Onko pelkosektio luovuttamista?

[nyt piti harmautua]

Odotan kolmatta lasta ihan viimeisillään ja huomenna pitäisi olla päätös valmiina siitä että haluanko pelkosektion vai en...
Pelkään synnyttämistä, mutta toisaalta mietin että onko pelkosektio luovuttamista? Koko raskauden ajan olen käynyt pelkopolilla ja on tehty yksityiskohtaiset synnytys suunnitelmat ja kaikki ja nyt sitten mietin että onko tuo kaikki ollut turhaa kun/jos haluankin sektion (=en pysty synnyttämään normaalisti pelon takia)...
Pää on ihan sekaisin kun en tiedä mitä tehdä tämän asian kanssa... Mietin että pitäisikö kuitenkin yrittää voittaa pelkonsa ja vaan synnyttää niinkuin ennenkin, mutta toisaalta sitten pelottaa se että jos en huomenna sektiota vaadi niin sitten se on myöhäistä eli asialle ei sen jälkeen enää voi mitään vaikka mieli muuttuisi (eli pelko ottaisi vallan)...
Osaisikohan joku sanoa jotain lohduttavaa tai vaikka omia kokemuksia tällaisesta tilanteesta...

 

["vieras"]

Jos edes harkitset alakautta synnyttämistä, niin valitse se. Toivut itse paljon nopeammin, se on luonnollisempi tapa lapselle syntyä ja vauva saa synnytyskanavasta luonnollista vastustuskykyä sektiovauvaa paremmin, ja keuhkotkin alkavat toimia tehokkaammin kun vauva on sopivassa puristuksessa syntyessään.

 

["vieras"]

Sun kohdalla sanoisin, että ei! Olet jo kaksi lasta synnyttänyt ja tiedät mitä se on. Suunniteltu sektio on turvallinen siinä missä alatiesynnytyskin. Molemmissa voi sattua jotain. Mutta jos äiti pelkää jo valmiiksi, ei se ehkä ole hyvä lähtökohta synnytykselle.

 

[Kerpele]

[QUOTE="vieras";24405087]Sun kohdalla sanoisin, että ei! Olet jo kaksi lasta synnyttänyt ja tiedät mitä se on. Suunniteltu sektio on turvallinen siinä missä alatiesynnytyskin. Molemmissa voi sattua jotain. Mutta jos äiti pelkää jo valmiiksi, ei se ehkä ole hyvä lähtökohta synnytykselle.[/QUOTE]

Mä näen asian myös näin.

 

[Maine Coon/]

Mä näen asian myös näin.

Samoin

 

["Vieras"]

Samoin

Minä myös.

 

[guugeli]

Siis mikä siinä synnytyksessä niin pelottaa? Kaikki menee varmasti hyvin, kuitenkin suomessa asutaan ja synnäreillä on ammattitaitoista henkilökuntaa.

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";24405047]Jos edes harkitset alakautta synnyttämistä, niin valitse se. Toivut itse paljon nopeammin, se on luonnollisempi tapa lapselle syntyä ja vauva saa synnytyskanavasta luonnollista vastustuskykyä sektiovauvaa paremmin, ja keuhkotkin alkavat toimia tehokkaammin kun vauva on sopivassa puristuksessa syntyessään.[/QUOTE]

Kaikkella sitä pelotellaan ettei vaan sektiota ottaisi. Paskapuhetta suurimmaksi osaksi kuitenkin. Sektio vaan on niin paljon kalliimpi kuin alatiesynnytys, että siitä yritetään kaikin keinoin puhua ympäri ettei sitä ottaisi.

 

[nooh]

No et tiedä mitä sektio on, joten ehkä se on parempi sitten.. siis ennalta pelkäämisen kannalta, multa kannoilta taas ei. Aika monella sektio on ollut se rankempi juttu, onhan se iso leikkaus. Toipuminen on kamalaa... Itse kuitenkin päätät.

 

[näin]

[QUOTE="Vieras";24405150]Kaikkella sitä pelotellaan ettei vaan sektiota ottaisi. Paskapuhetta suurimmaksi osaksi kuitenkin. Sektio vaan on niin paljon kalliimpi kuin alatiesynnytys, että siitä yritetään kaikin keinoin puhua ympäri ettei sitä ottaisi.[/QUOTE]

on. Siis sä olet jo kaksi synnyttänyt, ei todellakaan tartte tuntua tyhmyyttä tai syyllisyyttä, jos kolmannen haluat sektiolla.

Minä sain pelkosektion ESIKOISENI synnyttämiseen enkä ole koskaan katunut. Imetys sujui loistavasti, kahden päivän päästä kävelin ja kahden viikon kuluttua kävin jo varovasti ekoilla lenkeillä. SIinä kyllä pitää sitten kuunnella lääkäriä, eikä ennen aikojaan tehdä mitään!

