Mua ei jaksa liikuttaa mihinkään suuntaan lihavat aikuiset ihmiset, aikuinen ihminen saa kropalleen/kropallaan tehdä mitä huvittaa. Mutta mun mielestä on äärettömän surullinen näky nämä lapset ja nuoret jotka ovat ihan selvästi lihavia ja se on 100% vanhempien vika että lapsi on lihava!
Luulen, että hih sä olet ainoa joka ei noista teksteistä mitään ymmärrä..
Liikalihavuus on sairaus siinä missä liiallinen painon tarkkailukin. On sairasta treenata liikaa, syödä liikaa tai näännyttää itsensä syömättömyydellä. Samasta maljasta kaikki ammentavat sitä vääristynyttä suhtautumistaan kehoonsa ja ruokaan.
Silti on ylipainoisia jotka ovat tyytyväisiä kroppaansa. On myös himourheilijoita jotka ovat tyytyväisiä kehoonsa. Anorektikot taitavat olla ainut ryhmä jossa kukaan ei ole tyytyväinen kehoonsa.
Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä. Voi oksentaa vapaasti nähdessään ihraisen ihmisen tai pyörtyä kauhusta nähdessään kuihtuneen nälkäkurjen. Tai vaikka vetää itsensä jojoon kun punttisalilla hikoileva naapuri tekee niin paha. Toki helpompaa oisi vaan katsoa peiliin ja arvostella sitä omaa kuvaansa.
Moniko muuten tajuaa, että jos sä olet ylipainoinen sun kroppa mukautuu siihen. Lihakset jne. on "paremmassa kunnossa" koska joutuvat kannattelemaan isompaa painoa. Siitähän ne sairaudetkin lopulta johtuvat, kroppa ei enää jaksa pysyä perässä kun mennään tietyn linjan ylitse. Siihen asti kaikki on ihan ok.
Ei todellakaan ole sama asia kuin että, 50 kiloisen kroppaan lisättäisiin yhtäkkiä puolet lisää, ehkä tämä huomautus hieman auttaa ymmärtämään, tai sitten ei.
Ei todellakaan ole sama asia kuin että, 50 kiloisen kroppaan lisättäisiin yhtäkkiä puolet lisää, ehkä tämä huomautus hieman auttaa ymmärtämään, tai sitten ei.
K
komo
Vieras
En kauhistele, mutta ihmettelen kyllä suuresti kun näen oikein lihavan ihmisen. Kyllä mä ainakin vittuuntuisin siihen omaan olotilaani jo niin paljon että laihduttaisin ne ylimääräiset pois. Miten ne pystyy olemaan!?!
Keskellä virkettä sana 'suomalainen' kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Samoin 'intialainen' ja 'hollanniksi'. Ja Teuvalla, ei Teuvassa. Piste.
Jos kyseessä on todella iso ihminen, hän luultavasti on jo niin tympääntynyt siihen ettei laihduttaminen onnistu, ettei jaksa enää tehdä asialle mitään saati hakea mistään apua. Jos miettii, et oot ollut koko ikäsi ylipainoinen. Paljonko lopulta kiinnostaa enää tehdä asialle mitään kun aina on ollut niin?
Tai sitten hän jo tekee asialle jotain. Tai vain viihtyy kropassaan, ehkä ylimääräinen paino ei haittaa häntä.
A
Annenristiina
Vieras
Aikaa liikkua, halun muuttaa ruokailutottumuksia ja omistautumisen asialle.
