onko teistä ookoo jos äiti jättää erossa pienen lapsen isälleen??

[isoäiti mölykylästä]

mun mielestä on ok. jos äiti tuntee olevansa avuton tai kelvoton huolehtimaan lapsesta, niin silloin on paras jättää se lapsi isälle

 

[Laulava Lomittaja]

Kyllä tuossa tilanteessa on ok lapsi jättää isälleen.

 

["lilla"]

On ok.
Se ei tee kenestäkään ylivertaista vanhemapaa,että satutaan kutsumaan äidiksi. Äiti ei ole mikään jumalolento.
Millaista se lapsen elämä olisi jos nyt pitäisi jäädä äidille,vaikka äitiä ei kiinnosta pätkääkään,vain ja ainostaan siksi ,kun äiti on muka parempi vanhempoi oli tilanne mikä vaan.
Turha vedota mihinkään äidinrakkauteen,samanlailla ne isät lapsiaan rakastaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="lilla";24624796]On ok.
Se ei tee kenestäkään ylivertaista vanhemapaa,että satutaan kutsumaan äidiksi. Äiti ei ole mikään jumalolento.
Millaista se lapsen elämä olisi jos nyt pitäisi jäädä äidille,vaikka äitiä ei kiinnosta pätkääkään,vain ja ainostaan siksi ,kun äiti on muka parempi vanhempoi oli tilanne mikä vaan.
Turha vedota mihinkään äidinrakkauteen,samanlailla ne isät lapsiaan rakastaa.[/QUOTE]

Paitsi, että tässäkin kohtaa kumpikaan ei olisi lasta halunnut ottaa..

Surullista.

 

[että näin]

äidin rakkaudesta jää paitsi ainakin ja kai tekin kaikelta jeesustelultanne tiedätte kuinka tärkeää se on lapsen kehityksen kannalta. äiti todennäköisesti tähän asti ollut kiinteästi lapsen elämässä läsnä, se tärkein läheinen ihminen, Eiköhän se ap:n hätä liittynyt juuri tähän että siskonsa vaan päättää häipyä kuvioista välittämättä tunteeko lapsi olonsa hylätyksi. Eikä missään sanottu että isän luona on nyt sitten se turvallinen rakastava koti.

Sinun tekstisi on täyttä jeesustelua.
Lapsi ei tarvitse kehityksen kannalta ,kuin yhden rakastavan ihmisen,oli se sitten Äiti,Isä tai vaikka mummo.Sitä parempi mitä enemmän näitä rakastavia ihmisiä ympärillä on,mutta turha väittää ,että vain äidin kanssa lapsi saa tarvitsemaansa rakkautta.

 

[Data]

On ok. Isä kykenee huolehtimaan lapsesta siinä missä äitikin.

 

[Taevahan Tosi]

Kyllä musta on ok, vaikka tilanne aika surullinen onkin Isä pystyy varmasti huolehtimaan lapsesta jos kerran ois tuohon viikko viikko systeemiinkin pystynyt. Parempi olla sen luona joka pystyy vastuunkantamaan.

 

[Champion]

Miksi äiti olisi aina lapselle automaattisesti parempi vaihtoehto? Tosi kurjaa et ajatellaan noin. Jos lapsi on jätetty isälle niin isä on varmasti silloin täysin kykeneväinen lapsesta huolehtimaan ja sitä rakastaa ihan yhtä paljon kun äitikin rakastaisi. Ärsyttää tollanen äiti äiti meininki..

 

["vieras"]

Miksi äiti olisi aina lapselle automaattisesti parempi vaihtoehto? Tosi kurjaa et ajatellaan noin. Jos lapsi on jätetty isälle niin isä on varmasti silloin täysin kykeneväinen lapsesta huolehtimaan ja sitä rakastaa ihan yhtä paljon kun äitikin rakastaisi. Ärsyttää tollanen äiti äiti meininki..

No, mutta mun mielestä juuri tässä "tarinassa" ei edes ole sitä vastuuntuntoista vanhempaa. Koska kumpikaan ei olisi lasta täyspäiväsesti halunnut. Isän oli PAKKO kun äiti ei ottanut. Miten pakko tekee kenestäkään täysin kykeneväistä mihinkään??

Minulle ei ole ok ettei äiti lastaan halua. Mutta on ok, että omasta halustaan isä lapsen ottaa, tottakai se on ok.

Mutta ap:n tilanteessa lapsen kohtalo ei ole ok!

 

[öh..]

selvennä nyt vielä vähän tarkemmin miten tämä isä suhtautuu?? tosta ei nyt saa täysin selvää mikä isän toive on? toivooko hän lapsen takia, että äiti pitäisi lapseen enemmän yhteyttä ja tapaisi enemmän, vai eikö isäkään tahdo lasta huollettavakseen?

