutiinit... Toki häneltä kohtuutonta tulla yöaikaan valittamaan.

Tästä tuli yksi oma muisto mieleen. =) Asuin ekassa vuokrakämpässäni ja olin lapseton nuori silloin. Elämä oli opiskelijan tylsää elämää. Olin päivällä väsynyt ja päätin ottaa päivätorkut. Olin kivassa horroksessa niin alkoi kiva pommupallon ääni. Pomp, pomp, pom. Hiljasuus. Pomp, pomp, pomp, hiljasuus jne. Ajattelin, että kyllä se kohta loppuu. Pomp, pomp, pomp, hiljasuus... jatkui, jatkui ja jatkui...

Voi miten se alkoikaan ärsyttää, kun jokaisen sarjan jälkeen toivoi, että hiljaisuus olisi pysyvää! Pitkän tovin siinä odotellessa sain jos pienen ärsytysraivarin ja heitin tyynyn menemään. En toki mitään asialle tehnyt. Jätin päiväunet väliin.

Mutta ymmärrän näitä valipukkeja, kun joku häiriötekijä voi kihistä päässä ihan maailman suurimmaksi asiaksi. Mutta eihän vauvan itkuille voi mitään. Ne pikkuiset itkee ja nukkuu vuorokauden ajasta riippumatta. Koeta kestää. Toivottavasti naaprisopu kuitenkin säilyisi.
 

Yhteistyössä