A
"Annekristiina"
Vieras
Itse kärsin nuorena laihuudesta, kaverit ihailivat laihuuttani, itse ostin isompia vaatteita millä peiton laihuuteni. Olen 170 cm, silloin painoin 50 kiloa. Ekan poikani sain kakskymppisenä, raskaus toi 9 kiloa, laitokselta lähdin 52 kiloisena. Seuraava raskaus ja kiloja kertyi huimat +30, ikää 25v. Pudotun parissa vuodessa, paino jäi 57 ja olin tyytyväinen. Kolmas poika, 30v,(s.-95) kiloja + 37 ja niiden pudottaminen vaatikin selkärankaa. Tupakan olin jättänytaina raskaus- ja imetysajaksi, päätin lopettaa 1997 ja pudottaa kaikki kiloni. Aloitin ruokavaliorempasta, punttisalia ja takaisin nuoruuden harrastuksen pariin. Sillä tiellä olen, paino putosi 57 kiloon, välillä putosi 55 kiloo riippuen liikunnan määrästä. Ihana ja terve olo! Yksi lapsi vielä, 2009. Tyttö toi huimat +40 kiloa!!! Eturistiside poikki raskausajan, liikunta minimissään ja söin samoin kuin treenatessani. 20 kiloa putosi imetyksellä ja helposti. Polvioperaatio onnistui, uusi vamma 2011 keväällä, paino maaliskuussa 83 kiloa, operaatio sovittu 9.5 ja leikkauspainoksi ilmoitin 62kg. Löin töissä vetoa 1000, -20 kiloa/ 8 vko ssa. Vastapuoli lupasi pudottaa -15. Punnitus 29.4 Vappua ennen. Puntari näytti 62!!! Eli 7 vkoa, 5 pv, -21 kiloa. Tyhjällä vatsalla 5X vko punttisali, Easy Deat keittoja kolme per päivä ja Carnetine 3200 juomaa pari pulloa. Vika viikko oli pahin, + 4 kiloa, treeniä, saunaa ja tyhjennys, Carnetinea pakastin mehujäiksi mutta lopussa kiitos seisoo, vastapuoli pudotti -7, hyvä edes niin, maksoi kiltisti 1000 ja shamppanjan. Kaksi kiloa tuli nesteitä takaisin. Nyt sekaruokavalio, punttisalilla aamuisin tunnin treeni ja polvi kohta kuntoutettu, tatamille takaisin elokuussa. Paino silloin 57-60 välillä. Vaatteet näyttää taas hyvältä, mieli on pirteä, itse viihdyn nahoissani. Itselläni oli kamala olo lihavana, ahdisti, kiristi ja puristi. En viihtynyt kiloissani, ei huvittanut käydä missään ja mieli tosi masentunut. Mutta tämä vain oma kokemukseni. Lapsien lihavuutta ilman sairautta en ymmärrä, vanhempien velvollisuus hoitaa jälkikasvunsa terveys ja hyvinvointi. Lihavuus on todellinen terveysriski, kaikille. Tsemppiä painon pudotukseen ja kevyempään elämään
.
.
[QUOTE="vieras";24185796]Minun lapseni luokiteltaisiin tukeviksi. Perusruokaa teen ja juurikaan herkkuja eivät syö. Syövät varmasti sitten sitä perusruokaa liikaa, mutta annan heidän itse syödä sen verran kun tuntuvat tarvitsevan. Kai mun pitäisi alkaa tekee heille annosruuat, etteivät söisi liikaa.[/QUOTE]
Liikkuuko lapset tarpeeksi? Ehkä sitä perusruokaa ei tartte olla ihan niin paljon tarjolla jos siitä alkaa lihomaan. Ruokaa voi tehdä oikeesti sen verran kun kyseiselle aterialle osallistuvien määrälle tarvitaan eikä tarvi olla ylimääräistä. Entäs napsivatko millasia välipaloja? Helposti nykylapsilla ja aikuisilla liikuntaa on liian vähän ja ruokaa tarjolla liian paljon, sit jos vielä joku karkkipussi sillon tällön ja pari-kolme lasia mehua päivässä niin onkin helposti kalorimäärät jatkuvasti yli tarpeen > ylipaino.
