3½-vuotiaan kanssa ruokailut yhtä tappelua...

["Pusse"]

Aina joka paikassa tarjotaan ratkaisuksi että pelleilijä poistetaan ruokapöydästä ja ruokaa tulee vasta seuraavalla aterialla.

MUTTA mitäs kun lapsi pelleilee sen takia että se poistettais pöydästä? Vaikka ei olis tuntikausiin syönyt mitään niin jos on sillä mielellä että en syö niin alkaa tulla pissahätää ja vaikka mitä muuta hätää, lautasen työntää toiselle puolelle pöytää. Ja on ihan onnesta soikeana jos poistetaan pöydästä. Joten emme sitten enää poista. Vaikka käskettäis omaan huoneeseen tai penkkiinkin niiin ei nappaa, se tuntuu olevan hänelle se mieluisampi vaihtoehto kuin syöminen.

Yhtä kärsimystä se on koko porukalle, mutta tohon jätkään ei tehoa jos sanoo että nähdään seuraavassa ruokailussa, muuta ei tipu ennen sitä. Vaikka se olis sitten iltapala, joka ei maistu, mutta yleensä se on juuri tää iltapäivän lämmin ruoka se ongelma... Ja tää on lähes jokapäiväistä. Joskus loppujen lopuksi tunnin-parin itkuraivareitten jälkeen syö ruoan pois niin kun mitään ongelmaa ei olis ollutkaan, mutta ei tää tunnu kauheen hyvältä.

Eli onko muita hyviä ideoita?

 

["hmm"]

Siirrä iltapäiväruokailua parilla tunnilla eteenpäin?

 

[halipupu harmaana]

Toimisiko joku passisysteemi eli kun on saanut vaikka viisi rastia pasiin, niin saa jonkun palkinnon? Rastin saa laittaa passiin aina kun syöminen on onnistunut ilman raivareita.

 

[Pinkuli]

Siis jos ensin sanotte että nyt on ruoka-aika,ja että muuta tarjoilua ei ole ennen seuraavaa ruokailua niin miksi sitten syö tunnin-parin päästä? Ootteko kokeilleet että joutuu istumaan pöydässä niin kauan kun muut syö,sen jälkeen ruoka korjataan pois ja seuraavan kerran ruokaa todella tarjotaan vasta seuraavan ruokailukerran yhteydessä. Eli jos päivällinen on klo 17 ja iltapala 20,niin 17.30-20 ei oikeasti saa syödä. Voi kuulostaa tylyltä mutta oon kuullut tapauksesta jossa toimi. Pöydästä poistaminen,ruoan uudelleen lämmittäminen jne oli vaan huomionsaamista..

 

["poppana"]

Meillä on suunnilleen noin kuin Pinkuli ehdotti, muiden kanssa istutaan pöydässä, muksu syö jos syö. Jos syöminen on kovin takkuista, saatan auttaa. Ellei ruoka kelpaa, ei sitten! Ei mitään numeroa asiasta, porukalla poistutaan pöydästä ja ruoat laitetaan pois. Seuraavalla aterialla on seuraava mahdollisuus syödä, ei ennen. Lapsi ei ole kuollut nälkään, syöminen näyttää olevan kiinni siitä, onko kasvupyrähdys menossa vai ei. Jos on, ruoka maittaa. Ellei ole, saattaa olla, että lapsi pudottaa 5 ateriasta 2 pois, mutta mikä minä olen pakottamaan, enhän itsekään syö aina vakiomärää.

 

["Pusse"]

Meidän lapseen ei oikein tunnu tuo palkitseminen tehoavan, se on yleensä sitten uhattava jonkun poisottamisella jos haluaa mitenkään lasta hätkäyttää ja herätellä.

Raivarit johtuu siitä että käsketään syödä. Siks yritän laittaa pojalle ruoan pöytään sillei höpötellen jostain totaalisen muusta ja sillon lapsi saattaa huomaamattaan alkaa syödä ilman hanttiin panemista. Ainahan tämä ei sitten onnistu...
Kaikista pahinta on jos ruoka on jotain mitä meillä on harvoin, sillon voi olla satavarma että poika ei syö.

Ja tätä on nyt ollut kohta kaksi vuotta, en tiedä miten painon olis käynyt jos ei tylysti sanottuna pakkoistutettais välillä pöydässä että ruoka tulee syötyä. Normaalipainoinen on mutta kun kevään ja kesän aikana on yhtäkkiä venynyt monta senttiä niin näyttää laihalta kuin mikä...