 

["Vieras"]

No et tiedä mitä sektio on, joten ehkä se on parempi sitten.. siis ennalta pelkäämisen kannalta, multa kannoilta taas ei. Aika monella sektio on ollut se rankempi juttu, onhan se iso leikkaus. Toipuminen on kamalaa... Itse kuitenkin päätät.

Aika monella, mutta suurimmalla osalla ei.

 

["sama"]

[QUOTE="Vieras";24405167]Aika monella, mutta suurimmalla osalla ei.[/QUOTE]

Ei kun toisinpäin. Sektio on paljon rankempi juttu kropalle. Toipuminen on lähes AINA paljon hitaampaa, poikkeuksia tietysti on.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";24405150]Kaikkella sitä pelotellaan ettei vaan sektiota ottaisi. Paskapuhetta suurimmaksi osaksi kuitenkin. Sektio vaan on niin paljon kalliimpi kuin alatiesynnytys, että siitä yritetään kaikin keinoin puhua ympäri ettei sitä ottaisi.[/QUOTE]

Ei sektion ottaminen mikään ihan pikkujuttu ole. Se on iso vatsanalueen leikkaus, jossa on melko suuri riski saada haavatulehdus tms. Ja vauva ei ehdi valmistautua ulkomaailmaan tuloon samanlailla kuin alakautta syntyvä lapsi. Enemmän sektiovauvoilla on saturaation laskua, verensokereiden laskua eikä keuhkotkaan ole niin valmiit hengittämään kuin alakautta syntyvillä. Myös vauvan ja mahdollisten isosisarusten hoito on aluksi sektion läpikäyneillä äideillä työläämpää kuin alatiesynnytyksen jälkeen.

 

[näin]

[QUOTE="sama";24405174]Ei kun toisinpäin. Sektio on paljon rankempi juttu kropalle. Toipuminen on lähes AINA paljon hitaampaa, poikkeuksia tietysti on.[/QUOTE]

No ei kyllä mun lähipiirissä... yhtään sektiota katunutta en tunne, mutta alakautta synnyttäneitä, jotka vieläkin kammoaa muistoa, tunnen paljon...

 

[ei koskaan enää]

Siis mikä siinä synnytyksessä niin pelottaa? Kaikki menee varmasti hyvin, kuitenkin suomessa asutaan ja synnäreillä on ammattitaitoista henkilökuntaa.

Niin, jos ei satu olemaan ruuhkaa tai esim. kesä jolloin on jotain kesäsijaisia tai vastavalmistuneita, ammattitaidottomia alalle sopimattomia aloittelijoita. Kokemusta on.

Minulla ei varsinaisesti ole synnytyspelko. Sen sijaan on erittäin vomakas synnytyssairaalapelko. Se sulki sektion pois vaihtoehdoista. Alatiesynnytyksestä sentään pääsi ulos sairaalasta aiemmin kuin olisi päässyt sektion jälkeen ylös sängystä.

 

[Morkai]

No et tiedä mitä sektio on, joten ehkä se on parempi sitten.. siis ennalta pelkäämisen kannalta, multa kannoilta taas ei. Aika monella sektio on ollut se rankempi juttu, onhan se iso leikkaus. Toipuminen on kamalaa... Itse kuitenkin päätät.

Mä oon synnyttäny sekä alateitse että hätäsektiolla. Ja samalla kertaa vielä. Pitkäperjantaina synnytin ja neljän päivän päästä olin himassa. Pari päivää himassa ja pystyin jo hissukseen käveleen lenkkejä.

Jos se synnytys pelottaa niin ota sektio. Toipuminen ehkä kestää vähän pidempään, mutta ei se kamalaa ole. Ja toisin kun hätäsektiossa niin se leikkaus haava tehdään bikinirajan mukasesti mikä kuulemma paranee vielä nopeemmin kuin pystyssä oleva.. Näin olen kuullu, tiedä sitten onko totta, mutta joku kellä on sektio tehty osaa varmaan sanoa siihen jotain.

 

["Vieras"]

[QUOTE="sama";24405174]Ei kun toisinpäin. Sektio on paljon rankempi juttu kropalle. Toipuminen on lähes AINA paljon hitaampaa, poikkeuksia tietysti on.[/QUOTE]

Ai, tunnen monta sektion ottanutta, eikä yhdelläkään heistä ole toipuminen ollut hitaampaa kuin alatiesynnytyksistä, repeämistä etc. johtuen. Ovat siis käyneet kummankin läpi. Ja puhun yli kymmenestä naisesta. Ei tosin ole iso otanta, mutta aika moinen sattuma ettei juuri heillä ole ollut mitään ongelmia sektiosta parantumisen suhteen. Alatiesynnytyksissä ja niiden jälkeen ovat joutuneet paljon kovemmille.

 

["sama"]

No ei kyllä mun lähipiirissä... yhtään sektiota katunutta en tunne, mutta alakautta synnyttäneitä, jotka vieläkin kammoaa muistoa, tunnen paljon...

No ei kai sitä kehtaa katua kun sen on väenväkisin saanut. Minä JOUDUIN sektioon esikoisen kohdalla ja se oli hyvinhyvin kamalaa. Olen kuitenkin sitä mieltä että jos sitä kokemusta on alatiesynnytyksistä ja ne tuppaavat olemaan traumatisoivia, niin ehkäpä se sektio tosiaan on se oikea ratkaisu, niissä tapauksissa se voikin olla kivuttomampi.
Ensisynnyttäjiä lähinnä yritän patistaa, että sektioon meneminen on typeryyttä.

 

["jjh"]

Siis mikä siinä synnytyksessä niin pelottaa? Kaikki menee varmasti hyvin, kuitenkin suomessa asutaan ja synnäreillä on ammattitaitoista henkilökuntaa.

En ole ap, mutta minulle itselleni on jäänyt traumat kuopuksen syntymästä. Esikoisen synnytys oli helppoa ja olisin voinut synnyttää samoin monta kertaa.
Kuopuksen raskauden aikana tuli raskausmyrkytys sekä hemoglobiinini tippui todella alas, pahimmillaan hb oli 68. Synnytystä ei voitu käynnistää, koska hb oli niin alhainen, joten sain pari pussia verta. Hemoglobiini ei kuitenkaan noussut tarpeeksi, joten synnytystä ei voitu vieläkään käynnistää.
Sain seuraavana päivänä raskausmyrkytykseen liittyvän kohtauksen, joten oli pakko synnyttää lapsi. Vaikka kuinka punnersin, lapsi ei suostunut tulemaan ulos. Imukupilla yritettiin vetää pari eri kertaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Yritin vielä viimeisillä voimillani ponnistaa ja ponnistinkin niin kovaa, että virtsakatetrini (en siis enää voinut pissata, koska raskausmyrkytys)lensi kaaressa ja tärykalvoni poksahti rikki. Lääkäri päätti yrittää vielä kerran vetää lasta ulos imukupilla ja onneksi siinä onnistui, en olisi jaksanut enää yhtään. Alapääni oli mustelmilla ja kipeä, tosin yhtään tikkiä ei (muistaakseni!) tullut.
Synnytyksen jälkeen jouduin olemaan pari vuorokautta pimeässä huoneessa, vierailijoita ei saanut käydä ja lapsikin vietiin lastenosastolle. Turposin jostain syystä ihan palloksi, olin ihan karmean näköinen. En saanut nousta vuoteesta, minut pestiinkin siinä. Synnytyksen jälkeen en saanut käydä pesulla, seuraava pesu tapahtui vuorokausi synnytyksen jälkeen siinä sängyllä.

En siis nähnyt lastani kuin kerran syntymän jälkeen, kunnes siirryin lääkärien vastahakoisuudesta huolimatta normaalille osastolle. Kun ensimmäisen kerran kävin lastenosastolla, en tunnistanut omaa vauvaani. Miehen kanssa piti nimilapuista lukea, kuka on meidän.

Hieman kärjistetysti tarinani. Päätinkin, ettei ikinä tulisi kolmatta lasta, tosin nyt menossa rv 18.
Ja varmasti otan pelkosektion, sanoi kuka mitä tahansa ja oli mitä mieltä tahansa.

 

["Vieras"]

[QUOTE="sama";24405206]No ei kai sitä kehtaa katua kun sen on väenväkisin saanut. Minä JOUDUIN sektioon esikoisen kohdalla ja se oli hyvinhyvin kamalaa. Olen kuitenkin sitä mieltä että jos sitä kokemusta on alatiesynnytyksistä ja ne tuppaavat olemaan traumatisoivia, niin ehkäpä se sektio tosiaan on se oikea ratkaisu, niissä tapauksissa se voikin olla kivuttomampi.
Ensisynnyttäjiä lähinnä yritän patistaa, että sektioon meneminen on typeryyttä.[/QUOTE]

Eiköhän niitä patistajia ole ihan riittävästi siellä terveydenhuollon puolellakin (juuri noista kustannussyistä). Turhaan omilla kokemuksillasi pelottelet. Kuten sanoin, tunnen läheisesti monia sektion ottaneita, eräskin on kuuden lapsen äiti, joista 3 saanut sektiolla. Mitään ongelmia ei lapsen, eikä äidin kohdalla ole ollut. Alatiesynnytyksessä taas kaksi vedettiin imukupilla, ja toinen joutui hapen puutteen vuoksi teholle. Toisen vauvan kaulan ympäri oli kiertynyt napanuora kaksi kertaa, tiukasti. Samanlaisia kokemuksia ovat muidenkin tuntemieni naisten sektiot, mutten niitä nyt tähän lähde erittelemään. Sektiosta ei ole vauva koskaan kärsinyt, eikä äiti.

 

["vieras"]

Mulla on takana sekä sektio että "normi"synnytys. Sektiosta toivuin parissa kuukaudessa, alatiesynnytyksen jälkeen lääkekuurit vasta loppuivat kahden kuukauden jälkeen, tolpillani pysyin kauemmin kuin 5 minuuttia vasta 3 kk jälkeen ja fysioterapiassa olin vielä vuoden päästä.
Että ei tosiaankaan aina parannu alatiesynnytyksestä nopeemmin!
Nyt odotan kolmatta ja pelkosektio on jo sovittu. Minua ei kiinnosta onko se luovuttamista vai ei. Olen valinnut OMALLA kohdallani lapselle ja itselleni turvallisemman vaihtoehdon. Itseltäni on mennyt kokonaan luottamus lääkäreiden ja kätilöiden ns. ammattitaitoon. He tapaavat synnyttäjän pahimmassa tapauksessa vasta tosipaikan tullen ja silloin on ihan sama mitä sinne papereihin on suunniteltu. Ei heillä ole tietoa (tai halua kuunnella tai lukea niistä papereista) mitä raskauden tai edellisten synnytysten aikana on tapahtunut. Synnyttäjä on heidän näkökulmastaan yliherkässä tilassa oleva valittava objekti, jota ei tarvitse/kannata kuunnella.
Näin kävi mulle ja oli henki lähteä itseltä ja lapselta.
Jos vähänkin olet epävarma niin valitse sektio!

p.s. en tarkoita että kaikkien pitäisi valita sektio tai että kaikilla olisi yhtä huono tuuri kuin itsellä, mutta naisella pitäisi olla kyllä oikeus valita (niinkuin onkin) sektion ja normisynntyksen välillä, etenkin kun se kuuluisa ammattitaito tai mikä lie on nykyään aika viitteellistä...

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";24405263]

p.s. en tarkoita että kaikkien pitäisi valita sektio tai että kaikilla olisi yhtä huono tuuri kuin itsellä, mutta naisella pitäisi olla kyllä oikeus valita (niinkuin onkin) sektion ja normisynntyksen välillä, etenkin kun se kuuluisa ammattitaito tai mikä lie on nykyään aika viitteellistä...[/QUOTE]

Peesi!!!

 

["sama"]

[QUOTE="Vieras";24405244]Eiköhän niitä patistajia ole ihan riittävästi siellä terveydenhuollon puolellakin (juuri noista kustannussyistä). Turhaan omilla kokemuksillasi pelottelet. Kuten sanoin, tunnen läheisesti monia sektion ottaneita, eräskin on kuuden lapsen äiti, joista 3 saanut sektiolla. Mitään ongelmia ei lapsen, eikä äidin kohdalla ole ollut. Alatiesynnytyksessä taas kaksi vedettiin imukupilla, ja toinen joutui hapen puutteen vuoksi teholle. Toisen vauvan kaulan ympäri oli kiertynyt napanuora kaksi kertaa, tiukasti. Samanlaisia kokemuksia ovat muidenkin tuntemieni naisten sektiot, mutten niitä nyt tähän lähde erittelemään. Sektiosta ei ole vauva koskaan kärsinyt, eikä äiti.[/QUOTE]

Eli kokemukseni ja monen muun kokemukset ovat vähäpätöisempiä koska SÄ tunnet pari kaveria jolla meni hyvin. Ok. Sektio on pikkujuttu ja lastenleikkiä, kivuton ja ihana synnytystapa.

 

["Vieras"]

[QUOTE="sama";24405285]Eli kokemukseni ja monen muun kokemukset ovat vähäpätöisempiä koska SÄ tunnet pari kaveria jolla meni hyvin. Ok. Sektio on pikkujuttu ja lastenleikkiä, kivuton ja ihana synnytystapa. [/QUOTE]

Useinmiten kyllä . Pahoitteuni huonoista kokemuksistasi!

 

["sama"]

[QUOTE="Vieras";24405295]Useinmiten kyllä . Pahoitteuni huonoista kokemuksistasi![/QUOTE]

Anna mun nauraa. Ok mäpäs menen ulos, jatkakaa te satuiluanne.