Toggle sidebar

nyt vuosia lapseni syntymän jälkeen, minua on alkanut kalvaa epäillys hoitovirheestä..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SyysYö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
SyysYö

SyysYö

Aktiivinen jäsen
28.08.2010
2 496
1
36
hornantuutti
minulla oli siis raskausmyrkytys, paha sellainen. vaadin miestäni viemään minut sairaalan iltäpäivystykseen, jossa lääkäri tutki minut ja totesi " sinä et kyllä kotiin lähde".
arastelin valoa ja verenpaineeni oli pilvissä.. ensiavusta pääsin osastolle huilimaan. oli tiistai-ilta.. keskiviikkona minut vietiin silmäpolille ja sieltä tultuani oloni oli aivan hirveä, olin hyvin väsynyt enkä pystynyt lukemaan tai katsomaan telvisiota. kävinkin aikaisin nukkumaan.. aamulla sitten oksensin aamupuuron ja kun lääkäri tuli kierrokselle, aloin yhtäkkiä vapista kauttaaltani. tai siltä se tuntui, jälkeenpäin kuulin kouristelleeni rajusti.. minut kiidätettiin rätti silmillä leikkausaliin, muistan hälinän ja lääkärin (?) äänen joka hoki jotain kymmenestä minuutista. sitten miulta humautettiinkin taju pois ja seurravaksi heräsin teho-osastolta, letkuihin kytkettynä ja pää sekaisin..olin lääkitty & ihan pihalla, mutta muistan kyselleeni että onhan vauvani varmasti terve?! olin teholla muutaman päivän ja sitten pääsin tarkkailu-osaston kautta normaalille mammaosastolle, jossa olinkin viikotolkulla kunnes mies ärähti että " eihän sen verenpaineet täällä laske"..
lääkäri sanoi tapauksestani, ettei noin pahaksi mennyttä raskausmyrkytystä pitäisi suomen oloissa tulla ja että oli ensimmäinen hänen urallaan.. tyttö on nyt terve 2v, itsekkin olen melko hyvässä kunnossa ellei reumaa ( joka muuten puhkesi tytön ollessa vasta vauva) lasketa.. mutta viime päivinä minua on ruvennut kiusaamaan epäilys siitä, tekikö sairaala jotain väärin ? |O :confused: esim. se silmätutkimus, ne kirkkaat valot joita piti katsella.. oliko se liikaa ? tai olisiko verenpainettani pitänyt mitata tiheämmin ?
 
Viimeksi muokattu:
Ikävä kokemus varmasti. Mutta en oikeen näe että mitä väärää sairaala olisi tehnyt? Eikö sinut otettu hoitoon välittömästi kuitenkin ja hoidettiin loppuun asti.
 
Öö, miksi epäilet että olisi väärin hoidettu? Toi reuman puhkeaminen on aika yleinen juttu raskauden jälkeen. Ja sillä ei ole myrkytyksen kanssa mitään tekemistä. Kertomaan mukaan sait heti hoitoa! Ja toi verenpaineita voidaan ainoastaan tarkkailla jossei lääkkeillä laske. Millä sun mielestä se olisi sitten lähtenyt laskemaan. Valitettavsti raskausmyrkytyksissä se on vaan aika joka korjaa paineet. Kun kroppa alkaa puhdistuksen rauskaudesta, jos niin voi sanoa.
 
Ap varmaan tarkoittaa että miksi ei alettu heti tekemään jotain, synnytys olisi mielestäni pitänyt käynnistää jo illalla. Kouristuksiin asti ei enää nykysuomessa pitäisi myrkytyksen päästä
 
[QUOTE="mie";24078648]Ikävä kokemus varmasti. Mutta en oikeen näe että mitä väärää sairaala olisi tehnyt? Eikö sinut otettu hoitoon välittömästi kuitenkin ja hoidettiin loppuun asti.[/QUOTE]