Monesti ne kaks ekaa haarukallista on ne vaikeimmat ja sitten ruoka meneekin kuin itsestään, mutta tosiaan se alkutaistelu vie multa viimeisetkin hiukset päästä...
Ja siis tuo ruokatarjoilun keskeyttäminen iltapalaan asti ei ole hätkäyttänyt poikaa, vaikka olis neljäkin tuntia välissä. Seuraavana päivänä ruoka voi mennä ihan yhtä huonosti.

Ahdisti kun näin sen yhden ohjelman, jossa 30v mies ei ollut syönyt YHTÄÄN lämmintä ruokaa elämänsä aikana ja hänellä oli tosi suppea ruokavalio joka koostui lähinnä juustoista. Tosin ei hätää, meidän poika ei tykkää juustosta
Vaikka tuo meidän ipana nyt silloin tällöin syö vaivattomastikin sen lämpöisen ruoan niin tuntuu aika lohduttomalta että oon niin riemuissani että voisin tanssia kun niin tapahtuu. Koska se ei ole mikään itsestäänselvyys...

En mä tiedä auttaako tähän mikään, olkoon...

 

["poppana"]

Onko mahdollista syödä yhdessä jonkun toisen lapsen kanssa, auttaako? Onko päivähoidossa, miten siellä syö?

 

[:/]

Mä en kyllä usko että poika voi olla koko ikänsä syömättä ja silti vaan nauttia siitä että pääsee pöydästä pois???Tää juttu haisee ja pahasti... joko se saa ruuan välillä jotakin mitä ap ei miellä syömiseksi tai sitten ruokaa tarjotaan ihan liian usein ja jos joka kerta ottaa pari lusikallista tai juo koko lasin maitoa niin sillä jo taas pärjää seuraavaan ruokaan.
Tässä on varmasti pojalla käytössä valta taistelu kun hän on huomannut miten paljon vanhempia häiritsee hänen syömättömyys ja kuinka siitä nousee aina haloo ja hän saa huomioo sillä tavalla niin tottakai hän jatkaa.

 

["Pusse"]

[QUOTE="poppana";24368830]Onko mahdollista syödä yhdessä jonkun toisen lapsen kanssa, auttaako? Onko päivähoidossa, miten siellä syö?[/QUOTE]

Tästä olemmekin olleet vähän ihmeissään, kun päiväkodissa ollessaan oli kuulemma aina syönyt oikein nätisti ruoan, joskus joistain ruoista sanonut ettei tykkää, mutta pääasiassa oli syönyt nätisti. Myös joskus mummilassa kun on serkkujensa kanssa ollut syömässä niin syönyt lautasen tyhjäksi vaikka serkut olisivat ruokailun pistäneet leikiksi...

Pikkusisko on vasta kohta 6kk vanha, joten varsinaista mallia ei voi siskosta ottaa ja sekin tässä huolestuttaa kun aletaan kiinteitä siskon kanssa syödä niin jospa ottaakin veljeltään noi pahat tavat...

 

["huh huh"]

[QUOTE="poppana";24368830]Onko mahdollista syödä yhdessä jonkun toisen lapsen kanssa, auttaako? Onko päivähoidossa, miten siellä syö?[/QUOTE]

Jos se on päivähoidossa niin todennäköisesti syö siellä hyvin,koska se ei saa sillä syömättömyydellään siellä mitään erityishuomioo eikä siitä tehdä mitään numeroa ja ruoka ajat on säännölliset ja väliaikana ei varmasti tipu mitään ylimääräistä.

 

["poppana"]

Voi olla niinkin, että se ruoka alkaa maittaa, kun sitä tarjotaan siskolle. Iskee pikkuinen pelko, että toinen saa jotain, mitä itse ei. Tai onnistuuko houkuttelu mallia "näytäpä siskolle, miten reippaasti osaat jne..?" - meillä toimii välillä se, että pikkusisaruksen edessä pääsee pätemään.

