Oon niin kade niille,joilla isovanhemmat viettävät aikaa lastenlasten kanssa kesälomalla..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "sunshine"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"sunshine"

Vieras
Meillä miehen äiti on toista kuukautta lomalla,kotosalla vain ovat lukuunottamatta paria reissua,jotka tekivät.Yhtäkään kertaa eivät meidän 9,6- ja 5-vuotiaat neidit ole olleet siellä viettämässä kesää,vaikka asuvat vain n.5km päässä.Me vanhemmat olemme molemmat töissä,mies on jo pitänyt lomansa ja minulla pätkätyöläisenä ei ole lomaa ollenkaan..Koululainen on siis välillä päivisin yksin kotona ja pienemmät päiväkodissa koko kesän.Mies tekee vuorohommaa niin onneksi heidän ei kuitenkaan tarvitse iskän vapaapäivinä hoidossa olla.Mutta kuitenkin.Jotenkin vaan olisin toivonut,että mummu olisi voinut edes yhdeksi päiväksi jättää omat touhunsa ja keskittyä lapsenlapsiin,keksiä jotain kivaa touhua.Mutta ei voi mitään.Nyt lapset olisivat ihanan innostuneessa iässä,myöhemmin eivät välttämättä enää halua edes mummulaan mennä,kun tulee omia juttuja.Harmi.
 
matkaa on 30 km, ja kertaakaan eivät ole edes kysyneet, mitä lapsille kuuluu, saati kylään kutsuneet. viime kesänä olivat yhden yön, kun loma oli jo loppusuoralla, ja koulut alkoikin heti samalla viikolla, mutta ei voi mitään. taapero olisi helppo hoidettava ja ihanassa iässä, mutta eipä häntäkään ole pyydetty kertaakaan .
 
No meillä onkin elossa enää yksi ukki. Mutta silloinkin kun mummi vielä eli ei lapsia koskaan kutsuttu kylään. Jos meidät kutsuttiin lapset oli välttämätön paha mukana. Ei kaikkia isovanhempia kiinnosta. Itse olen luvannut lapsille että kun heillä joskus on lapsia hoidan niitä. Toivottavasti muistan lupaukseni ja olen siinä kunnossa että pystyn.
 
No meillä onkin elossa enää yksi ukki. Mutta silloinkin kun mummi vielä eli ei lapsia koskaan kutsuttu kylään. Jos meidät kutsuttiin lapset oli välttämätön paha mukana. Ei kaikkia isovanhempia kiinnosta. Itse olen luvannut lapsille että kun heillä joskus on lapsia hoidan niitä. Toivottavasti muistan lupaukseni ja olen siinä kunnossa että pystyn.
Peesaan.Meidän lastenlasten mummula tulee olemaan paikka,jonne saa aina tulla.Ja varmasti teen ihan kaikkea kivaa heidän kanssaan sitten <3
 
[QUOTE="aloittaja";24226313]Peesaan.Meidän lastenlasten mummula tulee olemaan paikka,jonne saa aina tulla.Ja varmasti teen ihan kaikkea kivaa heidän kanssaan sitten <3[/QUOTE]

Se ei ole edes mikään uhraus tai palvelus, vaan kyllä lastenlasten kanssa olemisesta aina enemmän saa kuin mitä antaa.

Terveisin "Arjessaan läsnäoleva mummo".

:)
 
Meillä mun vanhemmat kyllä on mun veljen lasten kanssa melkein päivittäin tekemisissä mutta meidän tytön kanssa oleminen ei kiinnosta. Sinänsä harmi että veljen lapsilla on myös toisen puolen isovanhemmat jotka ovat paljon heidän kanssaan, mun tytöllä ei ole muita isovanhempia :(

Nyt kysyin sitten elokuussa pariksi päiväksi hoitoapua kun lapsi ei ole enää oikeutettu päivähoitoon ja itseni olisi oltava töissä... Mutta eipä käynyt kun he ehkä lähtevät juuri silloin muutamaksi päiväksi johonkin reissuun... No, täytyy kai 6-vuotias pitää yksin kotona tai ottaa töihin mukaan.
 
Olishan se kivaa, mutta ei ole isovanhempien velvollisuus. Kaikenlaista muutakin olis kiva saada, mutta itse pitää perheen koko mitoittaa oman jaksamisen mukaan.