Samoilla linjoilla sun kaa..
vai hyppäsinkö jonku oleellsien kohdan yli..hmm
 
No siis öö. Sun reuma tuskin johtunee siitä että sun verenpainetta ei mitattu sun mielestä tarpeeksi usein. Anteeksi, huvittaa :p

Ota selvää onko normaali käytäntö? Silleenhän se selviää :)
 
[QUOTE="Mie";24078649]Öö, miksi epäilet että olisi väärin hoidettu? Toi reuman puhkeaminen on aika yleinen juttu raskauden jälkeen. Ja sillä ei ole myrkytyksen kanssa mitään tekemistä. Kertomaan mukaan sait heti hoitoa! Ja toi verenpaineita voidaan ainoastaan tarkkailla jossei lääkkeillä laske. Millä sun mielestä se olisi sitten lähtenyt laskemaan. Valitettavsti raskausmyrkytyksissä se on vaan aika joka korjaa paineet. Kun kroppa alkaa puhdistuksen rauskaudesta, jos niin voi sanoa.[/QUOTE]

lähinnä ihmetyttä se silmätutkimus.. kärsin kovasta päänsärystä ja arastelin valoa, mutta silti piti jotain kirkkaita valoja mennä tuijottamaan! sen jälkeen oloni muuttui entistä kurjemmaksi..
 
milä viikoilla olit kun vauva syntyi? meinaan että oliko vauvan vuoksi syytä odotella että saa kortisonit annettua? vaikea tietysti sanoa ku ei tiedä että mitä ne paineet olivat ja reagoivtko hoitoon. tai oliko labroissa poikkeavaa. mikset ollu synnärillä magnesiuminfuusoilla vaan osastolla jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mä tajusin;24078664:
Ap varmaan tarkoittaa että miksi ei alettu heti tekemään jotain, synnytys olisi mielestäni pitänyt käynnistää jo illalla. Kouristuksiin asti ei enää nykysuomessa pitäisi myrkytyksen päästä
Click to expand...

AP kertomuksessa ei käy ilmi mitä paineet olivat? Myrkytys voi pahentua salaman nopeasti!
 
Alkuperäinen kirjoittaja SyysYö;24078675:
lähinnä ihmetyttä se silmätutkimus.. kärsin kovasta päänsärystä ja arastelin valoa, mutta silti piti jotain kirkkaita valoja mennä tuijottamaan! sen jälkeen oloni muuttui entistä kurjemmaksi..
Click to expand...

Niin no joitain tutkimuskai nyt vaan tehdään, ja ikävä kyllä olo saattaa mennä ikävämmäks.
 
Jos ne epäili että sulla esim. joku akuutti glaukooma? Siks tutkis silmät? Oireet viittais siihen kyllä hyvin. Sä voit vaikka pyytää sairaalasta potilaskertomusta tosta asiasta, sieltä ehkä selviää jotain?
 
Alkuperäinen kirjoittaja SyysYö;24078688:
onni onnettomuudessa on se, ettei tilani romahtanut yöllä! mies oli kotona, eikä miuta öisin käyty kuikkimassa. mie kun olisin alkanut kouristelemaan sielä huoneen vessassa, yksin keskellä yötä. .. :O
Click to expand...

Sairaalassa on kellot joita soitetaan kun tarvitaan henkilökuntaa paikalle? :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
milä viikoilla olit kun vauva syntyi? meinaan että oliko vauvan vuoksi syytä odotella että saa kortisonit annettua? vaikea tietysti sanoa ku ei tiedä että mitä ne paineet olivat ja reagoivtko hoitoon. tai oliko labroissa poikkeavaa. mikset ollu synnärillä magnesiuminfuusoilla vaan osastolla jne.
Click to expand...

olin jo loppumetreillä, sovittu sektio (vauvan perätilan takia) oli vain kahden viikon päässä..
 
Mitattiinko sinulta missään vaiheessa pissassa ollutta valkuaisen määrää?