 

["Pusse"]

Mä en kyllä usko että poika voi olla koko ikänsä syömättä ja silti vaan nauttia siitä että pääsee pöydästä pois???Tää juttu haisee ja pahasti... joko se saa ruuan välillä jotakin mitä ap ei miellä syömiseksi tai sitten ruokaa tarjotaan ihan liian usein ja jos joka kerta ottaa pari lusikallista tai juo koko lasin maitoa niin sillä jo taas pärjää seuraavaan ruokaan.
Tässä on varmasti pojalla käytössä valta taistelu kun hän on huomannut miten paljon vanhempia häiritsee hänen syömättömyys ja kuinka siitä nousee aina haloo ja hän saa huomioo sillä tavalla niin tottakai hän jatkaa.

Kaikki muu hyvinkin mahdollisesti pitää paikkansa, mutta muuta syötävää e itodella saa ruokailuje nvälissä jos ruoka ei uppoa.

Mutta mitäs tolle valtataistelulle sitten voi tehdä? Jos päästän pöydästä, poika voittaa, jos pidän pöydässä, poika voittaa?

 

["poppana"]

[QUOTE="Pusse";24368966] Mutta mitäs tolle valtataistelulle sitten voi tehdä? Jos päästän pöydästä, poika voittaa, jos pidän pöydässä, poika voittaa?[/QUOTE]

Se ruoka pitäisi saada uppoamaan, niin ongelma poistuu. Älä hiilesty, tiedän, että tuo kuulosti lähinnä kettuilulta. Mutta: oletko kokeillut antaa lapsen ottaa itse ruokaa lautaselle tai oletko ottanut lapsen mukaan ruoanlaittoon? Vaikka repimään salaatinlehtiä tai pesemään perunoita tai kaatamaan juurekset pussista kattilaan? Jos sitten maittaisi paremmin?

 

[..]

älkää käskekö syömään. lautanen eteen ja muut alatte vaan syömään ettekä kiinnitä mitään huomiota siihe, syökö lapsi vai ei. jos pyytää poistua, sanot kertaalleen että ruoka-aikana istutaan pöydässä, nyt ei voi mennä mihinkään. jos alkaa leikkiä ruoalla niin lautanen otetaa ainakin hetkeksi pois. juttelette mukavia keskenänne ja jos sattuu että lapsi syö niin kehutte sitä.

 

[en käsitä]

jos poika ei kotona syö mitään eli on koko viikonlopun syömättä ja päiväkodissa syö nätisti ja hyvin mikä ei ole yllätys niin miten lomilla?Onko poika todellakin koko viikon esimerkiksi syömättä jos kerran ei ruokailuiden välillä todellakaan saa mitään syötävää eikä ruuallakaan syö mitään?poika kuulostaa melko sitkeältä jos voi olla kaksi päivää kokonaan syömättä.Vaatii kolme vuotiaalta kyllä melkeoista itsekuria.

 

["Pusse"]

jos poika ei kotona syö mitään eli on koko viikonlopun syömättä ja päiväkodissa syö nätisti ja hyvin mikä ei ole yllätys niin miten lomilla?Onko poika todellakin koko viikon esimerkiksi syömättä jos kerran ei ruokailuiden välillä todellakaan saa mitään syötävää eikä ruuallakaan syö mitään?poika kuulostaa melko sitkeältä jos voi olla kaksi päivää kokonaan syömättä.Vaatii kolme vuotiaalta kyllä melkeoista itsekuria.

No kyllähän se syö toki muutakin, tuo päivän PÄÄruoka vaan on se ongelma. Olenko mä oikeasti paha äiti jos toivon lapseni syövän hyvin ja kenties yliyritän ja ahdistun jos poika päivästä toiseen takkuaa tuon yhden ruoan kanssa?

 

["Pusse"]

Tota lapsen mukaanottamista ruoanlaittoon, poika on kyllä joskus itse innokkaasti tulossa auttamaan, pitää varmaan kokeilla tätä enemmän...

 

[:)]

[QUOTE="Pusse";24369094]No kyllähän se syö toki muutakin, tuo päivän PÄÄruoka vaan on se ongelma. Olenko mä oikeasti paha äiti jos toivon lapseni syövän hyvin ja kenties yliyritän ja ahdistun jos poika päivästä toiseen takkuaa tuon yhden ruoan kanssa?[/QUOTE]

Jätä koko asia huomioimatta äläkä ota mitään stressiä.jos ei halua syödä niin ei ja sillä siisti.Ei sen elämä kaadu yhden ruuan syömättä jättämiseen ja jos kuitenkin hoidossa syö hyvin.Teet kyllä nyt kärpäsestä härkäsen.