Minä ajattelin aina ennen samoin.
Siis että ei "kuulu" mitenkään automaattisesti isovanhemmille vaan on "ekstraa".

Sittemmin, saatuani itse lapsenlapsia, olen alkanut miettimään toisin.
Vanhemmuus on elinikäinen valinta. Ei se pääty siihen kun lapsi täyttää 18 tms. vaan jatkuu monessa muodossa senkin jälkeen.
Isovanhemmuus on osa alkuperäiseen valintaansa vastaamista.
Jos on vanha, sairas, raihnas ja jaksamaton on "pätevät" syyt ottaa etäisyyttä fyysisestä isovanhemmuudesta pienille lapsille.
Jos on kunnossa ja ok, niin "omat menot, oma elämä" on yhtä tyhmä syy olla vastaamatta alkuperäiseen huutoonsa (eli lapsentekoonsa) kuin olisi ensimmäisen polven äidillä, joka tuumii, jotta on liikaa omia menoja ja omaa elämää voidakseen hoitaa lapsensa.
 
Mun mielestä on tosi outoa jos jotkut isovanhemmat ei ole kiinnostuneita lapsenlapsistaan:confused: Mun oma äiti ei ole koskaan ollut sellainen perushössöttäjä niinkuin yleensä mummit ja isomummit on mutta kyllä lapset on siellä olleet yötä monesti ja on ottanut kesäisin mukaansa mökillekin. Nyt on viimeisen vuoden aikan tehnyt niin paljon töitä ettei ole voinut lapsia hoitaa mutta kyllä me silti joka viikko nähdään. Ja samaten minun isoäitini on aina niin innoissan kun lapset menee sinne vaikka hän väsyykin kun ikää on jo 73v. Mun lähipiirissä kaikki mummit ja mammat on sellasia överihössöttäjiä niin on mun mielestä kauheen kummallista jos joku ei olekkaan sellainen:whistle: Mutta tosiaan,mä kysyn aina suoraan jos tarvitsen hoitajaa enkä vihjaile mitään mutta jos tosiaan olette jo kyselleet eivätkä suostu niin todella ikävä tilanne :(
 
[QUOTE="näinpä";24226476]Meillä mun vanhemmat kyllä on mun veljen lasten kanssa melkein päivittäin tekemisissä mutta meidän tytön kanssa oleminen ei kiinnosta. Sinänsä harmi että veljen lapsilla on myös toisen puolen isovanhemmat jotka ovat paljon heidän kanssaan, mun tytöllä ei ole muita isovanhempia :(

Nyt kysyin sitten elokuussa pariksi päiväksi hoitoapua kun lapsi ei ole enää oikeutettu päivähoitoon ja itseni olisi oltava töissä... Mutta eipä käynyt kun he ehkä lähtevät juuri silloin muutamaksi päiväksi johonkin reissuun... No, täytyy kai 6-vuotias pitää yksin kotona tai ottaa töihin mukaan.[/QUOTE]

Miksi 6 v. ei ole oikeutettu päivähoitoon?
 
Enkä nyt tarkoita sitä että lapsenlapset ovat isovanhempien velvollisuus,eivät tietenkään ole mutta kyllä mun mielestä on aika outoa jos mummit ja vaarit ei halua lastenlastensa kanssa mitään koskaa touihuilla.
 
Kurja tilanne, mutta itse en ymmärrä miten joku isovanhempi jolla on terveyttä ja mahdollisuutta olla lastenlasten kanssa niin sitä ei tee.
Mulla itellä on onnellinen tilanne, että molempien vanhemmat lupautui hoitaa meidän muksuja kesällä joten sain otettua ne päivähoidosta pois.
Ovat olleet niiden kanssa jatkuvasti, kotona, mökillä ym ym. Ja kaikki nauttii.
 
Ihmettelen myös isovanhempia, jotka eivät osoita mitään kiinnostusta lapsenlapsiaan kohtaan. Herää myös kysymys, että millaisia vanhempia he ovat olleet omille lapsilleen? Tuskin kovin välittäviä, läsnäolevia ja lämpimiä tyyppejä, vai olenko väärässä??