Liikkuuko lapset tarpeeksi? Ehkä sitä perusruokaa ei tartte olla ihan niin paljon tarjolla jos siitä alkaa lihomaan. Ruokaa voi tehdä oikeesti sen verran kun kyseiselle aterialle osallistuvien määrälle tarvitaan eikä tarvi olla ylimääräistä. Entäs napsivatko millasia välipaloja? Helposti nykylapsilla ja aikuisilla liikuntaa on liian vähän ja ruokaa tarjolla liian paljon, sit jos vielä joku karkkipussi sillon tällön ja pari-kolme lasia mehua päivässä niin onkin helposti kalorimäärät jatkuvasti yli tarpeen > ylipaino.
Tuli vain mieleen, että täällä palstalla jaksetaan toitottaa sitä, että lihavilla äideillä/vanhemmilla on lihavat lapset. No eihän se automaattisesti noin mene.
Likka oli aika hoikka kun syntyi eikä koskaan tullut mitään makkaroota kuten joillakin vauvoolla tulee. Likka taisi olla joku 3v. kun paino rupes nousemaan siihen malliin, että likka rupes olemaan vähän laiheliinia isompi. Kun oli neuvolas kouluunmenos tarkistus niin terkkari sanoi, että painoa on tullut lisää, mutta sai kuulemma tullakin. Nyt likalla on ihan ok paino, mutta ihan normaali on edelleen. Ja olis ihme jos sillä likan liikkumismäärällä ei kalorit kuluusi.
Likka oli aika hoikka kun syntyi eikä koskaan tullut mitään makkaroota kuten joillakin vauvoolla tulee. Likka taisi olla joku 3v. kun paino rupes nousemaan siihen malliin, että likka rupes olemaan vähän laiheliinia isompi. Kun oli neuvolas kouluunmenos tarkistus niin terkkari sanoi, että painoa on tullut lisää, mutta sai kuulemma tullakin. Nyt likalla on ihan ok paino, mutta ihan normaali on edelleen. Ja olis ihme jos sillä likan liikkumismäärällä ei kalorit kuluusi.
Viimeksi muokattu:
A
Annenristiina
Vieras
Ihminen valehtelee helpoiten itselleen. Mä en syö mitn, lihoan kuitenkin. Tämän kuulen aika usein. Silloin kannattaa kirjoittaa päivän syömiset ylös. Kiloklubikin ilmainen, kätevä käyttää. Omaa painonpudotustapaa en suosittele, liian nopea ja raju, pitää tuntea oma kroppa hyvin, osata lopettaa jos tulee ongelmia. Itse mittautin munuais-, maksa-, kreatiini -sekä natriumarvot, myös hemoklobiini oli seitsemän vko n kohdilla 150, kaikki arvot huippu hyviä. Easy Deatperustuu elimistön ketolsitilaan, käyttää varastorasvoja, hiilariton 500-800 kcl/ pv. Eli tosi niukka, mutta terveelle ihmiselle kahden vko n starttina todella hyvä, miehiltä putoaa n. 8 kiloa, naisilta keskimäärin 5 kiloa. Siitä hyvä jatkaa matalahiilarisella, proteiinipitoisella ruokavaliolla. Pitää nälän, kaloreita koosta ja sukupuolesta riippuen olisi hyvä saada 1500-1900, toki riippuen liikunnasta ja minkälaista työtä tekee. Vatsa kutistuu, unenlaatu paranee ja vireystaso huipussaan. Omasta ystäväpiiristä neljä pudottanut 7-12 kiloa, 2-4 viikossa. Suosittelen kahden vko n kuuria lämpimästi!
O
Omg
Vieras
Itse kuulun niihin jotka syövät kun on stressiä. Mitä enemmän ongelmia niin sen enemmän hiilihydraatteja kaipaan.
Valvomisesta olen lihonnut ja epäsäännöllisestä syömisestä.Lisäksi tuloni ovat mitä ovat niin joudun syömään välillä pelkkiä hiilareita jotta lapset saa proteinit.
Haluaisin laihduttaa mutta aina se vaan epäonnistuu.
