Rasittaa kun anoppi ei hyväksy mua

[Sobriety]

Tää on varmaan maailman tutuin tarina eri muodoissa. Mutta on se ikävää kun se omalle kohdalle sattuu. Nyt on vaan niin, että anoppini ei mua hyväksy. Tai ehkä se on jo hyväksynyt sen, että olen hänen poikansa vaimo ja hänen lapsenlastensa äiti, mutta ei kokonaan.

En ole niin koulutettu, sivistynyt ja fiksu kuin pitäisi. Ja aina siitä tulee kuittia ja vihjailevia vertailuja mieheni eksään (josta on jo 15 vuotta!!!). Kyl mä ymmärtäisin jos oisin ihan moukka, mutta kun en edes ole. Korkeakoulututkintokin on. Käytöstapani ovat hyvät. Mutta se on totta, että minä en ole opiskellut suomen kieltä ja kirjallisuutta. Se on ilmeisesti kaiken sivistyksen ja ymmärryksen ylin taso...

Lisäksi saan aika usein vihjailevaa heittoa pukeutumisesta, etenkin kesällä. On ilmeisesti liian niukkaa vaatetta (mies kyllä tykkää). Ilmeisesti mökillä ei saa olla bikineissä ?

 

[Eedla]

Mulla taas anoppia kyrsii kun mulla on parempi koulutus ja rikkaampi suku kuin sillä :| tasan ei käy onnenlahjat

 

["ap"]

Anopilla itsellähän ei ole mitään koulutusta. Kyllä hän silti aika fiksu on. Jos ei huomioida sitä miten hän kohtelee mua.

 

["vieras"]

Itse en kai ole tarpeeksi hyvä, koska on lapsi edellisestä suhteesta. Lasta kohtelee kyllä hyvin, ja mies väittää, että pitää minustakin, mutta jokin sanomaton pieni juttu siinä on. Tunnen sen ja näen, varsinkin kun hymy ei aina yllä silmiin asti..Ei ole kivaa.

 

[tuttua]

Vaikka olisit tohtori, niin tuskin siitäkään olisi apua, jos anoppi ei sinua hyväksy. Kyseessä on anopin ongelma, ei sinun. Oma anoppini on samaa maata, mutta koskaan hän ei sano mitään suoraan. Tiedän, että kaikki miniät haukutaan vuorollaan, koska aina saa kuulla haukkumista miniöistä ja lastenlapsista. Vain omat lapset ovat erinomaisen hyviä. Liekö siinä yksi syy, että ex-miniöitä riittää.

 

["vieras"]

Otapa ap ja lukaise avoimessa yliopistossa muutama Suomen kielen ja kirjallisuuden kurssi, sillähän ainakin yhdestä vaivasta pääsee

 

["ap"]

Vaikka olisit tohtori, niin tuskin siitäkään olisi apua, jos anoppi ei sinua hyväksy. Kyseessä on anopin ongelma, ei sinun. Oma anoppini on samaa maata, mutta koskaan hän ei sano mitään suoraan. Tiedän, että kaikki miniät haukutaan vuorollaan, koska aina saa kuulla haukkumista miniöistä ja lastenlapsista. Vain omat lapset ovat erinomaisen hyviä. Liekö siinä yksi syy, että ex-miniöitä riittää.

Mun siskon anoppi on aivan ihana. He ovat melkeinpä parhaat ystävät. Kyllä käy kateeksi (positiivisessa mielessä, olen aidosti iloinen siskoni puolesta.). No eihän tässä nyt ihmeempää hätää silti ole. Tarvii vaan kestää ja yrittää pitää pakolliset yhdessäolot minimissä. Lasten kanssa toimii hyvin.

Se on muuten jännä, että anoppini ei ole minua pahemmin pilkannut lastenhoidosta eikä kavatuksesta. Eli voishan tää tilanne pahempikin olla.

 

["ap"]

[QUOTE="vieras";24334802]Otapa ap ja lukaise avoimessa yliopistossa muutama Suomen kielen ja kirjallisuuden kurssi, sillähän ainakin yhdestä vaivasta pääsee [/QUOTE]

Ei se auttais. Pitäis olla äidinkielen opettaja. Miehen ex on. Ja mulla ei ole mitään miehen exää vastaan, se on todellakin totaalisen mennyttä elämää (15 vuoden takaa). Ja eihän sillä exällä oo tähän muutenkaan mitään osaa eikä arpaa, paitsi anopin päässä.

 

["äiti"]

Onneksi mulla on ihana anoppi. On hyväksynyt mut just tällasenaan ja tukee mua ja taitaa olla läheisempi mun kun poikansa kanssa. Poikansa olisi kyllä saanut fiksumman ja rikkaamman vaimon varmasti mutta viisaana anoppina ei hauku minua eikä sano siitä mitään.

 

["veiras"]

Mä huomasin sellaisen jutun, että kun rupesin itse arvostaan itseäni, niin anopinkin suhtautuminen minuun muuttui. Ei me vieläkään bestiksiä olla ja en niin haluaiskaan mutta toimeen tullaan.

 

[Jellybeany]

Luulen, että sitä ex-miniää se on sitten "nälvinyt" jostain muusta asiasta.

 

[tuttua]

Luulen, että sitä ex-miniää se on sitten "nälvinyt" jostain muusta asiasta.

Näin se on. Anoppi on keksinyt, että exää kehumalla hän saa loukattua sinua parhaiten.

Meillä anoppi ei kehu ex-miniöitä, vaan haukkuu edelleen. Ne haukkumiset ovat vielä aivan tajuttomia eikä niillä ole välttämättä mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

 

["vieras"]

Mä luulen, että suurin osa on vaan sitä, kun kukaan ei olisi liian hyvä hänen rakkaalle erityiselle pojalleen. Meillä ainakin aluksi oli vähän tämä asenne ja varsinkin kun olen ulkomaalainen, voin viedä pojan kauas pois.. (no asuttiinhan me Suomessa 4 vuotta)

 

["Vilukissa"]

Äh, älä välitä....pääasia lienee se, että miehesi rakastaa sinua :heart:. Anopit ovat ja tulevat aina olemaan hiukan...hankalia . Varo vain, ettet aikanasi itse katsele tilanteita "sillä silmällä", kun lapsesi tuovat näytille tai solmivat suhteita kumppaneidensa kanssa, että "tuo ei kyllä ole tarpeeksi hyvä"... Ihan perusnormiasiallisen välit riittänevät vallan mainiosti. Ja - ymmärrys sekä hurtti huumori ! Tsemppiä !