 

["vieras"]

ei ole ok että kumpikaan ei halua ottaa vastuuta jälkeläisestä. Lapsiraukka.

 

["vieras"]

selvennä nyt vielä vähän tarkemmin miten tämä isä suhtautuu?? tosta ei nyt saa täysin selvää mikä isän toive on? toivooko hän lapsen takia, että äiti pitäisi lapseen enemmän yhteyttä ja tapaisi enemmän, vai eikö isäkään tahdo lasta huollettavakseen?

No lue!

 

["Jaa-a"]

Kuka olisi huolissaan ja raivoissan niistä lukemattomista isistä, jotka eron tultua toimivat itsestäänselvästi kuten siskosi?

 

[meah]

Pelkästään otsikon kysymykseen, on ok.
Kyllä esimerkiksi meillä olisi eron tullen todella mietinnän paikka, miten homma hoituisi.
En missään nimessä haluaisi lapsista "luopua". Mutta fakta on se, että mies niiden kanssa on ns. enemmän arkea elänyt jo yli vuoden nyt putkeen, ja pitkiä pätkiä aikaisemminkin.

Ap:n kertomassa tapauksessa taas on vaikea sanoa onko ok, kun ei tiedä mitä isän päässä tarkalleen liikkuu.
Käsitin, että äiti on valmis enempiä kyselemättä jättämään lapsen isälleen. Isä taas on pohtinut vaihtoehtoja, yrittänyt niitä ehdottaa ja lopulta kuitenkin on sen verran vastuuntuntoinen, että lapsen pitää kokonaan luonaan. Jos kuvio on tällainen, niin eiköhän sen lapsen kannalta parempi ole sitten isänsä kanssa.

Isän "vastahakoisuushan" voi olla myös omaa epävarmuutta, pärjääkö lapsen kanssa kokonaan yksin jne., eikä sitä, ettei lasta haluaisi...

 

[kävi mielessä]

[QUOTE="Jaa-a";24625011]Kuka olisi huolissaan ja raivoissan niistä lukemattomista isistä, jotka eron tultua toimivat itsestäänselvästi kuten siskosi?[/QUOTE]

Ihan samaa ajattelin itekin. Eihän lapsensa hylkääminen tai siirtäminen elämässään toissijaiseksi ole keneltäkään hyväksyttävää toimintaa, mutta on aika kaksinaismoralistista olla raivoissaan, kun tekijä onkin äiti.

 

[kauheaa on]

Ja teinejäkin annetaan huostaan tai muuten kärsivät, kun ei nämä uudet avokit tule toimeen teinien kanssa. Pois tieltä vain nuori, uusi onni on tärkeämpi. On kyllä kamalaksi mennyt maailma. Omaa lihaa ja verta oleva on vähempiarvoinen, kuin uusi ihastus.

 

[Tasa-arvo]

Älkää viittikö verrata tota äiti-isä-juttua. Se nyt on vaa eri asia. Luonnossakin jotkut urokset voivat olla satojen jälkeläisten isiä ja uutta pukkaa. Siksi parinvalinnassa on naisten markkinat. Naiset valitsee huolella kultakimpaleen. Palstalta voi lukea kuinka hyvin jotkut ovat onnistuneet.

Lapsiparka. Äitiparka. Jos äiti joskus tasapainottuu, hän ei kykene ikinä antamaan tätä itselleen anteeksi. Ja se tulee olemaan lapsi-äiti-suhteelle haitallista. Ja jos häntä ei kosketa tulevaisuudessakaan, hän on joko todella sekaisin tai sitten psykopaatti yms.

 

[dfdf]

Jos isä huolehtii lapsesta paremmin kuin äiti, niin ilman muuta se on hyvä ratkaisu.

 

["Äiti minäkin"]

Miksi eroisiä aina haukutaan kun "jättävät lapsesa" yms. ja kusipäiksi haukutaan ja voi sitä äiti parkaa. Sitten kun äiti tekee saman niin kumman neutraalisti suhtaudutaan. Naisenko on sitten ok aloittaa uusi elämä johon ei lapsi kuulu?
Sanon mielipiteeni, tuollaiselle naiselle en lapsia edes soisi! yhtä kusipää kun kaikki lapsensa jättäneet isätkin. piste.

Olen kyllä ihan samaa mieltä kanssasi!

 

[Phoebsi]

no ei minusta ole ok todellakaan! ei minusta äiti (tai isä) voi vaan unohtaa vastuutaan vanhempana. Kyllähän noin pieni lapsi tarvitsee vielä sitä äitiäkin. Sanottiinko ap:n tekstissä että isä haluaa tai on parempi hoitaja lapselleen?