Valvomisesta olen lihonnut ja epäsäännöllisestä syömisestä.Lisäksi tuloni ovat mitä ovat niin joudun syömään välillä pelkkiä hiilareita jotta lapset saa proteinit.
Haluaisin laihduttaa mutta aina se vaan epäonnistuu.
N
"niisku"
Vieras
Niinh, kun miettii omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan niin silloin saattoi olla koulussa ehkä yksi tai kaksi lihavaa lasta ja tokihan he olivat niitä silmätikkuja helposti. Nyt on aivan tuikitavallista että lihavia lapsia on monta! Pullukkamahaisia lapsia näkee rannoilla, kesällä varsinkin erottuu piukkojen paitojen alta. Huolestuttava ilmiö josta tulee vielä räjähtävä ongelma. Miksi tähän on tultu? Onko se sitä samaa välinpitämättömyyttä kuten monessa muussa asiassa? Sekä sitä että enää ei niin liikuta kun on pelit ja vehkeet joiden äärellä vedetään limukkaa ja syödään herkkuja?
En tiedä. Itse kun pidän lasten ruokavaliota sen verran silmällä ettei meillä limukoita juuri juoda, eikä makeita mehujakaan ylenmäärin. Ei ole viikottaisia karkkipäiviä. Välillä herkutellaan muttei koko ajan. Joku kontrolli pitää olla.
Sitten näkee perheitä joista molemmat vanhemmat ovat lihavia, tai toinen ainakin. Lapset samaa kaliiberia. Jokuhan siinä on vinksalllaan ja yleensä sen jo huomaa että lapsilla on limut kädessä, karkkia, jätskiä... Jatkuvan syöpöttelyn riippuvuudesta on tullut sairaus johon pitäisi herätä ajoissa. Itsensä voi pilata mutta että vielä omat lapsetkin, sitä en ymmärrä!!!!
En tiedä. Itse kun pidän lasten ruokavaliota sen verran silmällä ettei meillä limukoita juuri juoda, eikä makeita mehujakaan ylenmäärin. Ei ole viikottaisia karkkipäiviä. Välillä herkutellaan muttei koko ajan. Joku kontrolli pitää olla.
Sitten näkee perheitä joista molemmat vanhemmat ovat lihavia, tai toinen ainakin. Lapset samaa kaliiberia. Jokuhan siinä on vinksalllaan ja yleensä sen jo huomaa että lapsilla on limut kädessä, karkkia, jätskiä... Jatkuvan syöpöttelyn riippuvuudesta on tullut sairaus johon pitäisi herätä ajoissa. Itsensä voi pilata mutta että vielä omat lapsetkin, sitä en ymmärrä!!!!
V
"Vieras"
Vieras
Enpä jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta kyllähän se totta on, että on aivan liikaa ylipainoisia.
Tosin minun makuun ovat ihmiset, jotka eivät ole laihoja, eli nykykäsitysten mukaan voin sanoa, että lievä ja vähän enempikin ylipaino näyttää hyvältä.
Mutta hirvittävän suuri ylipaino ei ole edes terveellistä. Mutta ei ole anorektinen laihuuskaan. Kummatkin kaiken lisäksi näyttävät ihan kamalalta.
Tosin minun makuun ovat ihmiset, jotka eivät ole laihoja, eli nykykäsitysten mukaan voin sanoa, että lievä ja vähän enempikin ylipaino näyttää hyvältä.
Mutta hirvittävän suuri ylipaino ei ole edes terveellistä. Mutta ei ole anorektinen laihuuskaan. Kummatkin kaiken lisäksi näyttävät ihan kamalalta.
Toki osa lihavauudesta on itse aiheutettua, mutta uskon myös siihen, että osalla ihmisistä on taipumus lihoa. Esimerkiksi lapsuudessani asui viereisessä talossa perhe, jossa oli kaksi lasta. Vanhempi lapsi oli hoikka ja nuorempi taas pullukka. Ei sairaalloisen lihava, mutta kuitenkin ylipainoinen. Molemmat lapset söivät samaa ruokaa ja harrastivat liikuntaa. Heidän isänsä oli liikunnallinen ja lapset liikkuivat ihan pienestä pitäen. Silti toinen oli paljon lihavampi. Nykyään ovat jo aikuisia. Vanhempi lapsi on edelleen hoikka ja nuorempi on pyöreä/roteva. Ei sairaalloisen lihava, mutta ylikiloja on. On ehkä kuitenkin suhteessa hoikempi kuin lapsuudessaan.