Meillä kaikki muut isovanhemmat anoppia lukuunottamatta ovat kiinnostuneita viettämään aikaa lastemme kanssa. Anoppi nyt on muutenkin kiinnostunut vain itsestään ja omista asioistaan, aina ollut vähän erikoinen tapaus. Hänkin kyllä tykkää esittää kaikille olevansa maailman ihanin mummo, mutta todellisuudessa ei oikein jaksa lapsia edes yhden vierailun ajan, saati että hänelle voisi jättää lapsia hoitoon.
 
[QUOTE="niin";24226706]Lapsella loppuu hoito-oikeus heinäkuun loppuun koska aloittaa koulun.[/QUOTE]

Meidän kunnassa lapsi saa olla hoidossa siihen asti kun koulu alkaa. Kun oli pari viikkoa päiväkodissa ennen eskarin alkua, oli siellä muutama koulun aloittajakin hoidossa elokuun alkuviikot.
 
Jos tähän isovanhempi-ketjuun saa sanoa, niin mua harmittaa älyttömästi, kun meidän lasten mummo ei osaa muuta kuin laittaa kuvia meille lasten serkuista ja mainostaa niitä. Olisi ihan kiva varmasti lapsille, jos joskus olisi kiinnostutsta heitäkin kohtaan, kyseltäisiin mitä ovat tehneet tai mitä on mielen päällä. Mutta ei, ne on ne serkut ja jos mummolaan mennään niin taas kutsutaan serkut ja he ovat äänessä.

Ei oikein kiva. Harmittaisko sua?
 
Ja vastapainoksi täällä on usein ketjuja ettei anneta niille isovanhemmille lapsia ees päiväksi saatika yöksi.
Mä oon kyllä tosi onnellinen että meijän lapsilla on mamma joka "hoitaa" aina tarvittaessa ja jos ei lapsia vähään aikaan näy soittaa kyllä ja kysyy et koskas tuutte (välimatkaa 1 km), mun vanhempien kanssa muksut on aina reissannu milloin missäkin pienempänä pieniä reissuja ja nyt isompia, ovat nyt Pärnussa viikkon verran mummin ja ukin kaa. (lapset on jo 9 ja 12v)
 
[QUOTE="vieras";24226769]Meidän kunnassa lapsi saa olla hoidossa siihen asti kun koulu alkaa. Kun oli pari viikkoa päiväkodissa ennen eskarin alkua, oli siellä muutama koulun aloittajakin hoidossa elokuun alkuviikot.[/QUOTE]

Näin meilläkin jos on tilaa
 
Minä ajattelin aina ennen samoin.
Siis että ei "kuulu" mitenkään automaattisesti isovanhemmille vaan on "ekstraa".

Sittemmin, saatuani itse lapsenlapsia, olen alkanut miettimään toisin.
Vanhemmuus on elinikäinen valinta. Ei se pääty siihen kun lapsi täyttää 18 tms. vaan jatkuu monessa muodossa senkin jälkeen.
Isovanhemmuus on osa alkuperäiseen valintaansa vastaamista.
Jos on vanha, sairas, raihnas ja jaksamaton on "pätevät" syyt ottaa etäisyyttä fyysisestä isovanhemmuudesta pienille lapsille.
Jos on kunnossa ja ok, niin "omat menot, oma elämä" on yhtä tyhmä syy olla vastaamatta alkuperäiseen huutoonsa (eli lapsentekoonsa) kuin olisi ensimmäisen polven äidillä, joka tuumii, jotta on liikaa omia menoja ja omaa elämää voidakseen hoitaa lapsensa.

Mä en suostu tuohon. Ensin mä hoidin tuttujen lapsia, sitten mä hoidin potilaita, sen jälkeen mä hoidin omat lapseni, sen jälkeen hoidan vanhempani ja jatkossa pitäisi sitten hoitaa lapsenlapsetkin siihen asti, etten kykene enää hoitamaan edes itseäni? Kieltäydyn ehdottomasti käyttämästä koko elämääni muiden hoitamiseen!!! Ja juu, tulen kyllä hoitamaan mahdollisia lapsenlapsianikin, mutta vain silloin, kun se mulle itselleni sopii.
 
Tosi kurjaa, jos isovanhemmat eivät välitä lapsenlapsista.
Itselläni oli tosi läheiset välit omiin isovanhempiini ja niin on onneksi meidän lapsillakin.
Surullista jos ei kiinnosta: /
 

Yhteistyössä