Ja sanotaanko, että äiti todella unohtaa? Ahdistavassa tilanteessa voi sanoa ja tunteakin vaikka mitä, mutta onko se lopullista, sitä en usko.

Isä pärjää lapsen kanssa siinä missä äitikin, ja ei kai äiti mihinkään katoa lapsen elämästä? Isät kunniaan!

 

["minna"]

On ok jättää isälleenkin lapset, mutta meillä ei olekaan kumpikaan ylivertaisempi, vaikka mä olenkin ollut lasten kanssa fyysisesti enemmän läsnä.Meillä mies ei ikinä edes suostuis näkemään lapsia vain joka toinen viikonloppu. Mun mielestä tuosta sai kuvan, että isä oli ollut valmis esim. vuoroviikkoihin että lapsi saisi olla äidin kanssa. En mitenkään kykenyt vääntämään sitä niin, että isä ei halua lasta. Ja jos kerran äidille on nuo asiat tärkeimpiä, on todellakin parempi lapsen olla isällään. Pelkkä äiti nimike ei tee ihmisestä korvaamatonta lapselleen. Miksi lapsen pitäisi mennä äidilleen, jos äiti mielummin bilettää ja laittaa miessuhteet lapsen edelle?

 

["vieras"]

jos ei äidillä ole halua huolehtia lapsestaan niin tottakai parempi että menee isälle. Sitten onkin jo toinen juttu jos ei isäkään halua...omalla kohdalla aivan mahdoton ajatus jättää lapsi/lapset

 

[öh....]

[QUOTE="vieras";24624992]No lue![/QUOTE]


No mitä olet itse lukenut? luin tarkasti joka vastauksen, mutta niissä ei SELKEÄSTI sanota, että ISÄKÄÄN EI HALUA LASTA. siellä sanotaan esim että isä ei todellakaan toivonut tämmöistä kuviota.... niin mitä ei toivonut? ei toivonut lasta itselleen vai ei toivonut että äiti pääosin hylkää lapsensa ja keskittyy heti uuteen suhteeseen?

on siis kaksi vaihtoehtoa
a) isäkään ei haluaisi olla lapsesta päävastuussa
b) isä ei haluaisi tilannetta jossa äiti ei pidä lapseensa juurikaan yhteyttä vaan keskittyy seurusteluun ja bilettämiseen.

näissä kahdessa on vissi ero.

jos isäkään ei halua lapsesta vastuuta kantaa niin olisin kyllä todella huolissani ja varmaankin koska kyseessä lähisukulainen niin voimakkaasti kehottaisin esimerkiksi terapiaan menoa. terottaisin sitä, mitä lapselle seuraa tästä tilanteesta ja myös sitä, että nämä äidin tunteet voivat olla hyvin hetkellisiä ja katumus voi seurata perässä. samoin sanoisin isälle, jos voisin. ehdottaisin että menisivät ammattilaisen kanssa pikimmiten sopimaan huoltajuudesta sellainen sopimus jossa molemmat saisivat sitä omaa aikaa. samoten koettaisin itse olla sille lapselle todella hyvä täti ja kannustaa myös muita sukulaisia ottamaan osaa lapsen elämään.

ja tässäkin täytyy muistaa, onko kyse HALUSTA, esim isä ei halua lasta tai äiti ei halua lasta, vai pelosta. koska yksin vastuun kantaminen on hemmetin pelottavaa. pelkoa saa tuntea ja sitä pitää saada ilmaista ilman että se heti tuomitaan rakkauden tai kiintymyksen puutteeksi.

toisekseen voi olla kysymys siitä, että isälle on kova paikka se, että lapsen äidillä on jo uusi suhde ja aikoo todella suurimman osan vastuusta pistää isälle. varsinkin jos isä ei ole ollut hirvittävän paljon vastuussa, niin häntä voi yksinkertaisesti kauhistuttaa ja toisaalta surettaa lapsen mahdollinen tuska äidin lähdöstä tms. jos tilanne on tämä, mutta isä kuitenkin on valmis kantamaan vastuun lapsesta, niin kyllä hän itsensä kasaan saa. sinä voit edelleenkin olla lapselle hyvä täti.

mielestäni äiti ei todellakaan ole automaattisesti se parempi vanhempi.

esimerkiksi jos meille tulisi ero mieheni kanssa, niin luultavasti mieheni olisi lasten huoltaja... hän on vain parempi "arki-vanhempi"... minä taas olen se harrastuksiin viejä ja "touhu-vanhempi".. olemme joskus tästä puhuneet, että lasten kannalta järkevintä olisi jatkaa arkea isän kanssa...

 

["Minä"]

Niin, AP, kerro tarkemmin isän suhteesta lapseen ja halukkuudesta huoltajaksi?