Miten se on ITSEKÄSTÄ jos EI halua lapsia?! Mielestäni juuri päinvastoin!

[ultrab]

Tuosta toisesta ketjusta nousi ihmeellinen käsitys esille: että olisi jotenkin kauhean ITSEKÄSTÄ olla hankkimatta lapsia?! Siis mitä? En ymmärrä kyllä yhtään - aivan sekopäinen ajattelutapa! Tulee mieleen, että se joka on tuota mieltä on niin kateellinen naiselle, joka ei omasta tahdostaan tee koskaan lapsia ja päättää elää lapsettomana - ehkä matkustellen, ehkä uraa rakentaen. Onko se niin kova paikka teille perheellisille, jos joku elää itsenäistä elämää vaikkapa parisuhteessa, ilman lapsia tai edes toivetta lapsesta?

Itse ajattelen aivan toisin päin: minä teen lapsen itsekkäistä syistä. Ja niin tekevät monet muutkin - elleivät aivan kaikki. Miksi muuten? Eikö se ole itsekästä että haluaa lapsia ja sitten tekee niitä vain ja ainoastaan koska potee vauvakuumetta? Ettei jäisi lapsettomaksi ja yksin? Minusta tuo on itsekästä jos joku.

 

["vieras"]

Jos haluaa lapsen se on itsekästä ja sama juttu jos ei halua lasta niin sekin on itsekästä. Molemmat päätökset tehdään itseään miellyttääkseen

 

[Lili77]

Minusta on suurinta lapsirakkautta olla hankkimatta lapsia jos niitä ei halua. Se ei ole lainkaan itsekästä.

 

[vierailija1]

Eiköhän loppujen lopuksi jokaisen teon takana aina ole myös itsekäs tavoite, vaikka teko näyttäisikin epäitsekkäältä.

 

["vieras"]

Olen samaa mieltä. Oikeastaan ainoa syy miksi vapaaehtoinen lapsettomuus olisi itsekästä olisi tilanne, jossa mahdollisilla isovanhemmilla ei olisi kuin se yksi lapsi, joka päättäisi jättää lapset tekemättä ja silloinkin ratkaisu ei ole mielestäni itsekäs vaan surullinen.

 

[EllaDonna]

Mikä peikko se itsekkyys on nykyään. Aina yritetään haukkua itsekkäiksi niitä, jotka elävät eri tavalla. Melkein kaikki ihmisen toimintahan on itsekästä. Kaikki ovat itsekkäitä. Matkustelu, uran luominen, perheen perustaminen jne. Kaikki on ihan vain oman itsekkään halun tyydyttämistä.

 

["mutsi"]

Itsekkyyttä on se, että tekee sitä mitä itse tahtoo. Oli se sitten mitä tahansa.

 

[Madicken04]

Mikä peikko se itsekkyys on nykyään. Aina yritetään haukkua itsekkäiksi niitä, jotka elävät eri tavalla. Melkein kaikki ihmisen toimintahan on itsekästä. Kaikki ovat itsekkäitä. Matkustelu, uran luominen, perheen perustaminen jne. Kaikki on ihan vain oman itsekkään halun tyydyttämistä.

Aivan. Sitä paitsi on ihan tervettä tehdä elämänsä ratkaisuja, varsinkiin niitä isoja, ihan itsekkäästi sen mukaan mitä itse elämältään haluaa. Typeräähän se on elää toisia miellyttäen ja etsi ratkaisuja jotka lähipiirin tai yleisen mielipiteen mukaan olisivat oikeita.

 

["Vieras"]

Toiset nyt vain kokevat tärkeämmäksi muut tehtävät kuin suvun jatkamisen. Se ei ole itsekästä tai epäitsekästä, se on vain elämänvalinta.

Arvostan tosin sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät näkemään elämänsä kokonaiskuvan ja harkitsemaan lapsen hankkimista siinäkin valossa eivätkä vain itsekkäiden minä haluan -vaikuttimien kautta. Jos lapselle ei pysty tarjoamaan riittävästi turvaa ja rakkautta, on tietenkin suurempaa rakkautta olla hankkimatta lapsia.

Nämä päätökset eivät taida kuitenkaan valtaosan kohdalla olla pelkkää analyyttistä pohdiskelua tai korkeatasoista syiden ja seurausten pohtimista, sillä asiaan vaikuttavat myös ulkoiset tekijät. Usein isovanhemmat vihjailevat lapsitoiveista ja se voi vaikuttaa omalta osaltaan omaankin ajatteluun. Joidenkin elämään vaikuttaa edelleen myös etenkin kristinuskoon sisällytetty ajatus lisääntymisen tärkeydestä.

Ja ihmisellä on kuitenkin myös edelleen jäljellä se biologinen selviytymisen tarve, jonka ainoa pitkävaikutteinen ilmentymä on lisääntyminen.

 

[ve-la]

[QUOTE="vieras";23585964]Olen samaa mieltä. Oikeastaan ainoa syy miksi vapaaehtoinen lapsettomuus olisi itsekästä olisi tilanne, jossa mahdollisilla isovanhemmilla ei olisi kuin se yksi lapsi, joka päättäisi jättää lapset tekemättä ja silloinkin ratkaisu ei ole mielestäni itsekäs vaan surullinen.[/QUOTE]

Aika itsekästä vanhemmilta vaatia lastaan tekemään lapsi jota ei halua, vain siksi että heillä olisi lapsenlapsi.