W
wuf
Vieras
On se kyllä huvittavaa (ja surullista) miten jotkut vaikeasti lihavat yrittävät kaikin tavoin puolustella sitä lihavuuttaan. Että he haluavat näyttää siltä, nauttivat siitä, tuntevat itsensä kauniiksi lihavina. Ja samalla haukkuvat vähänkin hoikemmat luurangoiksi. Hienoa jos itseluottamus on noin huipussaan, mutta kannattaako kuitenkin vähän miettiä sitä terveyttäkin?
Ihan kuin se normaali paino ei voisi olla tavoite? Kyllä minusta <50 kilon ja >100 kilon välissä on niitä ihan asiallisiakin painoja. Jos ei halua näyttää "luurangolta", niin ei tarvi. Mutta jos on lihava, niin oikeasti se on terveydelle haitallista, vaikka kuinka yrittää sulkea silmänsä sille.
terv. Läskiperseestään kärsivä normipainoinen luuranko
Ihan kuin se normaali paino ei voisi olla tavoite? Kyllä minusta <50 kilon ja >100 kilon välissä on niitä ihan asiallisiakin painoja. Jos ei halua näyttää "luurangolta", niin ei tarvi. Mutta jos on lihava, niin oikeasti se on terveydelle haitallista, vaikka kuinka yrittää sulkea silmänsä sille.
terv. Läskiperseestään kärsivä normipainoinen luuranko
P
"poikia3"
Vieras
Hassu juttu, ylipainoinenkin voi olla suht hyvässä kunnossa. Minä puuskutan, kun kävelen ylämäkeä (mulla on paha anemia, ja sen aiheuttama huono hapenottokyky), mutta kykenen silti kävelemään monta kilometriä päivässä. Ja kun lähden uimaan ohittelen niitä hoikkia muka hyväkuntoisia koko ajan - uin nopeiden uimareiden radalla, kerralla vähintään kilometrin 3 - 4 kertaa viikossa. Uinnin cooperin testin mukaan mulla on erinomainen kunto!
Minä olen huomannut sen, että etenkin pojat lihovat järkyttävän usein noin parikymppisinä. Lapsena ja teini-ikäisenä ollaan oltu hoikkia, mutta monelle tulee lihominen heti parikymppisenä. Hankkivat auton, arkiliikunta jää, eivät ehkä osaa tehdä ruokaa niin sitten syövät pikaruokaa ja muuta kaloripitoista.
S
se tietty raja
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;24185613:Just joo, 100 kiloset ne vaappuu ja puuskuttaa kävellessään, salli mun nauraa
Juu, tästä tulee mieleen se aika kun oltiin lapsia. Silloin satakiloinen oli suurinta mitä osasi ajatellakaan. Valtavan lihava!
P
"poikia3"
Vieras
Ja myös sen ymmärtämisen, miksi syö. Itse kuulun myös mieliala syöjiin, syön stressiin ja suruun. Oma elämäntilanne on tällä hetkellä sellainen, että lykkään painon pudotusta - en yksinkertaisesti kykenisi laihduttamaan nyt. Lisäksi pahan anemian vuoksi, en voi esim. lenkkeillä, siitä ei tule yksinkertaisesti mitään. 3-4 krt viikossa uin reilun kilometrin kerrallaan ja tuo ylläpitää kuntoa, mutta laihduttavaa vaikutusta ei tuolla pelkästään saa.
Similar threads
- Surullista
- Aihe vapaa
- Ylpeä Isukki ov
- Aihe vapaa