Itse sain lähetteen polille LA:na kun valkuaisen määrä ylitti jonkun rajan, alapaine oli noin 100. Päivystävä lääkäri päätti käynnistää synnytyksen koska odottelulla ei olisi voitettu mitään, käynnistyksen yhteydessä vauvan sydän ääniin tuli "droppeja" aina supistuksen yhteydessä ja synnytys päätyi sektioon, joka tehtiin spinaalipuudutuksessa.

Synnytyksen jälkeen olin osastolla noin 7 päivää, paineet olivat koholla edelleen ja kotiuduttuani sain kotona näköhäiriöitä (en nähnyt kunnolla lukea) ja päädyin yöksi takaisin synnärille seurantaan, jonka jälkeen sain verenpainelääkityksen jota söin noin 3 kuukautta.

Onko kukaan käynyt kanssasi läpi synnytyskertomustasi? Voit pyytää siitä kopion itsellesi ja varata ajan lääkärille, jonka kanssa käyt sen läpi. Lisäksi jokaisessa sairaalassa on potilasasiamies, joka neuvoo mahdollisissa hoitovirhe asioissa.
 
[QUOTE="mie";24078648]Ikävä kokemus varmasti. Mutta en oikeen näe että mitä väärää sairaala olisi tehnyt? Eikö sinut otettu hoitoon välittömästi kuitenkin ja hoidettiin loppuun asti.[/QUOTE]

Se että on sairaalassa sisällä ei vielä tarkoita sitä että hoidetaan oikein...
 
paskinta tässä on, että silmäni eivät ole vieläkään ok :( juoksin nyt viime talven neurologilla, koska pelkäsin aivokasvainta.. on oikein mukavaa, kun esineet näyttävät värisevän/aaltoilevan ja pimeässä huoneessa leijuu valopisteitä :mad: en kuitenkaan jaksa enää lisätutkimuksia tämän vaivan taholta, olkoot mitä on kun tuskin kuolemaksi kuitenkaan..
 
Viimeksi muokattu:
Sun pahaolo ja päänsäry johtui mysrkytyksestä, silmätutkimuksesta.

Itse olen kokenut vaikea raskausmyrkytysen, rv28. Kolme päivää kiikuin tuossa pahassa olossa, päänsäryssä, oksentelussa, valonarkuudessa jne. jotta kortisonit ehtivät kehittää vauvan keuhkoja. Yhtään en saannut liikkua, tipalla sain verenpainelääkeet suoraan suoneen - lääkeet jotka aiheutti vaan lisää päänsärkyä (laajensi verisuonia).

Lapsi lähti itsestään syntymään, eli lapsi vedet tuli ja istukka alkoi irrota. Silloin mut vietiin kiireesti leikkaukseen. Leikkauksen jälkeen suoraan tehotarkailuun, verenpaineet oli pilvissä. Ainoa hyvä puoli oli että tuolloin sai jo kipulääkeitä. Sitten astui helvetti kuvioihin. Kurkkuni alkoi turvota umpeen - nopeassa tahdissa. Teholle. Eivät meinaneet enää saada intubointiputkeakaan läpi ja kaulaani alettiin jo valmistella "henkireikää" varten (en nyt muista sen lääketieteellistä nimeä). Onneks lekuri lopulta sai putken nenän kautta menemään. Helvetillisin kokemus mun elämässä, koska sattui niin että tuntui et taju lähtee.

Sitten mut nukutetiin 2 päiväksi... Kun lähdin siitä liikeelle meni sydämmen läpi kaikkiaan 6 veritulpaa...

Eli tervetuloa kerhoon vaikea raskausmyrkytys. Itse olen käynnyt ammattilaisen kanssa juttelemassa tuota asiaa läpi - suosittelen sullekin. On kamala kun joutuu matkustajaksi omaan kroppaan. Silloin väkisinkin tuntuu että kukaan ei osaa hoitaa kunnolla - kun et tiedä mitä tapahtuu.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Sekä minä että lapsi ollaan terveitä. Mutta vauvoja meille ei enää tule.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa