Raha ratkaisee meidän perheen lapsiluvun

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "näin on"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"näin on"

Vieras
Haluan, että voimme tarjota jokaiselle lapsellemme samanlaiset mahdollisuudet hyvään elämään. En halua tinkiä ravinnon laadusta, enkä turvallisuudesta. Haluan, että jokaisella lapsellani on säähän sopivat, ehjät ja mukavista materiaaleista tehdyt vaattet. Haluan, että meillä on mahdollisuus asua riittävän mukavasti, joskus lomaillakin ja rahaa silloin tällöin tehdä jotain ylimääräistä kivaa. En halua, että lapseni pohtivat taloudellisia asioita liian varhain. Haluan, että jokaisella lapsellani on tulevaisuudessa sukset, luistimet, polkupyörä ym. perusliikuntavälineet. Haluan, että lapsellani on mahdollisuus harrastaa jotakin mieluisaa.

Olemme tavallinen duunariperhe. Haluan hoitaa lapseni kotona mahdollisimman vanhaksi. Meillä on hyväkuntoinen 130 m2 omakotitalo 2200 m2 tontilla. Koen, että meillä on mahdollisuus kasvattaa 2-3 lasta. Kolmatta joutuu jo aika paljon harkitsemaan. Luulen kuitenkin, että sisaruuden edut vielä siinä kohtaa ohittavat haitat siitä, että jostain joutuu tinkimään.

Olen aina toivonut suurperhettä ja mielelläni hankkisin lapsia paljon enemmänkin. Mutta meidän talous kestää maksimissaan kolme lasta niin että ei jouduta liikaa tinkimään mistään ja lapsia on varaa tukea vielä kun lapsilisän maksaminen loppuu.
 
  • Tykkää
Reactions: Micosa ja Phoebsi
Kuinkakohan moni perhe, joka niitä lapsia hommaa liukuhihnalla kun ne ei kerran mitään maksa, joutuu ongelmiin sitten, kun lapset kasvavat, ovat teini-ikäisiä ja kulut kasvaa? Vai tarjotaanko sitten vain ei oota, lapset saa kulkea reikäisissä vaatteissa ja kotoa potkitaan kun lapsilisät loppuu tai ainakin saa mennä töihin ja alkaa maksaa vuokraa.
 
Se on hyvä, että omat voimavarat ja resurssit on tiedossa ja niiden mukaan toimitaan. Me olemme hyvätuloisia, mutta hankimme silti vain kaksi lasta. Asumme pääkaupunkiseudulla ja mm. kaksi autoa on mukavan elämän kannalta välttämätön, omakotitalo täällä maksaa omaisuuden, kuten myös harrastukset ym.
 
No tällä periaatteella vaadin sitten että suomessa hyväksytään ns. family balancing. Eli omakustanteisesti saisi mennä hoitoihin valitsemaan lapsen sukupuoli... ei sitten tarvittis tehä niitä seittemää veljestä saadakseen sen yhen tytön! Olis meilläkin sitten vaan kaksi tai max. kolme lasta. Mutta kun ei herranjestas sitähän ei sallita niin mikäs tässä sitten... tehdään sitten se neljäs, viides, ehkä kuudeskin.... ja päivitellään sitten sitä kun on niin paljon lapsia ja herran jestas kun "tuo perhe ei ole ollut tyytyväinen siihen mitä on annettu vaan on pitänyt väkisin vääntää se tyttö/poikakin".

Että semmosta!
 
[QUOTE="tjaa";24532431]No tällä periaatteella vaadin sitten että suomessa hyväksytään ns. family balancing. Eli omakustanteisesti saisi mennä hoitoihin valitsemaan lapsen sukupuoli... ei sitten tarvittis tehä niitä seittemää veljestä saadakseen sen yhen tytön! Olis meilläkin sitten vaan kaksi tai max. kolme lasta. Mutta kun ei herranjestas sitähän ei sallita niin mikäs tässä sitten... tehdään sitten se neljäs, viides, ehkä kuudeskin.... ja päivitellään sitten sitä kun on niin paljon lapsia ja herran jestas kun "tuo perhe ei ole ollut tyytyväinen siihen mitä on annettu vaan on pitänyt väkisin vääntää se tyttö/poikakin".

Että semmosta![/QUOTE]

Mihin te sen tytön tarvitsette, kun sitä noin tekemällä piti tehdä?
 
[QUOTE="tjaa";24532431]No tällä periaatteella vaadin sitten että suomessa hyväksytään ns. family balancing. Eli omakustanteisesti saisi mennä hoitoihin valitsemaan lapsen sukupuoli... ei sitten tarvittis tehä niitä seittemää veljestä saadakseen sen yhen tytön! Olis meilläkin sitten vaan kaksi tai max. kolme lasta. Mutta kun ei herranjestas sitähän ei sallita niin mikäs tässä sitten... tehdään sitten se neljäs, viides, ehkä kuudeskin.... ja päivitellään sitten sitä kun on niin paljon lapsia ja herran jestas kun "tuo perhe ei ole ollut tyytyväinen siihen mitä on annettu vaan on pitänyt väkisin vääntää se tyttö/poikakin".

Että semmosta![/QUOTE]

Ööh. Aika sairasta. Jos meille syntyy pelkkiä tyttöjä, niin sitten asia on niin ja sen kanssa eletään. Ei se ole pakollista sitä poikaa saada. Melko epäkypsää tehtailla lapsia ihan vaan koska haluaa tiettyä sukupuolta. Ajatellaanko siinä sitä lasta?
 
[QUOTE="a p";24532460]Ööh. Aika sairasta. Jos meille syntyy pelkkiä tyttöjä, niin sitten asia on niin ja sen kanssa eletään. Ei se ole pakollista sitä poikaa saada. Melko epäkypsää tehtailla lapsia ihan vaan koska haluaa tiettyä sukupuolta. Ajatellaanko siinä sitä lasta?[/QUOTE]

Niin onhan se ihan hirveen järkkyä haluta jotain sukupuolta...just joo, nää on näitä...että tällä periaatteella annettasko jokaisen tehdä just niin monta tai niin vähän lapsia kun haluaa niin ei tarttis muitten alkaa rutkuttaan. Varmaan niitä lapsia tähän maailmaan huonommillakin syillä pukataan kun sillä tietyn sukupuolen haluamiselle.

Mietippä kuinka monta tyttölasta kiinassa on aikojen saatossa abortoitu kun niitä siellä EI ole haluttu... meneppä sinne sanomaan, että sairasta!
 
[QUOTE="tjaa";24532479]Niin onhan se ihan hirveen järkkyä haluta jotain sukupuolta...just joo, nää on näitä...että tällä periaatteella annettasko jokaisen tehdä just niin monta tai niin vähän lapsia kun haluaa niin ei tarttis muitten alkaa rutkuttaan. Varmaan niitä lapsia tähän maailmaan huonommillakin syillä pukataan kun sillä tietyn sukupuolen haluamiselle.

Mietippä kuinka monta tyttölasta kiinassa on aikojen saatossa abortoitu kun niitä siellä EI ole haluttu... meneppä sinne sanomaan, että sairasta![/QUOTE]

On se sairasta kiinassakin. Eikä se kyllä ole jokaisen oma asia, kuinka monta lasta "tekee". Ne on ihmisiä jokainen lapsi, jonka joku "tekee". Kyllä niillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen elämään. Ei ole oikein ideaalia syntyä maailmaan vain koska äiti nyt halusi yrittää tyttöä. Pitää miettiä tulevaisuuteen, että onko siitä lapsesta tai niistä lapsista varaa ja jaksamista pitää huolta sitten ihan aikuisuuteen asti ja vielä sen jälkeenkin. Ettei tarvitse itkeä sossunluukulla.

Ei se silti ihme ole, että ongelmiin joudutaan, kun tulevaisuuteen ei osata katsoa piirun vertaa. Jopa koiria, joiden elinikä on alle 15 vuotta, joudutaan antamaan pois muuttuneiden perhetilanteiden ym. takia. Että oho, koira on nyt kaksivuotias ja meille syntyi vauva eikä minulla ole enää aikaa koiralle. Niin mites sitten, kun lapsi on vaikka kolmevuotias ja tuet loppuu, muksu uhmaa ja alkaa haluta vaikkapa tietynlaisia vaatteita ja vieläpä syökin jo aika reippaasti.. Annetaan pois ajan ja rahanpuutteen takia?
 
[QUOTE="a p";24532563]On se sairasta kiinassakin. Eikä se kyllä ole jokaisen oma asia, kuinka monta lasta "tekee". Ne on ihmisiä jokainen lapsi, jonka joku "tekee". Kyllä niillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen elämään. Ei ole oikein ideaalia syntyä maailmaan vain koska äiti nyt halusi yrittää tyttöä. Pitää miettiä tulevaisuuteen, että onko siitä lapsesta tai niistä lapsista varaa ja jaksamista pitää huolta sitten ihan aikuisuuteen asti ja vielä sen jälkeenkin. Ettei tarvitse itkeä sossunluukulla.

Ei se silti ihme ole, että ongelmiin joudutaan, kun tulevaisuuteen ei osata katsoa piirun vertaa. Jopa koiria, joiden elinikä on alle 15 vuotta, joudutaan antamaan pois muuttuneiden perhetilanteiden ym. takia. Että oho, koira on nyt kaksivuotias ja meille syntyi vauva eikä minulla ole enää aikaa koiralle. Niin mites sitten, kun lapsi on vaikka kolmevuotias ja tuet loppuu, muksu uhmaa ja alkaa haluta vaikkapa tietynlaisia vaatteita ja vieläpä syökin jo aika reippaasti.. Annetaan pois ajan ja rahanpuutteen takia?[/QUOTE]

Tätä mäkin olen ihmetellyt, jotkut antaa jopa alle 1-vuotista pentukoiraa pois kiireellä, koska vauva on syntymässä pian eikä enää ole aikaa koiralle...
 
Heh, ihanko tosissanne te vertaatte koiraa ja lasta täällä.. :D

Juu olen minäkin lapsen syntymän jälkeen harkinnut koirasta luopumista, mut en mä silti tota kiukuttelevaa pikku marakattia pois antais..Hieman eri asia..
 
[QUOTE="2 pojan äiti";24532624]Tätä mäkin olen ihmetellyt, jotkut antaa jopa alle 1-vuotista pentukoiraa pois kiireellä, koska vauva on syntymässä pian eikä enää ole aikaa koiralle...[/QUOTE]

Itselläni oli koiran osto ilmoitus tuossa vähän aikaa sitten. Sain lukematomia yhteydenottoja, joissa tarjottiin 6kk-3v ikäistä koiraa. Yleensä täysin kouluttamaton, ja "lähes sisäsiisti", kiltti ja lapsirakas, mutta jollain tavalla häiriökäyttäytyvä. Ajan puute oli yleisin syy, "koira ei saa nyt ansaitsemaansa huomiota ja liikuntaa" ja sitten ei kuitenkaan yhtään oltu kiinnostuneita siitä millaiseen paikkaan koira olisi tulossa. Järjetöntä.
 
Heh, ihanko tosissanne te vertaatte koiraa ja lasta täällä.. :D

Juu olen minäkin lapsen syntymän jälkeen harkinnut koirasta luopumista, mut en mä silti tota kiukuttelevaa pikku marakattia pois antais..Hieman eri asia..

No en nyt suoraan vertaa, mutta ihmettelen sitä, että eikö ihmiset osaa ajatella tulevaisuuteen ollenkaan. Jos oma elämä on sellaisessa jamassa, ettei edes koirasta pysty huolehtimaan, niin kannattaako niitä lapsiakaan sitten hankkimalla hankkia.
 
[QUOTE="a p";24532741]No en nyt suoraan vertaa, mutta ihmettelen sitä, että eikö ihmiset osaa ajatella tulevaisuuteen ollenkaan. Jos oma elämä on sellaisessa jamassa, ettei edes koirasta pysty huolehtimaan, niin kannattaako niitä lapsiakaan sitten hankkimalla hankkia.[/QUOTE]

No sitten se on eri asia jos se koiran hoito on alunperinkin ihan metsässä, mut tässä nyt on vedetty esiin tää että vauvan tulon jälkeen tai kun vauva on tulossa, koirasta luovutaan, mun mielestä se on vaan tervettä järkeä että koira laitetaan eteenpäin, paikkaan jossa se saa sen mitä tarvitsee jos itsestä tuntuu siltä ettei kädet riitä kaikkeen.

Mulla on itellä ollut koira 6 vuotta ja kyllä mä oikeasti mietin moneen kertaan että hukkaanko koiran pois kun muksu synty, sen verran hankalalta kaikki tuntui ja jos mies ei olis ollut mukana päättämässä, olis tuo koira jo vaihtanu paikkaa, miksi mä pitäisin sitä kerrostalossa huonolla lenkityksellä kun voisi olla omakotitalossa pihassa juoksemassa?
 
Eli teidän rahatilanne on tästä iankaikkisuuteen samanlainen ja lasten lukumäärä kiveen hakattu??

Itse taas koen, että näillä tuloilla tällä hetkellä meidän kaksi lastamme on riittävä lukumäärä tähän elämäntilanteeseen. Odotukseni on kuitenkin, että valmistuttuani, molempien ollessa töissä ja asuntolainan lyhennyttyä reilusti meillä on rahatilanne paljon parempi ja lapsia saa tulla lisää.. eli joskus 5-10 vuoden päästä.
 
Aika monella lapsia hankkivalla, vakiintuneella pariskunnalla taitaa kuitenkin olla koulutusta vastaavaa työtä ja vakituinen työpaikka, joten palkkakin on aika vakio, tai ainakin palkkakehitystään voi ennustaa.
 
Eli teidän rahatilanne on tästä iankaikkisuuteen samanlainen ja lasten lukumäärä kiveen hakattu??

Itse taas koen, että näillä tuloilla tällä hetkellä meidän kaksi lastamme on riittävä lukumäärä tähän elämäntilanteeseen. Odotukseni on kuitenkin, että valmistuttuani, molempien ollessa töissä ja asuntolainan lyhennyttyä reilusti meillä on rahatilanne paljon parempi ja lapsia saa tulla lisää.. eli joskus 5-10 vuoden päästä.

Rahatilanne varmaan paranee joskus 10 vuoden päästä. Ja vielä lisää kun laina on maksettu. Mutta kyllä ne menotkin samalla lisääntyy kun kaikki kallistuu ja lapset kasvaa. Enkä halua alkaa pikkulapsiaikaa uudestaan joskus kymmenen vuoden päästä.
 
Meillä ei ollut raha joka osoittautui rajoittavaksi tekijäksi vaan epäilin omia voimiani ja organisointikykyäni.
Eli neljännen lapsen syntymän jälkeen perheemme kasvoi yllättäin neljällä sijaislapsella ja kun talossa oli 8 alle kouluikäistä , koimme parhaaksi ottaa "taukoa" .

Eli seuraava syntyi sitten vasta 4 vuotta myöhemmin.

Joskus jälkiviisaana miettinyt, että jos olisin oivaltanut miten elämä jatkuu eteenpäin ja miten elämäntarina asettaa niitä "taukoja" ihan muillakin syillä kuin omalla harkinnalla, olisinko toiminut toisin.
Luultavasti olisin.
 
[QUOTE="vieras";24532406]Järkevää tekstiä. Lisäksi 2-3 lasta/perhe vielä on sellainen lukumäärä, jonka luonto ja ympäristö kestävät, jos suojelemme luontoa oikein.[/QUOTE]

Ap:n kuvaamaa tilannetta ei kyllä luonto ja ympäristö kestä, siinä kun tuntuu, että lapsi saa kaikein.

Kierrättäminen on vain järkevää vaikka olisi varaa kaikkeen mahdolliseen.

Ja toisekseen, uskon kyllä vakaasti myös siihen, että eri perheissä lapset kuluttavat eri tavalla. Hyvätuloisessa perheessä lapsella on kalliimmat vaatteet, reput ja harrastukset ja asuminenkin on kallista. Pienempi tuloisessa perheessä taas rahaa riittää kaikkeen, mutta ei niihin kalliimpiin muotivaatteisiin ja saatetaan asua ahtaammin.

Minua melkein nauratti, kun luin jostain iltapäivälehdestä vasta Pietarsaarelaisesta ahtaasti asuvasta perheestä. Tilaa heillä oli 63 neliötä, siis 21 neliötä per henkilö. Meitä on 5, neliöitä on 95,5 siis alle 20 per naama. Enkä kyllä koe meidän erityisen ahtaasti asuvan. Ei meillä ole kodinhoitohuonetta, eikä edes kahta vessaa, kaksi pienintä jakaa saman huoneen. Silti koen meidän olevan kyllä hyväosaisia ja myös hyvätuloisia.

Lapsi ei tarvitse onneensa omakotitaloa eikä merkkivaatteitakaan, sitä paitsi niitäkin saa kirppikseltä. Mun kahdella nuorimmalla on kirppisvaatteina Legoa, OshKoshia, Gantia, Gapia, Benettonia, Poloa. Ostan vaatteita toki myös uutena, merkkivaatteitakin. Mutta kierrättäminen on mielestäni vain kyllä järkevää.

Pojat myös harrastavat ja harrastuksiin uppoaa rahaa. Kaikki harrastavat uintia, sen lisäksi on mukana myös toiset urheiluharrastukset. Kaikilla on pyörät, luistimet, sukset, sisäpelikengät jne. jne.

Lapset ovat meillä olleet kalliimmillaan päiväkoti-ikäisenä, ja tuohon teiniin ja sen pituuskasvun myötä uusiin vaatteisiin uppoaa kyllä rahaa melkoiset summat.
 
[QUOTE="2 pojan äiti";24532849]Aika monella lapsia hankkivalla, vakiintuneella pariskunnalla taitaa kuitenkin olla koulutusta vastaavaa työtä ja vakituinen työpaikka, joten palkkakin on aika vakio, tai ainakin palkkakehitystään voi ennustaa.[/QUOTE]

En minä ainakaan olisi pystynyt omaa palkkakehitystäni pystynyt ennustamaan. Nykyisin tulot liki 4,5 kertaiset ekasta työpaikastani. Enkä olisi osanut edes unelmoida tälläisistä tuloista. Mutta eipä mulla enempää lapsia olisi vaikka olisin tiennytkin tulojeni nousun. Mun lapsimäärääni on eniten vaikuttanut oma unelmani kolmesta lapsesta, neljättä ei ole tullut, koska tunnen olevani riittävän hyvä vanhempi näille kolmelle, enempään en enää venyisi. Tarkoittaa siis lasten kuskailuja, harrastuksia, koulutehtävien tukemisia - välillä olen ihan täysin puhki ja kaikkeni antanut.
 
.....No toi on kyllä aikamoista unelmointia. Mun mielestä on vähän liian aikaista sanoa, että edes pystyt hankkimaan ne kolme lasta. Enkä tarkoita taloudellisesti. Vaikka olette hyvätuloisia, se ei tarkoita sitä, että olisitte myös samalla mittapuulla hedelmällisyydessä. Voi olla, että saat yhden lapsen, tai kaksi tai vaikka sen kolme. Mutta voi olla myös, ettet saa ollenkaan lapsia. Mitäs jos yhtäkkiä kannat mahassasi kaksosia, annatko toisen adoptioon sen takia, että on varaa noihin ulkomaanmatkoihin ym..? Kahden lapsen isänä voin sanoa, että kumpaakaan heistä ei suunniteltu, mutten ole ikinä pitänyt heitä "vahinko"lapsina. Heitä on rakastettu ja heillä on kaikki, mitä tarvitsevat. Vaikka molemmat tienaamme alle 30000 euroa vuodessa, silti lapsilla on kaikki tarvittava: vaatteet, pyörät, elektroniikka ym... Ja ulkomaillakin käydään välillä. Ja meillä on 135m2 neliön omakotitalo, kesämökki, kaksi autoa ym... Me aikuiset emme sen sijaan tarvitse mitään ylellisyyksiä, tingimme itseltämme ;).
 
[QUOTE="poikia3";24532978]Ap:n kuvaamaa tilannetta ei kyllä luonto ja ympäristö kestä, siinä kun tuntuu, että lapsi saa kaikein.

Kierrättäminen on vain järkevää vaikka olisi varaa kaikkeen mahdolliseen.

Ja toisekseen, uskon kyllä vakaasti myös siihen, että eri perheissä lapset kuluttavat eri tavalla. Hyvätuloisessa perheessä lapsella on kalliimmat vaatteet, reput ja harrastukset ja asuminenkin on kallista. Pienempi tuloisessa perheessä taas rahaa riittää kaikkeen, mutta ei niihin kalliimpiin muotivaatteisiin ja saatetaan asua ahtaammin.

Minua melkein nauratti, kun luin jostain iltapäivälehdestä vasta Pietarsaarelaisesta ahtaasti asuvasta perheestä. Tilaa heillä oli 63 neliötä, siis 21 neliötä per henkilö. Meitä on 5, neliöitä on 95,5 siis alle 20 per naama. Enkä kyllä koe meidän erityisen ahtaasti asuvan. Ei meillä ole kodinhoitohuonetta, eikä edes kahta vessaa, kaksi pienintä jakaa saman huoneen. Silti koen meidän olevan kyllä hyväosaisia ja myös hyvätuloisia.

Lapsi ei tarvitse onneensa omakotitaloa eikä merkkivaatteitakaan, sitä paitsi niitäkin saa kirppikseltä. Mun kahdella nuorimmalla on kirppisvaatteina Legoa, OshKoshia, Gantia, Gapia, Benettonia, Poloa. Ostan vaatteita toki myös uutena, merkkivaatteitakin. Mutta kierrättäminen on mielestäni vain kyllä järkevää.

Pojat myös harrastavat ja harrastuksiin uppoaa rahaa. Kaikki harrastavat uintia, sen lisäksi on mukana myös toiset urheiluharrastukset. Kaikilla on pyörät, luistimet, sukset, sisäpelikengät jne. jne.

Lapset ovat meillä olleet kalliimmillaan päiväkoti-ikäisenä, ja tuohon teiniin ja sen pituuskasvun myötä uusiin vaatteisiin uppoaa kyllä rahaa melkoiset summat.[/QUOTE]

No meillä ei kyllä lapsi "saa kaikkea". Vaatteita ostetaan kirpputoreilta ja myös huonekaluja, lastenvaunut, leluja jne. Esim. turvalaitteet ovat uusia ja ajanmukaisia. Totta kai kierrätys on tärkeää. Pääasia on, että haluttaessa on varaa ostaa se toppapuku uutena, jos kirpputorilla ei sopivan kokoista, ehjää ja laadukasta pukua ole tarjolla. Ostan myös omia vaatteitani kirpputorilta ja huutonet on kovassa käytössä. En silti ostaisi esim. kenkiä käytettynä, tai luistimia tms. Tässä 130 neliössä olisi tarkoitus asua sitten sinne maailman tappiin, makiuuhuoneita tässä on kolme, joten jos lapsia tulee kolme, joku joutuu jakamaan. Asuimme yhden lapsen kanssa 45 neliössäkin. Silloin ei ollut edes sitä 20 m2 per naama, ei lähellekään. Mitään vaatetta tai tavaraa meille ei osteta pelkän merkin takia. Vaatteet ovat edullisia, mutta ehjiä ja toimivia, niitä on tarpeeksi ja ne ovat oikean kokoisia ja puhtaita.
 

Yhteistyössä